Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01. 00:41 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jokaisen kannattaa asemalle mennessä tarkistaa, että henkilökohtainen maadoitus on tehty. Näemmä maadoitukseen on saatavana välineitäkin: http://www.tiedonportaidenkauppa.fi/ | ||||
|
16.01. 23:46 | Jari Kuusinen | ||
| Pitää myös huomioida, että junassa on porukkaa melko runsaasti ja osa heistä lienee tullut Italiasta saakka. Ps. Onko tähän päivitetty led-valot, mutta umpiot olisi jääneet polttimoaikakauden muotoon kun sekä ajovalot että perävalot toimivat kuvan uloimmista "lampuista"? Tuskin nuo sisemmät mitkään lisäpitkätkään ovat, onko niissä ledejä ollenkaan? :) |
||||
|
|
16.01. 23:28 | Jari Kuusinen | ||
| Eiköhän kiskoilta suistuneen vaunun pysty kuulemaankin jo ennen junan kohdalle tuloa...? Olettaisin... :) Mutta kuinka moni kuvaaja muistaa huomioida mahdollisen ajolangan putoamisen ml. junan odotustilanne juna-aseman laiturilla? :) Pitäisikö turvakypärää ryhtyä käyttämään 24/7 vai riittääkö pelkkä foliomalli? | ||||
|
16.01. 23:06 | Hannu Peltola | ||
| California Zephyr on päässyt myös Vaunut.orgin sivuille: http://vaunut.org/kuvat/?t=california%2Bzephyr | ||||
|
16.01. 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Hieno tunnistus! Dieselkin on loppujen lopuksi tunnistettavissa E7:ksi jäähdytysritilöiden ja ikkunoiden perusteella. Keulan muotoilu on kyllä enemmän E2:sta. | ||||
|
16.01. 22:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuolta kohtaa löytyy esimerkiksi tasoristeys Satama | ||||
|
16.01. 22:04 | Seppo Rahja | ||
| Etummainen virrotin ylhäällä. | ||||
|
|
16.01. 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| FEF-1 (800-819) oli erilainen tenderi. Veturi ei ole Mallet, enkä äkkiä muista muita, joissa olisi kehys piipun ympärillä. Minäkin luulin dieseliä E2:ksi ja etsin siitä tiedot. Mutta sitten huomasin numeron veturin kyljessä. Voi hyvin olla vanha E2 kuva, jolle on annettu yhtiön uusimman dieselveturin numero. | ||||
|
Kuvasarja: Montana Rail Link |
16.01. 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Näin talven kylmimpinä hetkinä on hyvä luoda silmäys kesäiseen Montanaan: https://www.youtube.com/watch?v=d0dMIpTqy4w |
||||
|
16.01. 21:31 | Hannu Peltola | ||
| Kartasta huomaa, että varsin iso osa UP:n pitkän matkan junista kulki pitkät pätkät muiden operaattoreiden kiskoilla. Chicagon yhteydet hoituivat Milwaukee Roadin avustuksella ja sen jälkeen Chicago & Northwestern sai hoidettavakseen Chicagon ja Council Bluffsin välisen osuuden. Yhteydet Ogdenista Oaklandiin hoituivat Western Pacificin ystävällisellä avustuksella. | ||||
|
16.01. 21:21 | Petri Nummijoki | ||
| Ilmoitetut tehot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 3280 kW on Sr1:n tuntiteho mutta jatkuva teho on 3100 kW. Sr2:n tuntiteho on 6000 kW ja jatkuva teho tuo 5000 kW. Sr3:lle en pikaisella etsimisellä löytänyt muuta tehoa, kuin 6400 kW, jonka ilmoitetaan olevan "maksimiteho". | ||||
|
|
16.01. 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, mistä tunnistit höyryn kuuluvan numerosarjaan 820-844? Tällöin kyseessä on joko UP:n FEF-2 tai FEF-3 -sarjan Northern. UP nimesi höyryveturisarjoja tavallaan loogisesti pyöräjärjestyksen mukaan, jolloin 4-8-4 Northernit saivat sarjatunnuksen FEF (Four-Eight-Four) ja numerolla määritettiin kyseisen pyöräjärjestyksen varsinainen veturisarja. UP:n FEF-vetureita on säästynyt jälkipolville neljä kappaletta (joista yksi varaosalähteenä) ja FEF-3 #844 on kuuluisa siitä, että sitä ei laitettu koskaan eläkkeelle. Veturi siirtyi suoraan aktiivipalveluksesta nostalgiakäyttöön. E7:t on tässä kuvassa kyllä varsin tyyliteltyjä, kuvaa vilkaisemalla olin tunnistamassa vetureita UP:n vanhoiksi EMC:n E2-vetureiksi! |
||||
|
|
16.01. 21:04 | Petri Soronen | ||
| Joka kerta radan varressa ja asemilla mietin ns. Pakotien jos junassa on joku pielessä. | ||||
|
16.01. 20:31 | Seppo Kiuru | ||
| Isäni oli kotoisin Kerimäeltä ja hänen veljensä asui loppuun asti siellä. Veljekset nauroi 80-luvun lopulla VR:lle ja turisteille. Kesällä tuli lomapaikan varanneita suomalaisia ja ulkomaalaisia lomalle Kerimäelle, ja olivat ihmetelleet, asema ei ollut auki (oliko enää miehitetty), ei takseja, ei näy puukirkkoa. Onneksi oli puhelinkioski ja siellä ehjä puhelinluettelo, saivat taksin tilattua. Takaisin lähtiessä, pyysivät taksin viemään Kerimäen asemalle, kuljettaja oli ihmetellyt, ai Silvolaan. Ei muuten taida vieläkään olla VT14:llä opasteita Kerimäen asemalle, vain Silvolaan. |
||||
|
16.01. 20:25 | Kari Huuva | ||
| Kyllä niillä kaikilla firmoilla on samat vaatimukset ja Liikennevirasto sitä valvoo ja antaa penaltia, jos homma ei toimi. Ratapihalla sitä lunta sai olla, mutta ei ainakaan yli kiskon selän, joku mitta siinä oli annettu. |
||||
|
|
16.01. 18:52 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Johtuisikohan tuo puhdistamattomuus kunnossapito firman vaihdoksesta? | ||||
|
|
16.01. 18:28 | Seppo Rahja | ||
| Vertailun vuoksi: Sr1 3280 kW Sr2 5000 kW Sr3 6400 kW |
||||
|
16.01. 17:46 | Seppo Rahja | ||
| Kummassa on enemmän tonneja, Narvikin malmijunassa vai tässä? Ainakin malmijunien veturit on Euroopan eliittiä: http://vaunut.org/kuva/48673?u=916&d=15.05.2008&ns=1 | ||||
|
16.01. 17:34 | Seppo Rahja | ||
| Viime helmikuussa käydesssäni oli vielä Rc4-troikka: http://vaunut.org/kuva/125405?s=1. Ei pakkasta ollut kuin 12-14 astetta ja pikkuisen pohjoistuulta, mutta kun asemalla tallusteli tekemättä mitään, niin kesti kauan ennenkuin sai varpaat lämpimäksi kotimatkalla. |
||||
|
|
16.01. 16:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Siinä kyllä kiire tulee jos kuvattavassa junassa onkin kiskoilta suistunut vaunu. Kuinka moni kuvaaja muistaa huomioida tämän? | ||||
|
Kuvasarja: Bodenin risteysasema |
16.01. 15:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Seppo hyvästä kuvasarjasta! Boden on useimmiten oikein mielenkiintoinen paikka vierailla. Olen ollut siellä kolmesti ja kaksi kertaa olivat todella mielenkiintoisia. Kolmas vierailukerta osui heinäkuun lauantaihin ja tuolloin paikka oli täysin kuollut. Asemalla on mukava seurata vetureiden ympäriajoa Stambanan genom övre Norrlannin junissa, mutta tänne ei harmittavasti näe malmijunia. | ||||
|
|
16.01. 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on näköjään taas Stålpendelneissä palattu Re-sarjan käyttöön. Muutama vuosi sitten näissä oli 3 Rc-veturia. ja EDIT: Mukavan talvinen kuva! Paljonko oli pakkasta Bodenissa? |
||||
|
|
16.01. 14:12 | Hannu Peltola | ||
| Mikko, kyseessä on Ruotsin raskain tavarajuna Stålpendeln Luleå-Borlänge ja mm. tässä kuvassa on käyty siitä keskustelua. Kuvasarjassa on myös muita kuvia Stålpendelnistä. http://vaunut.org/kuva/108242?s=1 | ||||
|
|
16.01. 13:12 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän mahtanee olla nykyään ohjeistus auraamisesta, aiemminhan oli että jos rataosan sn on 80km/h tai yli ei aurausta tarvita, junat pöllyttää väylän auki. Mutta miten on ohjeet ratapihojen osalta, nyt kun myräkkä taas on tulossa toivotaan ettei vaikkapa Pendo jää mahastaan kiinni... | ||||
|
|
16.01. 12:54 | Mikko Heino | ||
| Kuvauspaikka- kohdassa pitäisi varmaankin vorgin käytännön mukaan lukea paikkakunta eikä Asema/Ratapiha. Sehän selviää kuvasta ja lukee muissa tunnisteissa. | ||||
|
|
16.01. 12:46 | Mikko Herpman | ||
| Onko tuossa teräslevyjä (ja onhan siinä, toisessa kuvassahan mainittukin) junan kyydissä.. Mahtanee olla melko raskas lasti kun noin paksua tavaraa. Lieneekö nuo vaunut ihan just levyjen kuljetukseen suunniteltu, no saahan nuo tuosta kätevästi nosteltua.. | ||||
|
|
16.01. 12:36 | Simo Virtanen | ||
| Entäs hinta? Jos on linjassa puutteiden kanssa niin voi olla ihan hyvä peli. Kyllä Daciakin paikkansa täyttää. | ||||
|
16.01. 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Korjataan sen verran, että 2633 vaurioitui hylkäyskuntoon tasoristeysonnettomuudessa Äänekoskella kesäkuussa 2012. | ||||
|
16.01. 10:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Jorman kuva tuli satunnaiskuvana ja vartesin hallintalaitteita NKlJ:n Yo1p:n vastaaviin: http://vaunut.org/kuva/120938?s=1 Hyvin samanlaiset ovat olleet hallintalaitteet myös NKlJ:llä! | ||||
|
16.01. 01:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Uskon. Tietää jopa Hdk-vaunun numeron! Tämän kuvan pöntöt olivat tuskin menossa Kuusakoskelle. 1960-luvulla oli Nokian paperitehtaalla tapana tehdä pakoputkia ruostumattomasta haponkestävästä...isänikin teetti. Ei autosta muuta olekaan jäljellä. | ||||
|
15.01. 23:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan ennen uutta punnusjunaa käsitti vaunuvaakojen tarkastuskalusto seuraavat: BE 0700 ja Svs kuvatun kaltaisena. XG 04103 oli jo jätetty syrjään... | ||||
|
15.01. 23:08 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hae ja Hah ovat itselleni uusia litteratuttavuuksia. Löytyykö näistä kuvia tai muuta lisäfaktaa? | ||||
|
15.01. 22:34 | Mikko Nyman | ||
| Tuossa Kotuksen gallup aiheesta: https://www.kotus.fi/files/5793/pienoislentolaite_tiistaigallup.jpg Ja tuossa juttu kokonaisuudessaan: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/tiistaigallup/pienoiskopteri_drone_vai_robottilennokki.26981.news |
||||
|
|
15.01. 22:14 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Myös kusenkeltaisella valaistuksella on ystävänsä, samoin mahdollisimman vähäisellä. Kummallista, ettei ilmakuvaimesta voida käyttää kaunista ja oikeaa nimitystä k a m e r a k o r e n t o . |
||||
|
|
15.01. 20:21 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1966 vaunuluetteloon on merkitty kahdeksan Ha-vaunua numerosarjaan 105903-105910. Vuoden 1968 vaunuluettelossa on yhä kahdeksan vaunua, mutta numerosarjassa 105890-105897. | ||||
|
15.01. 18:16 | Erno Pintinen | ||
| Voisi olettaa: https://www.google.com/maps/@60.1893488,24.9642767,3a,61.1y,86.73h,77.86t/data=!3m6!1e1!3m4!1sU_GwRTds3UIDYwKLl_S_Yw!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
|
15.01. 16:35 | Tapio Keränen | ||
