Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	27.04. 09:14	Lari Åhman
		Kuva kertoo haikeudellaan yhden aikakauden lopun alkaneen. Veturiyksilöiden kilometrien vertaaminen on mielenkiintoista, mutta kuten yllä mainittiinkin, ovat kaikki kokeneet useampia konepajareissuja matkallaan. Täten yhdessäkään veturiyksilössä ei liene alkuperäistä muuta kuin runko - moottorit, telit jne on vaihtuneet varmasti moneenkin kertaan matkan varrella. Kuuluisin on varmasti 2501, joka purettiin, rakennettiin Sv1:ksi, taas purettiin ja rakennettiin takaisin Dv12:sta tekniikkansa osalta 26-sarjaa vastaavaksi.
	26.04. 23:35	Esa J. Rintamäki
		Mestarillinen otos! Kyllä käyp katteeks!
	26.04. 19:30	Pasi Seppälä
		Säkkipimeässä kuvaaminen tarvitsee hyvää tuntumaa kuvaamiseen ja omaan kalustoon. Valotusta kun ei pääse harjoittelemaan etukäteen. On laitettavat jonkinlaiset asetukset etukäteen ja toivottava, että veturin tullessa kennolle tarttuu valoa riittävästi eikä taas vastaavasti mikään valotu liikaa. Tarkennuksen kanssa on myös omat haasteensa. Kirkkaat valot sotkevat yleensä automaattitarkennuksen, joten käsin tarkennus johonkin sopivaan kohtaan on suotavaa. Mikään ei harmita enempää kuin epätarkka kuva. Sitä kun ei jälkikäteen saa oikein korjattua mitenkään. Valotuksen kanssa on paljon enemmän pelivaraa. Tässä on mainio esimerkki hyvästä onnistumisesta. Pimeään ilmestyvän veturin valot on taltioitu varsin onnistuneesti ja tunnelma on hyvin aistittavissa. Mukavasti valon heijastumista löytyy kiskojen lisäksi myös ajolangoista. Edit:pari kirotusvihrettä korjattu. Tabletin kosketusnäyttö on hanurista.
	26.04. 19:27	Jarno Piltti
		Upea näkemys sähköistetystä radasta!
	26.04. 17:13	Petri Nummijoki
		Koneviestissä käsiteltiin muutama kuukausi sitten tiehöylien historiaa sekä kansainvälisesti, että kotimaisen valmistuksen osalta. https://www.koneviesti.fi/ajoneuvot-ja-ymparisto/edd74104-4587-4304-88ba-f77184a0b841
	26.04. 15:10	Jimi Lappalainen
		Joskus täällä vaunut.orgissa Murnauta kutsuttiin adjektiivilla "kissamaisen onomatopoeettinen" :)
	26.04. 15:03	Mikko Mäntymäki
		Joko tänään ammuttiin ensimmäiset räjäytykset kuulosti että lähellä ammutaan kalliota.
	26.04. 14:24	Esa J. Rintamäki
		"Ober aber über, Oberammergau, ober aber unter, Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut."
	26.04. 14:11	Markus Räsänen
		Ajolinja-lehden 02/24 oli juttu Lokomon nostureiden historiasta. Lokomon nosturimalleja oli useita, mutta niin kuin Erkki Nuotio totesi, volyymi jäi sarjatuottajien jalkoihin, mutta juurisyyt oli kallis hinta ja markkinoinnin keskittyminen Suomeen (Hankkija) ja Ruotsiin (Lokomo Ab). Lokomolla oli kaikkiaan 25 nosturimallia, joista kaksi oli kiskomalleja, 25 tonnin R333E ja 36 tonnin R351N. Lokomon nostureiden historiasta on tehty kirja: Lokomo nostureita Suomesta. Kirjaa saa tilattua Nosturihistorialliselta seuralta hintaan 35€+toim.kulut, www.nosturihistoriallinen.fi
	26.04. 11:19	Julius Ylitalo
		Toivottavasti junalla pääsee jatkossakin Repovedelle Hillosensalmelta kesäisin.
	26.04. 06:44	Ossi Rosten
		Sattumakuvana ponnahti pintaan.. Tässä on kyllä kuva! Upea!
	26.04. 01:17	Esa J. Rintamäki
		Bad Tölzissä aikoinaan oli SS:n upseerikoulu. Oli siellä koulutettu suomalaisiakin vapaaehtoisia. Sodan jälkeen sinne asettui joku Ameriikan joukko-osasto: - portilla kotkankuva vaihtui toisen malliseksi.
	26.04. 00:00	Petri Nummijoki
		Vr11-veturiin on julkisen selityksen mukaan menehtynyt Maanselän onnettomuudessa. Siitähän oli tosin jonkun kuvan yhteydessä pohdintaa, oliko kysymys onnettomuudesta ensinkään vai tahallisesta teosta. Moottorivaunuihin ja höyryvetureihin on myös menehtynyt mutta jätetäänkö ne pois laskuista?
