678-60960 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 05.05. 23:51 Jorma Rauhala  
  Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan.
Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia.
Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata.
kuva 05.05. 22:44 Jorma Rauhala  
  Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä.
kuva 05.05. 17:02 Jorma Rauhala  
  Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista

"Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)."

Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua.
kuva 05.05. 13:04 Jorma Rauhala  
  Erkki: Eräässä toisessa kanavassa kerrotaan näin - kopio alla:

"Kalustopäällikkö Heidi Heikkilä, hänen esimiehensä Antti Nousiainen, johtaja Artturi Lähdetie ja KLOY:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori. Kellään heistä ei ole sellaista osaamista ja taustaa, jonka perusteella osataan antaa arvoa historialle, joka on se perusta, jossa nyt ollaan. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että he siunaavat kahden museovaunun ja yhden tilausliikennevaunun romuttamisen, vaikka nimittävätkin sitä kierrätykseksi."
kuva 05.05. 10:43 Jorma Rauhala  
  Nuo kaikki oli suurella rahalla entisöity ja kunnostettu 2000-luvulla. Bussimiesten törkeää toimintaa Liikennelaitoksella, museoratikat pois silmistä, salaa ja nopeasti.
339:n entisöinnistä voi lukea täältä: https://usercontent.one/wp/www.raitio.or​g/wp-content/uploads/2021/03/2004.04-Rai​tio.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2UBQH​aaccRAHBevnKN5aqdcuWjN2ONZpv5I3uKnsBbK6c​01LaQpaw4UZk_aem_AShGihmFoWmRLQchXT87t8O​KAT1-voIFTxECf3lU2LTBmJjIl8lPjfwP77pZLJ5​8ZJe_q9hnhN-R6o3pX9xavZLT
kuva 05.05. 07:58 Jorma Rauhala  
  Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen.
kuva 05.05. 07:56 Jorma Rauhala  
  Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua.
Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja.
kuva 04.05. 22:26 Jorma Rauhala  
  Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo.
kuva 04.05. 17:53 Jorma Rauhala  
  Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi.
Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants.
Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori.
kuva 30.04. 20:58 Jorma Rauhala  
  Tuolla ihmeraiteella hiippailtiin 60-luvulla parin harrastaja-koulutoverin kanssa ja käänneltiin siellä olleita pusikoituneita limppuvaihteita, kuten nuorisolla on tapana aina ollut. Tuonne oli syytä mennä "varkain", sillä asemalta sai joskus niskaansa vihaisen asemamiehen, joka koetti häätää paikalta pois.

VR:n asuinkerrostalo Suokadulla muuten häämöttää taustalla.
kuva 16.04. 23:04 Jorma Rauhala  
  Paljon on muuttunut, mutta kääntösillan lava ja oikealla oleva talo ovat yhä. Kääntösillassa on nykyään muistokilpi, tosin tiedoiltaan päin honkia. https://www.google.com/maps/@60.1630116,​24.9264148,3a,28.4y,318.79h,92.92t/data=​!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipNGFv3Cm_MppnHhfQIzy​TNw8FktFEJ7zR6ieYGc!2e10!3e11!6shttps:%2​F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1Q​ipNGFv3Cm_MppnHhfQIzyTNw8FktFEJ7zR6ieYGc​%3Dw203-h100-k-no-pi-0-ya249.80164-ro0-f​o100!7i8704!8i4352?authuser=0&coh=205409​&entry=ttu
kuva 21.03. 15:12 Jorma Rauhala  
  Kyllä se on kunnostettu varsin upeaksi. Pitänee laittaa kuva keskustelupuolelle.
kuva 21.03. 12:09 Jorma Rauhala  
  Kunnostettu vaunun kori on tallessa Munsalassa.
kuva 21.03. 12:04 Jorma Rauhala  
  45 makuupaikkaisen Eim-vaunun nro 21916 kori on kunnostettuna suuressa katetussa hallissa. Kävin kesällä 2021 Munsalassa eikä siellä näkynyt muita vaunuja. Risto on vaatimattomammassa katoksessa.
kuva 20.03. 09:35 Jorma Rauhala  
  Korjattu numerovirheet, oli n0lla väärässä välissä.
Kuvasarja:
Tölikan sporahallit
 
 18.03. 01:07 Jorma Rauhala  
  Suosittelen ostamaan Laaksosen Eeron kustantamosta kirjan https://www.kustantajalaaksonen.fi/produ​ct/147/helsingin-raitiotiet-i---1890-195​0 niin sieltä löytyy oikeaa tietoa noistakin Töölön halleista, ja paljosta muusta. Töölön nykyisen vaunuhallin vanhin osa on vuodelta 1913 [ei Vapaussodan vuosi 1918, tosin sekin hallin jatko-osa toimii edelleen]. Vallilan hallin ensimmäinen pikkupätkä valmistui 1914.
Kuvasarja:
NJ - Nykarleby Jernväg
 
 03.03. 13:15 Jorma Rauhala  
  Toinen Lokomon vetureista Pelsolla: http://vaunut.org/kuva/23170
Kuvasarja:
LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg
 
 03.03. 11:05 Jorma Rauhala  
  Ratalinja näkyy edelleen kartalla: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ka​rttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n​=6693437.739734168&e=372393.14617958054&​title=LRJ&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiO​jIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Kuvasarja:
LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg
 
 02.03. 23:22 Jorma Rauhala  
  Esa, pitää kutinsa.
Kuvasarja:
NJ - Nykarleby Jernväg
 
 02.03. 20:49 Jorma Rauhala  
  Emmaan eli Ykkösveturiin liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: http://vaunut.org/sarja/5959
kuva 29.02. 00:22 Jorma Rauhala  
  COMBOIOS DE PORTUGALilla on sivusto, jossa on katsottavissa striitvjyyvejä: https://www.cp.pt/passageiros/en/how-to-​travel/Virtual-journey
kuva 29.02. 00:06 Jorma Rauhala  
  Näinhän ne vastaukset kysyttyihin liikenneasioihin usein löytyvät jo omasta kotoa, eikä tarvitsisi muita vaivata... voisi tietysti nostaa profiiliaan esille tietämyksillä, vaikkakin lähdekirjoista löytyvillä - eli toisten keräämillä tiedoilla.

Tiedot on jo kertaalleen painettu suomeksi, eli ostakaa kirja!
kuva 27.02. 20:34 Jorma Rauhala  
  Oli tietenkin perävaunujakin, vaan nytten muista tarkalleen, mutta täältähän se - ja paljon muutakin selviää. Kannattaa tilata ja ostaa: https://www.kustantajalaaksonen.fi/produ​ct/40/viipurin-raitiotiet
kuva 27.02. 17:51 Jorma Rauhala  
  LOWA ET54-tyypin vaunu vuodelta 1955, tällaisia olivat myös Viipurin uusimmat vaunut.
kuva 27.02. 17:47 Jorma Rauhala  
  Tällaista VEB Gothan vuoden 1959 T57-vaunutyyppiä ei ehtinyt olla Viipurissa. Siellä uusimmat olivat edellistä tyyppiä, ET54.
kuva 21.02. 18:32 Jorma Rauhala  
  Hammarby Sjön vastakkaisella rannalla sijaitsi aikoinaan Hammarbyverken.

Sillä telakalla vuonna 1952 rakennettu satamahinaaja M/S Tor muutettiin vuonna 1992 Teijon Telakka Oy:ssä matkustaja-alukseksi. Tor seilaa nykyään Hesan joukkoliikenteessä, usein tuuraten linjojen 17 tai 19 vakiolaivoja.

Eräs hyvä osoite Tukholman vanhoihin karttoihin on https://stockholmskallan.stockholm.se/so​k/?map=true
kuva 13.02. 21:22 Jorma Rauhala  
  AEG-veturi.
kuva 13.02. 11:40 Jorma Rauhala  
  Ollaankohan Balkanilla?
Kuvasarja:
NJ - Nykarleby Jernväg
 
 13.02. 11:37 Jorma Rauhala  
  Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: http://vaunut.org/sarja/1094
kuva 06.02. 14:48 Jorma Rauhala  
  Siiskö tallin seinätkin on purettu?
kuva 25.01. 14:47 Jorma Rauhala  
  Tämä vaunu oli LRJ:llä käytössä vuosina 1974-1989. Vuodesta 1989 se on ollut NJ:llä.
kuva 25.01. 11:15 Jorma Rauhala  
  Lienee moottorivaunun vaihto-osa.
kuva 24.01. 16:24 Jorma Rauhala  
  Tapsa on jättänyt uuden autonsa kuvaan :)
kuva 22.01. 09:56 Jorma Rauhala  
  Olisi tuossa hitaalle kulkijalle myös hissikin käytettävissä, vasen tumma ovi.
kuva 19.01. 23:33 Jorma Rauhala  
  Veturi on nro 5 (Brooks 3210/1899), ja kuten on jo edellä todettu, tämä on jostain syystä vedostettu peilikuvana. Lautakuormassa oleva Vitosen vetämä juna on oikeasti kulussa vasemmalta oikealle.
kuva 11.01. 15:11 Jorma Rauhala  
  Sileäkattoinen Eit-vaunu on hylätty vuonna 2005. Se on ollut konepajalla pelastuslaitoksen harjoitusvaununa ja on hajoitettu pahan kerran myös sisältä. Tämän Eit:n tilalle tuli muutama vuosi sitten Expt seuraavaksi harjoiteltavaksi ja hajoitettavaksi.
kuva 09.01. 16:50 Jorma Rauhala  
  Viime vuonna Funikulaari oli seisokissa yhteensä kuukauden päivät. https://yle.fi/a/74-20067961
kuva 09.01. 16:44 Jorma Rauhala  
  Virallinen nimi on: Hanko-Pohjoinen - Hangö Norra, suomeksi on siis väärin kirjoitettu. (viiva ja iso P)
kuva 08.01. 23:54 Jorma Rauhala  
  Kas kummaa - liikennepaikan nimi on kirjoitettu väärin tuohon nimikilpeen.
Kuvasarja:
Porton sporat
 