| Korjauksena Reinon tekstiin: Svsa-vaunuun mahtui kolme säiliötä. Lähes samanlaisia kappaletavarasäiliötä kulki myös Hdk-vaunun 103524 kuormana. | ||||
|
|
15.01. 16:22 | Juha Puusaari | ||
| Onko kuvauspaikka Hämeentien sillalla? | ||||
|
15.01. 15:42 | Tuomas Myllylä | ||
| Kyllä. Lättähattukirjasta muistan lukeneeni että tukkirekka otti lätästä mittaa Jamalissa, Lieksassa. | ||||
|
|
15.01. 15:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tasoristeysonnettomuus, muistaakseni. | ||||
|
|
15.01. 15:05 | Harri Pesonen | ||
| Mitäs tässä onnetomuudessa kävi ?? | ||||
|
|
15.01. 14:42 | Antti Havukainen | ||
| Lentokorkeutta tässä oli noin sata metriä. | ||||
|
|
15.01. 14:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Tällä tavalla ne tiedot täsmentyvät. Ensin kuvatekstissä jotakin, sitten historiikista jotakin lisää ja viimein täsmätietoa. Nämä kun jotenkin vielä kumuloituisivat jonnekin yhteiseen tietovarastoon, niin kalustotietous - tai ainakin sen keruu - alkaisi olla hyvissä kantimissa. Juu, ylimalkaisia ovat nuo historiikit. Olisikohan tuo 'joku' saattanut olla minä itse? http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11470.msg89427.html#msg89427 Olen suhtautunut karsastaen täällä tuolloin tällöin esiintyvään uskoon siitä, että historiikit ovat puhdasta totuutta ja aikalaissanomalehtikirjoitukset epäluotettavia. Kuitenkin aikalaisdokumenteissa on usein sellaista tietoa, mikä ei historiikkeihin ole päätynyt. Mitä enemmän luen rinnakkain historiikkeja ja sanomalehtikirjoituksia, sitä enemmän näen historiikeissa vääriin johtopäätöksiin johtavia yleistyksiä ja suoranaisia virheitä. |
||||
|
|
15.01. 14:06 | Mikko Nyman | ||
| Huikea otos kieltämättä! Kuinka korkealla droonisi (Hesarin käyttämä sanamuoto, josta en itse pidä) kuvaushetkellä oli? |
||||
|
|
15.01. 12:49 | Antti Havukainen | ||
| Makuasioitahan nuo värit pitkälti ovat, mutta ainakin omia silmiäni miellyttää eniten juuri tuo 4000 kelvinin värilämpötila, jonka valossa lumikin näyttää puhtaan valkoiselta. Kirkkonummella on käytetty tievalaistuksessa jonkin verran myös selvästi sinertävämpiä noin 6000 kelvinin ledejä, joita kuvassa erottuu heikosti taustalla, mutta niiden tuottama valo on sitten taas jo vähän liiankin "kolkkoa". Ledithän ovat jo käytännössä korvanneet vihertävät elohopeahöyrylamput ja pikkuhiljaa ne alkavat korvata myös oransseja suurpainenatriumlamppuja, joita allekirjoittaneella ei tule yhtään ikävä. Esimerkiksi Kehä 1:llä on jo useamman kilometrin mittainen neutraalinvalkoisilla ledeillä valaistu osuus, jolla ajaminen tuntuu jopa hieman oudolta, kun on aina tottunut ajamaan natriumlamppujen räikeän oranssissa surkean värintoiston valaistuksessa. |
||||
|
|
15.01. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Kurt, kuten joku jo totesi, on nuo historiikit lievästi sanottuna ylimalkaisia. Oe-sarjan vaunujen perusvaunut kuuluivat sarjoihin XCm, BCm, CEi, Em, Eim, Ei ja Eik. Toisin sanoen, näissä oli vakiomallinen 20 800 mm aluskehys, ja suurimmassa osassa A7-telit. |
||||
|
|
15.01. 12:05 | Jimi Aalto | ||
| Veturi näkyy olevan 2613. 2633 se ei voi olla, koska se tuhoutui tasoristeysonnettomuudessa Haminassa vuonna 2013. | ||||
|
|
15.01. 11:08 | Kurt Ristniemi | ||
| VR-historiikki 1962-1987 kertoo Ha-autojenkuljetusvaunusta sivulla 461: "Taloudellisen kasvun myötä alkoi myös henkilöautojen tuonti kasvaa 1960-luvulla. Uusien autojen kuljetus tuontisatamista sisämaahan kasvoi nopeasti ja siihen tarvittiin sopivaa erikoiskalustoa. Hkk-vaunun alustalle rakennettiin vuonna 1964 kahdeksan Ha-vaunua (kuva 51), lisäksi rakennettiin muutostöinä entisten kaksiakselisten Ek-paikallisjunavaunujen alustoille vuosina 1965-1968 50 Haa- (kuva 52) ja 50 Hac-vaunua (kuva 53). Vuosina 1969-1970 rakennettiin Ggh-vaunujen alustoille 22 Hae-vaunua, ja entisten neliakselisten Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971 yhteensä 69 Oe-vaunua (kuva 54). Rakennettiinpa vuonna 1967 kokeilumielessä Haa-vaunun alustalle kaksikerroksinen Hah-vaunukin (kuva 55). Muutaman vuoden kuluttua vaunujen valmistumisesta VR kuitenkin melko tyystin menetti kuljetusosuutensa jakeluliikenteeseen paremmin soveltuville tehokkaille erikoiskuorma-autoille, ja valtaosa autovaunuista muutettiin toisiin käyttötarkoituksiin." Historiikin sivujen 453-455 taulukosta 6 ei Ha-vaunua löydy, mutta siinä ovat autovaunut Haa, Hab ja Hac numeroineen, rakennusvuosineen, lukumäärineen ja muine tietoineen. |
||||
|
15.01. 11:06 | Kurt Ristniemi | ||
| VR-historiikin 1962-1987 sivulla 460 on kuva Ha-autojenkuljetusvaunusta (kuva 51). Historiikki kertoo: "Taloudellisen kasvun myötä alkoi myös henkilöautojen tuonti kasvaa 1960-luvulla. Uusien autojen kuljetus tuontisatamista sisämaahan kasvoi nopeasti ja siihen tarvittiin sopivaa erikoiskalustoa. Hkk-vaunun alustalle rakennettiin vuonna 1964 kahdeksan Ha-vaunua (kuva 51), lisäksi rakennettiin muutostöinä entisten kaksiakselisten Ek-paikallisjunavaunujen alustoille vuosina 1965-1968 50 Haa- (kuva 52) ja 50 Hac-vaunua (kuva 53). Vuosina 1969-1970 rakennettiin Ggh-vaunujen alustoille 22 Hae-vaunua, ja entisten neliakselisten Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971 yhteensä 69 Oe-vaunua (kuva 54). Rakennettiinpa vuonna 1967 kokeilumielessä Haa-vaunun alustalle kaksikerroksinen Hah-vaunukin (kuva 55). Muutaman vuoden kuluttua vaunujen valmistumisesta VR kuitenkin melko tyystin menetti kuljetusosuutensa jakeluliikenteeseen paremmin soveltuville tehokkaille erikoiskuorma-autoille, ja valtaosa autovaunuista muutettiin toisiin käyttötarkoituksiin." Historiikin sivujen 453-455 taulukosta 6 ei Ha-vaunua löydy, mutta siinä ovat autovaunut Haa, Hab ja Hac numeroineen, rakennusvuosineen, lukumäärineen ja muine tietoineen. |
||||
|
15.01. 06:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Ehkä joskus... Alue on kaavoitettu lähes yksinomaan työpaikka-alueeksi, sillä Vehkalan tavoin lentomelun takia uutta asumista ei saa tuonne sijoittaa. Näkyvät kaavakartassakin m1- ja m2-vyöhykkeinä: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/107024_kaupsu_osayleiskaavakartta.jpg | ||||
|
|
15.01. 03:51 | Eljas Pölhö | ||
| 1.1.1981 säiliöitä oli: Ss24 = 203 kpl, Ss25 = 19 kpl, Ss26 = 361 kpl, Ss27 = 179 kpl, Ss30 = a) 3 kpl (724000-002, nesteenkuljetussäiliö tärpätin ja mäntyrasvahappojen kuljetukseen) ja Ss30 = b) 20 kpl (724004-023, nesteenkuljetussäiliö syövyttävien liuottavien ja III-luokan palavien nesteiden kuljetukseen (valmistettu haponkestävästä teräksestä). Rautatiearkistosta löytyy tämä ja muita vuosia kanssa vaunuluetteloista. Linkki tähän vuoteen https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1981.0101%20VR%20vaunuluettelo%20(8s).pdf Sisällysluettelon pääotsikot https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||