	25.04. 22:59	Mikko Ketolainen
		Taitaa olla vetureista vain Dr13 ja Sr1 joiden ohjaamoon on kuljettaja menehtynyt törmäyksessä.
	25.04. 22:33	Eljas Pölhö
		Sv12 ja Sr12 olivat melkoisissa ongelmissa 1960-luvulla kun moottorit ja telit eivät kestäneet. Kaikki moottorit ja telit oli vaihdettu tai vahvistettu noin 1970-luvun alkupuolelle mennessä, minkä jälkeen ei yhtä vakavia ongelmia enää ilmaantunut ja kaikkiaan Sv12/Dv12 on dieselhydraulisena veturisarjana ollut maailman pitkäikäsin. Jos dieselsähköiset veturit otetaan mukaan, niin Nohabit (se malli jota Suomessakin kokeiltiin) on pitkäikäisyydessään samaa tasoa.
	25.04. 22:03	Esa J. Rintamäki
		Mitä tulee kilometritietojen salaamiseen muka "yrityssalaisuutena", oliko kyseessä todellinen, muista alan firmoista kopioitu käytäntö vaiko pelkästään jonkun tympäisevän ja paskantärkeän pikkunilkin patsastelu...? Mitenkäs muutoin joku turhapuro omaa "tarpeellista" suojatyöpaikkaansa puolustaisi...? Niin, ja milloin 2501 ja 2502 valmistuivatkaan koeajoja ja muuta viilailua varten? VR:hän otti nämä yleiseen liikenteeseen keväällä 1964, joten itse ainakin uskoisin kummankin keränneen kilsoja ja tiimaa vaikka kuinka raakasti...? Ja pitäähän sitä kokeiluja tehdäkin, jotta nähtäisiin sekin puoli, kuinka suunnittelupuoli ja pajan puoli ovat pelanneet yhteen ja kuinka hyvin. Ja kuinka tehtävänmäärittelyssä annettu tehtävä onnistui? Menikö ns. putkeen? Sama vanha vaiva aina vähänkin teknisemmissä vehkeissä: - piru piilee aina pikku yksityiskohdissa. Uutta laitetta koottaessa ei aina heti selviä sekään, että missä kulumista tapahtuu. Siinä mielessä nämäkin 2501 ja 2502 ovat vissiin käyneet verstaalla monta kertaa, ennenkuin ne päästettiin tyyppikoulutettujen kuljettajien ohjastamana normaaliin tapaan Pohjois-Suomen malmijunia vetämään.
	25.04. 21:51	Esa J. Rintamäki
		Sieltä on päästetty liian kalliiksi osoittautunut lemmikkieläin pois kyydistä karkuun! Esim. kissa, sheefferi (kouluttamaton!), boa, aviopuoliso tai avokki (samoin kouluttamaton!), sijoituslapsi, anoppi, appiukkokin. Kaikilla oletettavasti tuntomerkkinä: pahasti puutteellinen ja/tai tyystin epäonnistunut sisäsiisteyskasvatus...? Raitiotien raideleveys? 1435 mm?
	25.04. 21:30	Jaakko Pehkonen
		Mistä ja minne tämä komea Lokomo mahtaa olla matkalla? Etupuskulevyn maali näyttää kuluneelta joten en usko että tämä olisi Lokomon tehtaalta tulossa. Käsittääkseni AH 160 valmistus on päättynyt ennen vuotta 1976 joten siirto työmaalta toiselle taitaa olla meneillään.
	25.04. 20:05	Erkki Nuutio
		Insinööri Kunto Elonen oli monien Lokomo-maarakennuskoneiden, kuten varmaan tämänkin tiehöylän suunnittelun vetäjä (katso T. Könönen Lokomo 70vuotta 1915-1985 s.155). Uudehkolta näyttävä kone on tehty 1968 valmistuneessa ja 1974 laajennetussa kokoonpanotehtaassa Hatanpään Karjusuolla. Lokomon tiehöylät olivat pitkään nimensä mukaisesti Teräskarhuja. Terän liikkeet ja etupyörien kallistamiset toteutettiin täysmekaanisesti vivuilla hallittavia sakarakytkimiä, kartiovaihteita, kääntövipuja ja nivelakseleita käyttäen. Terää alettiin liikutella hydraulisylintereillä vuoden 1966 vaiheilla. Silloin Lokomo perusti Helsinkiin hydrauliikkatehtaan, vuodesta 1967 nimeltään Hydrauli Oy. Osaamista ja laatua oli huippuluokkaisesti. Mutta se volyymi. Vaikka viennin osuus Lokomon maarakennuskoneissa ja mobiilinostureissa oli suuri, tuotteet olivat hyvin nykaikaisia ja laatumaine oli huippuluokkaa, ei volyymiä saatu riittäväksi suursarjavalmistajia vastaan. Sekatuotantoyritystä, vaikka sitä tehostettiin tuotetehtailla ja muilla toimilla, ei saatu pysymään kannattavana. Tiehöylä -tuotteet myytiin Vammas Oy:lle vuoden 1985 vaiheilla.