 08.01. 15:34 Jorma Rauhala  
  1435 mm.
kuva 07.01. 23:49 Jorma Rauhala  
  Suuntaa vaihdettaessa kuljettaja irrottaa takapään rasiasta virroittimen kiristyskelan ja kävelee sen kanssa etupäähän, ja tankovirroitin kääntyy samassa yhteydessä taluttamalla uuteen ajosuuntaan. Kela kiinnitetään sitten sen pään rasiaan. Mikäli tanko irtoaisi ajolangasta, kelan mekanismi pysäyttää äkkinäisen liikkeen ja rullaa tangon kattoa vasten jottei ajolangoille kävisi kuinkaan. Kuvasta on harmillisesti leikkautunut raitiovaunun olennainen osa - virroitin, joka on ikäänkuin sama jos ihmispäästä puuttuisi päälaki :)
kuva 07.01. 23:33 Jorma Rauhala  
  Tankovirroitin on Euroopan raitioteillä käytössä myös Väinänlinnassa. Riiassa on sekakäyttö eli vanhemmat Tatrat käyttävät trolleytankoa, kylläkin varustettuna johdinautoista tutulla hiililaahaimella eikä rullalla, mutta uudemmat Škodat käyttävät sielläkin yksipolvista virroitinta. Portossa modernit ratikat käyttävät tietysti myös moderneja virroittimia. Lissabonin vanhan kaupungin museaalisilla linjoilla on myös tankovirroitinkäyttö. Helsingissä käytettiin trolleytankoa 1900-1908.
kuva 06.01. 23:27 Jorma Rauhala  
  Hesassa oli torniautoja merkeiltään FIAT ja Republic.
kuva 03.01. 17:37 Jorma Rauhala  
  Porkkana ei ole saanut mitään erityistä sivuutuslupaa linjaradiolla, juna ajaa ainoastaan "värien mukaan". Suorittaja katsoo ohimenon ikkunastaan tai ovelta, kättä heilauttaen, tervehtien.

Kirkkonummi on täydellisesti suojastettu ratapiha ja Siuntiosta saavuttaessa Kirkon läntiseltä tulotolpalta lähtien liikutaan normaaliliikenteessä ääneti ja opasteiden väreillä perille Hesaan saakka. Suojastamattomaan suuntaan (Siuntioon) ohikulkujunat pyöritetään lipulla ohi ja pysähtyneet lähetetään levyllä. Mahdollista olisi myös antaa ohikulkulupa lännen suuntaan radiolla, mutta se olisi poikkeuksellista.
kuva 03.01. 11:56 Jorma Rauhala  
  Kotimaiset suositut Variotram-ratikat (v. 1998-2003) olivat myös Talgon rakentamia, sillä Rautaruukin perustaman Otanmäen vaunutehtaan nimi oli:
Talgo-Transtech Oy: kesäkuu 1999 -> tammikuu 2002
Talgo Oy: tammikuu 2002 -> maaliskuu 2007
kuva 31.12.2023 21:23 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/pdf/​PiezasMuseo/2016_12_Destacamos_coleccion​es_Wismar.pdf
kuva 31.12.2023 17:00 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/perm​anente/pdf/ATRIL_Vapor_Tardienta.pdf
kuva 31.12.2023 17:00 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/perm​anente/pdf/ATRIL_Vapor_242F_Confederacio​n.pdf
kuva 31.12.2023 16:59 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/perm​anente/pdf/Vapor_231-2006.pdf
kuva 31.12.2023 16:58 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/perm​anente/pdf/Vapor_240-4001.pdf
kuva 31.12.2023 16:58 Jorma Rauhala  
  https://www.museodelferrocarril.org/perm​anente/pdf/Vapor_230-2059.pdf
   >>