	25.04. 19:49	Rasmus Viirre
		Noin pahasti joskus osunut peura, hirvi, kurki tai joku muu eläin Edon turpaan kun mustan silmän antanut!
	25.04. 19:47	Eljas Pölhö
		2512 ja 2548 ikäero on niin pieni, että millä tahansa niistä voi olla suurin kilometriluku. Eivätkä 1853, 1867, 3022, 3049 tai 3051 varmaan kaukana ole. Ajokilometrit muuttuivat liikesalaisuuksiksi kun VR muuttui oy:ksi eikä niitä enää annettu (ainakaan ulkopuoliselle). Muualla Itä- tai Länsi-Euroopassa näin ei ollut, joten melkein maasta kuin maasta saa kilometritiedot helpommin kuin Suomesta, useimmista maista lukemalla kyseisten maiden rautatielehtiä (Ranskassa kilometritietojen julkaiseminen on ollut kaikkein yleisintä ja melkein vastaavaa huvia kuin Englannissa junien todellisten ajonopeuksien seuranta).
	25.04. 19:42	Mikko Mäntymäki
		Uudet kuljettajat pitäkää huoli ettei Dv12:n maine saa tahroja.
	25.04. 19:30	Mikko Mäntymäki
		Onneksi veturi oli Dv12, sen ohjaamoon ei ole kuollut yhtään kuljettajaa?
	25.04. 19:00	Timo Haapanen
		PAR-SL Vankka pysähtyy näköjään Punkaharjun ja Kerimäen välillä Luston asemalla ja Retretin kohdassa.
	25.04. 18:44	Timo Haapanen
		Tietäjät tietää, mutta maallikkona voisi olettaa, että eniten kilometrejä/tunteja allaan on vanhimmalla veturilla eli numerolla 2512 (valmistusvuosi 1964).
	25.04. 17:39	Jimi Lappalainen
		Miksi kuvan keskellä oleva punainen auto ajaa takaluukku avoinna?
	25.04. 16:34	Jussi Laukkanen
		Saahan asioista puhua suoraan. Ei siinä mitään pahaa. Mutta jos ajattelee ryhtyvänsä johonkin laittomuuteen ja kertoo suoraan, mitä ajattelee, kannattaa varautua siihen, että kommentti poistuu.
	25.04. 15:13	Mikko Mäntymäki
		Kokeillaan tälläistä kommenttia että. Jos kirjoittaisin näin että Ilkivalta on ok, jatkakaa samaan malliin? Taisin jo poistetussa kommentissa sanoa asiat liian suoraan?
	25.04. 14:29	Kari Haapakangas
		Norsujen hautausmaa
	25.04. 14:27	Teppo Niemi
		Siipiopastimet näyttävät kohta poistumassa käytöstä. Vielä on valo-opastimissa pätemättömyysmerkit.
	25.04. 13:41	Mikko Mäntymäki
		Liitetään tämä https://vanhatkartat.fi/#13.45/60.20475/24.64749 kuvan alle.
	25.04. 12:20	Esa J. Rintamäki
		No mutta, Cor-Ten - teräksen toivottu ruostuminen maalipinnan "kustannustehokkaana" korvikkeena on jo vanhaa legendaa! Viitaten Fat - turvevaunuihin ajalta ennen Kristusta, siis 1970-luvun lopulta.
	25.04. 11:18	Mikko Mäntymäki
		Mille koneelle on kertynyt eniten ajokilometrejä tai tunteja?
	25.04. 09:48	Erkki Nuutio
		9.6.44 Kannaksella Valkeasaaressa alkoi ennakkotuhoamistulitus ja suurhyökkäys alkoi sieltä 10.6.44 . Tämä vaikutti heti Aunuksen kannaksen joukkoihin. Päämaja käski 10.6.44 keskeyttämään 4D:n siirtymisen Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle (7.D:n tilalle) ja käski 4D:tä sensijaan siirtymään heti vahvennukseksi Karjalan kannakselle. Päämaja (Mannerheim) määräsi 14.6.44 Aunuksen ryhmän komentajan, kenraaliluutnantti Lennart Oeschin kaikkien Karjalan kannaksen joukkojen komentajaksi. Ehkä kuva esittää kohta keskeytyvää 4D:n siirtymistä Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle
	25.04. 08:04	Kari Haapakangas
		Tämähän on uuden rosteripinnan kokeilua! Tulevissa vaunuissa käytetään erikoisterästä missä pintaruoste muodostaa suojaavan pinnan (esimerkkinä Oulun "ruostekuutio", so ympäristötalo aseman lähellä). (lol)
	25.04. 00:00	Oliver Laaksonen
		Tietääkö kukaan tämän Rk 27810:n tulevaisuudesta?
	24.04. 23:52	Panu Breilin
		Olisiko ensin meinattu kunnostaa, mutta sitten todettu, että ei kannatakaan? Muuten tuota maalipinnan poistoa lie vaikea selittää.
	24.04. 23:29	Esa J. Rintamäki
		On näköjään maalipintaakin käytetty varaosiksi...? Vai onko sittenkään?
	24.04. 23:27	Mikko Mäntymäki
		Esa kiitos että kerroit että minua tarvitaan, se auttaa jatkamaan projektia.
	24.04. 23:26	Esa J. Rintamäki
		Alumiinin hitsaaminen ei ole koskaan helppoa, lämmön siirtymisen ennakointi on hankalahkoa...! Sen näkee vetelemisen aiheuttamasta kupruilemisesta.
	24.04. 19:57	Jani Tuominen
		Edellinen teollisuusrakennus oli Otavan kirjapaino, joka purettiin vuonna 1984. Siitä löytyy kuvakin vuotta ennen purkua: https://www.finna.fi/Record/hkm.95513BC6-1F61-4F10-845F-8ED1ABFDBE60?sid=4689943574
	24.04. 11:50	Martti Vuorikoski
		ja joulukuussa-83, pakkasta 43, oltiin autoissa kemistä saakka ja autot käynnissä koko matkan.
	24.04. 11:30	Vertti Kontinen
		Ylimpänä pysähtymismerkki
	24.04. 11:11	Rainer Silfverberg
		Olen elänyt siinä uskossa että Moskova-Nizza olisi ollut EN eli "EuroNight". Ehkä se piti paikkansa vain Moskova-Pariisi ja Moskova-Berliini junille. Tolstoi (Hki-Moskova) ei muuten saanut koskaan EN -statusta vaikka taso olisi kyllä riittänyt ainakin loppuvuosina uusien RIC-vaunujen myötä.
	24.04. 10:38	Kari Haapakangas
		Ei todellakaan suorin mahdollinen reitti...
	24.04. 10:35	Kari Haapakangas
		Vesiliikenteen liikennemerkit eivät ole erityisen tuttuja, mutta tuo keskimmäinen taitaa kieltää pysäköimisen ja alin kohtaamisen (kaksisuuntaisen liikenteen). Ylintä en osaa arvata...
	23.04. 23:09	Otto Tuomainen
		DRV on ilmeisesti aika vähän käytetty junalaji. Wikipediasta sille löytyy selitys "Schnellzug für Reiseveranstalter". Tšekin puolella junanumero oli sama 408, mutta junalaji oli R eli pikajuna. Tämä Taurus vetää junan Břeclaviin saakka, siellä tilalle tulee tšekkiläinen 362. Seuraava veturinvaihto tapahtuu Bohumínissa, vetovastuu siirtyy puolalaiselle EP09:lle. Lähde veturitiedoille vagonweb.cz -sivusto.
	23.04. 22:05	Simo Virtanen
		Onko tämä pasuteralli siirtynyt vakituisesti Kokkolasta Tahkoluotoon?
	23.04. 21:38	Simo Tuominen
		Tämä on ruvennut hiukan kiinnostamaan, johtuen mahdollisesti Vr11 käyttökunnostuksesta. Onko tähän jollain tapaa kiinnittettävä huomiota. Mikäli kansia ei ota irti, niin suuttimien huollon yhteydessä nämä toki on nähtävissä. Mikähän on näitä vaurioita saanut aikaan? Löysin paperin, missä oli vuoden 1966 dieselvetureiden ongelmista. Näitä polttoainehajottajien vaurioita on toki ilmennyt ja vaurioittanut venttiileitä, mäntiä ja ahtimia.
	23.04. 21:11	Jimi Lappalainen
		Kiitos kuvasta :)
	23.04. 20:54	Hannu Peltola
		GP9 pohjautuu vahvasti GP7:ään, joka on 1940-luvun suunnittelua ja ohjaamo on suunniteltu sen aikaisten tarpeiden mukaan. Täytyy sanoa, etten tiedä yhtään mitään samanikäisten jenkkirekkojen mittaristosta, mutta jotenkin kuvittelisin, että rahalla on tuolloin(kin) saanut kaikki mahdolliset mittarit ja jos omistaja/isäntä on ollut nuuka, mittaristo on ollut enemmän spartalainen.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset