Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.01. 00:32 John Lindroth  
  Esa ,se on toteutettu HO mittakaavassa kuviakin voi olla tulossa.Muutoin voi olla vaikea ottaa asiaan kantaa mutta istuessani pikkupoikana ja junaharrastajana sekä onnekkaana senaikaisen pääjohtaja Erkki Aallon työpöydän äärellä VRn pääkonntorissa vuonna 64 ja saatuani eteeni paljon esitteitä eri vetovoima vaihtoehdoista ja tarjouksista(mm Asea,Mak,Alshom jotka sain myös lahjaksi).Muistan että työhuoneen taustan hyllyä koristi sähköveturi SJ litt Da pienoismalli(Märklin.) Ajatuksiini tuli huomattavan etevä ja lahjakas persoona joka oli jo silloin paljon edellä aikaansa.Puhimme silloin jo mahdollisesta höyryliikenteestä (museaalinen)höyryharrastaja kun olin. Pääjohtaja mainitsi silloin välin Tampere -Pori) Taustaa:(Lääkintämajuri(isäni)i John Hjalmar Lindroth ja pääjohtaja Erkki Aalto tutustuivat toisiinsa sodassa).
kuva 20.01. 23:30 Jorma Toivonen  
  Älä Esa vielä lähde luomaan paskaa pellolle. Muistelen kuulleeni saman kriteerin Hr13:n valinnalle - helpohko muuttaa tulevaisuudessa sähköiseksi.
kuva 20.01. 23:18 Panu Breilin  
  Vanhan radan aikaan Rohukülaan menevät junat joutuivat vaihtamaan kulkusuuntaa tuossa mereen rakennetulla penkereellä. Nyt suunnitteilla olevalle uudelleenrakennetulle radalle on ainakin rautatiemuseon kotisivuilla ( https://www.salm.ee/veeremi-umberpaiguta​mise-arenduskontseptsioon/ ) esillä vaihtoehto jossa rata kaartaisi suoraan Rohukülan suuntaan kulkematta tätä kautta. Mikä toisaalta tarkoittaisi sitä, että Rohukülan junat eivät pysähtyisi asemarakennuksen edessä vaan jäisivät kauemmas siitä.
Kuvasarja:
Kirkas talvipäivä Kouvolassa
 
20.01. 23:07 Niko Raurala  
  Upea kuvasarja Eeti!
kuva 20.01. 22:51 John Lindroth  
  Ja lopuksi HV4 TEN POINTS !
kuva 20.01. 22:12 John Lindroth  
  Saksassa ainakin tällaisia on kulkenut nimellä E-Gueter Triebwagen(tavarankuljetukseen tarkoitettu sähkö-moottorivaunu). HO malleja löytyy ainakin Trix ,Märklin ,MF etc. Saksan Baijjerissa ainakin LAG/lokalbahn AG omisti tämän kaltaisia.
kuva 20.01. 22:11 Hannu Peltola  
  Olivatko nämä junat käytössä myös Cote d'Azurilla? Tämännäköisellä tuli ajettua Interraileilla Rivieran rantaa edestakaisin...
kuva 20.01. 21:39 John Lindroth  
  Zhivago veturissa 622 oli ainakin kaiteet,erilainen savutorvi ja valonheitin!
kuva 20.01. 20:40 Eljas Pölhö  
  Unohtui sanoa osa jutusta ja TPL tuli selän taakse kertomaan loput: Veturi on niin likainen, että veikataan kesää 1964, koska se oli 622:n viimeinen kesä Oulussa. Savutorvessa on sihti, joten kuva on kesäkaudelta, viimeistään syyskuulta. Veturit 618-623 siirrettiin Oulusta Joensuuhun joulukuun lopulla 1964 kahdessa letkassa. Joensuu otti kaikki nämä veturit käyttöön ja ne syrjäyttivät Joensuun halkopolttoisia Tv1-vetureita, mm 933:n. 1950-luvulla Oulun Tv2:t olivat vielä halkopolttoisia. Kuvapaikkana peukutetaan Oulun isoa tallia. Pohjoisessa Wilskejä kutsuttiin myös "Lapin Ristoiksi". Lahdessa Vr5-sarjaa kutsuttiin "Pikku-Trumanniksi", eli tässä kuvassa on tavallaan kaksi erilaista "Pikku-Trumannia" peräkkäin samalla raiteella. Ensimmäinen ja ainoa Vr5 Joensuussa saapui sinne helmikuussa 1968 (1420 Kouvolasta), jolloin 622 oli jo hylätty 30.3.1966 ja romutettu Joensuussa 1967.
kuva 20.01. 20:13 Heikki Jalonen  
  52Kon-lauhdutinveturi on tosiaan yleismielenkiintoinen laitos. Se oli muun muassa SAR (South African Railways) 25-sarjan tärkeä esikuva, lauhdutintenderin ja muun erikoislaitteiston ollessa Henchel/Kassel suunnittelua ja osittaistuotantoa; siis suoraan veturitehtaalta.

Lauhdutinlaitteisto ei koostunut pelkästä tenderistä, myös itse veturissa oli useita erikoislaitteita. Vetopuhaltimen tilalla on poistohöyrytubiinin käyttämä vetolietso. Kattilaveden syöttö ei käy imureilla (syötettävä lauhde on melko kuumaa) vaan vesirengaspumpuilla, nekin pikku turbiinien käyttämiä. Lisäksi pitää tietysti olla suurimittainen poistohöyryn yhdysputkisto veturin keulalta tenderiin ja paljon muuta lisäputkistoa.

Saksalaisessa näkökulmassa (Kalmukkiaron kuivien olojen lisäksi) lauhdutinvetureilla nähtiin olevan etuja myös toimittaessa puutteellisessa rautatieinfrassa (lue: sodan tuhoamassa ympäristössä) eli esimerkiksi vedenantolaitteiden ollessa tuhoutuneita/vajaatehoisia. Kuten tiedämme, polttoaineen puute ei aivan heti höyryveturia pysäytä. Mutta vedenpuute pysäyttää.

Neuvostoliitossa 52Kon-veturin vettä säästävät erikoisominaisuudet eivät varmasti olleet ratkaisevan tärkeitä, vesitys kyllä osattiin hoitaa tavallisemmilla keinoilla eikä hyvin monimutkaisesta ja hankalahoitoisesta lauhdutinlaitteistosta ollut kustannusta vastaavaa hyötyä. Päinvastoin, varsinkin poistohöyryturbiini/vetolietson äärimmäisen vaativa kunnossapito varmasti nähtiin täysin turhana taakkana. Toisekseen, Neuvostoliiton rautateillä oli vaatimus -50C alimmasta toimintalämpötilasta. Sen saavuttaminen lauhdutilaitteiston moninaisissa putkissa ja pumpuissa olisi ollut käytännössä varmaan mahdotonta. Siksipä siis mahdolliset saalistetut 52Kon-veturit muutettiin nopeasti normaalityypiksi, konepajamuutos.

Tätäkin detaljia on hieman sivuttu Phil Girlestonen kirjassa "Camels and Cadillacs" (Stenvalls 2014). Laadin siitä kerran (E.P:n pyynnöstä) pienen "Luettua" kirjoitelman Resiinaan 2/2015.
kuva 20.01. 19:04 Jussi Tepponen  
  Kuvan ajoitusta voi yrittää tarkentaa sillä, että taustalla näkyvää tavaramakasiinia laajennettiin vuonna 1923, joten kuva on otettu noin 1913-1923. Jokioisten asemasta löytyy toinen hyvin samanlainen kuva, jossa vain aseman aita on erilainen (maalamaton?):
https://arkistot.museorautatieyhdistys.f​i/fi/valokuvat/details/12/2329

Tuon kuvan pystyy kuvassa näkyvän "NOBEL STANDARD" -öljytynnyrin avulla ajoittamaan noin vuosiin 1921-23.
kuva 20.01. 18:39 Jussi Tepponen  
  Nyt kun näitä auratietoja kaivelin esiin, on Forssan lumiauraan merkittyjen aurauspäivien mukaan aura ollut käytössä su 20.1.1974, ma 28.1.1974 ja ke 30.1.1974. Eli epäilisin, että tuossa on ajettu aurausjuna höyryllä harrastajien vaikuttaessa asiaan (=lämmittäessä?) siten, että juna kulki sunnuntaina ja mahdollisimman moni pääsi sitä kuvaamaan. Radan lakkautus oli kuitenkin jo kaikkien tiedossa tuossa vaiheessa. Jos näin on, kuva on otettu su 20.1.1974.
kuva 20.01. 18:32 Hannu Peltola  
  Br52Kon suunniteltiin erityisesti Neuvostoliiton kuiville alueille mm. Kalmukkiaron liikenteeseen. Sodan jälkeen veturit jatkoivat samoissa tehtävissä ja samoilla alueilla, operaattori tosin vaihtui.
kuva 20.01. 18:04 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, Heikki! Eräänä tavoitteena oli myös ollut helppo valmistettavuus, raaka-aineiden (muun muassa värimetallien) ja työn säästö. Suunnittelun pohjana oli ollut BR50-tavarajunaveturi, jossa oli 15 tonnin akselipaino. 50:stäkin valmistettiin ylimenokauden sotaveturina, eli ns. Übergangs-Kriegslokina, jonkin verran yksinkertaistettuna.

BR52 oli tähänkin verrattuna huomattavasti yksinkertaistettu. Työtuntisäästö veturia kohden oli 6 000! Kytkintangot muunmuassa valmistettiin siten että taottuihin kankiprofiileihin hitsattiin laakerisilmät. Edellinen tapa oli ollut koneistaa nämä kanget raaka-aineesta kauttaltaan.

Joitakin kokeilujakin 52-sarjalla tehtiin. Lisäksi jotkin veturit saivat peräänsä lauhdutustenderin (Pikolla on pienoismalli tästä 52Kon-veturista).

Hyvin mielenkiintoinen veturityyppi, sanoisin!
kuva 20.01. 17:58 Kurt Ristniemi  
  Keskon vanhassa nimeämistavassa KKKK tarkoitti suurinta myymälää. Nousevassa suuruusjärjestyksessä koot olivat 'K Extra' & 'K Lähikauppa', 'KK Market', 'KKK Supermarket', 'KKKK Citymarket'.

Jossakin vaiheessa Hissan kaupat näkyy olleen tukolainen (Tukkukauppojen Oy eli Tuko (Tukku-Konttori)). http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/s​hop.php?sivu=tuote&tuoteid=12007

Noiden Erkin linkkaamien etikettien perusteella olettaisin että keskolaisuus on myöhenpää perua.
kuva 20.01. 17:56 Jussi Tepponen  
  Auran täytyy olla Forssan aura kun tulee Forssan suunnasta umpihankeen. Jos käydään katsomassa auran katonrajaan lyijykynällä kirjoitettuja aurauspäivämääriä, löytyy sieltä seuraavat tuohon aikaväliin sopivat: la 15.2.1969, ma 17.2.1969, pe 21.2.1969 ja ma 24.2.1969. Seuraava aurauspäivä onkin sitten jo 1.12.1969.

Eli perustuen Eljaksen tietoihin, noihin päivämääriin, ilmatieteenlaitoksen lumitilastoihin (talven suurin lumikertymä oli 15.2-17.2 10 cm) ja siihen, että siirtokuormajat olivat töissä lienee kuva otettu ma 17.2.1969, jolloin Forssan aura oli jälleen ajossa.

Huomiona vielä, että auraa työntää selvästi (ainakin) yksi Move21 dieselvetureista.
kuva 20.01. 17:42 Timo Salo  
  Nythän täällä puhutaan lähes 100 %:sta asiaa!!! (tuo R-kioski-juttu pudottaa 0.8%...???)
kuva 20.01. 16:54 Hannu Peltola  
  BINGO! Tämän esikuva on ollut H. C. Porterin toisen maailmansodan aikana Lend-Lease -apuna toimittamat 0-8-0 -veturit:
https://narrow.parovoz.com/porter.html

EDIT: Komento takaisin, Kolomna oli ehtinyt valmistaa 9 P24:ää ennen sotia, mutta PT-4:t olivat ensimmäinen massatuotettu malli: http://www.dzd-ussr.ru/ps/p24/index.html
kuva 20.01. 16:48 Hannu Peltola  
  Totta, jäljet saattavat johtaa tämänkin osalta Regus Patoffin tehtaalle! Pitääkin tutkia.... (ja kohta Eljas listaa täydellisen dokumentaation P24:n amerikkalaisista esi-isistä... :-) )
kuva 20.01. 16:44 Heikki Jalonen  
  Onko kellään tietoa, mikä voisi olla tämän veturikonstruktion alkuperäisin esikuva? Jokin (amerikkalainen) sokeriruoko- tai metsäveturi? Jo 1800-luvun lopulta ehkä?
kuva 20.01. 16:41 Esa J. Rintamäki  
  Mikko, oletettavasti akselipainot olisivat olleet suurinpiirtein samoja, oli Alsthommi sitten ollut sähköinen tai diesel.

Kimmo Pyrhösen porkkanahistoriikissa mainittiin optiona olleen sähköjunaversio asiasta. Tämähän toteutui melkein, nimittäin Sm1:hän rungoltaan noudatti jonkun verran porkkanoiden rakennetapaa.

Vitsi: porkkanan sähköjunaversiohan on ihan oikeasti toteutettu: 1:87 - mittakaavassa. Vai mitä sanoo harrastajaveljemme John Lindroth?
kuva 20.01. 16:32 Heikki Jalonen  
  Keskieurooppalainen vanha gabariitti ei jättänyt tilaa tuollaiselle kattoikkunalle. Venäläisessä ulottumassa sen sijaan korkeus riitti hyvin eikä alkuperäisistä suunnittelukriteereistä enää tarvinnut kantaa huolta kun muutoksia tehtiin.

Tuo 52-sarjahan on nimensä mukaisesti juuri sotaveturi. Siis suunniteltu liikkumiskykyiseksi kaikilla, myös (saneeraamattomilla ja sähköistämättömillä) vanhoilla rataosuuksilla. Siis noudattamaan vanhan saksalaisen määräyksen BO §28-I melko rajoittavaa ulottumaa, rajoittavampaa kuin UIC-505-1 "yhdysliikenne".

Veturin huolellinen muotoilukin jo kertoo, mikä on ollut eräs tärkeä suunnittelun reunaehto. Noita tarkkoja pyöreitä muotoja ei olisi tehty, ellei se olisi ollut välttämätöntä. Sota-ajan "yhdysliikenne" asetti monenlaisia vaatimuksia rautatiekalustolle, joskus hyvinkin ristiriitaisia.
kuva 20.01. 16:27 Jaakko Pehkonen  
  Pappa joskus muisteli että 50-luvulla Limingan asemalla oli säkeistä kaadettu viljaa vaunuihin ja viety irtona eteenpäin. Vaunutyypistä ei ole tietoa itselllä. Maatiloilla siirtyminen säkkitavarasta irtoviljaan on tapahtunut pääosin 60- ja 70-luvuilla.
kuva 20.01. 16:14 Jaakko Keränen  
  Millä vaunuilla kuljetettiin viljaa 30-luvulta sanotaanko vaikka 50-luvulle saakka?

Jos vilja kuljetettiin säkeittäin niin silloin vaunuina käytettiin varmaankin erilaisia umpivaunuja (Gb, Gd, Ga ja vastaavia).

Mutta milloin alkoi viljan kuljetus irtojyvinä? Varaston seinässä olevan "osuuskauppa"-tekstin yli menevä putki liittynee irtojyvien käsittelyyn?
kuva 20.01. 15:59 Mikko Herpman  
  Miten lie varauduttu valmistusvaiheessa mutta tokihan jos veturi on dieselsähköinen, modifiointi ei liene kovin paha rasti. Dieselgeneraattori ja polttoainetankki pois. Päämuuntajan ja suurtehopuolen virroittimineen ja mahdollisten apukäyttöjen sähkökäyttöjen asennukset. Noin niin kuin erittäin karkealla tasolla siis..
kuva 20.01. 15:44 Hannu Peltola  
  Tässä on esimerkki TE-veturista, josta puuttuvat kattokkunat: http://vaunut.org/kuva/129333?utm_source​=random
kuva 20.01. 15:19 Hannu Peltola  
  L-sarjaa ja siitä jatkokehitettyä LV-sarjaa valmistettiin hetken aikaa rinnakkain. LV-sarjatunnuksen V tulee Voroshilovgradista ja tämä jatkokehitelmä ilmeisesti kehitettiin siellä. LV-veturin suurin ulkoinen ero on laahuspyörän lisääminen: http://vaunut.org/kuva/133212?s=1
kuva 20.01. 15:14 Oula Ahlholm  
  Jaa, tuttu kuski.
kuva 20.01. 14:31 Esa J. Rintamäki  
  Miten minulla on sellainen hytinä, että Dr13:n suunnittelussa oli mahdollisuus myös sähköistämiseen? Vai lannoitanko laihialaista peltoa puhumalla paskaa?
kuva 20.01. 14:18 Eljas Pölhö  
  Minä skannasin Martinille negatiivikotelon, jossa tämäkin kuva oli. Kotelon 36 negatiivia raja-arvoiksi oli merkitty 16.2.1969-4.1969. Kotelon kuvat alkavat Toijalasta ja jatkuvat Humppilan ja Forssan kautta Pasilaan. Humppilassa on siirtokuormaus meneillään, mutta auran lisäksi muita junia ei JFR:lla ole liikenteessä näissä kuvissa.

Tämä kuva on myös päässyt 750 millisten ratojen "raamattuun" eli kirjaan David Scotney: 30inch Railways Worldwide (Stenvalls 2013; ISBN 978-91-7266-184-4). Suomesta maakohtaisessa osiossa on 3,25 sivua, 4 karttaa ja 5 valokuvaa sekä vähän lisää tekstiä ja 1 kuva lavettivaunuosiossa.
kuva 20.01. 13:26 Erkki Nuutio  
  Hissan kaupat oli K..K..K..K-kauppa: https://www.google.com/search?q=Kurikka,​+Hissan+kaupat&client=firefox-b-d&tbm=is​ch&source=iu&ictx=1&fir=uRB1CsCipt2rZM%2​52CwA3mDFesv1fP-M%252C_&vet=1&usg=AI4_-k​Squ5qKN1DEK_5DsGlHJyrJoAqU-A&sa=X&ved=2a​hUKEwiNk83DsqruAhXmlosKHbFPBygQ9QF6BAgUE​AE#imgrc=uRB1CsCipt2rZM
kuva 20.01. 12:45 Hannu Peltola  
  Tämä Kurikan. Osuuskauppa. oikein huutaa pienoismallin rakentamista tällaisesta! Kiitoksia Tapsa, että olet näitä varastoja kuvannut ja todella mukavaa, että jaat kuvia Vorgissa! Olen juuri suunnittelemassa ruotsalaisteemaisen pienoisrautatien rakentamista ja tällainen varasto sopii hyvin myös Pohjanlahden toiselle puolelle.

Jaakko: Tämänkin varaston rakentamisaikana rautatiekuljetus on ollut lähes ainoa vaihtoehto viljan pidemmille kuljetusmatkoille. Varasto voisi ulkonäön perusteella olla 1920- tai 1930-luvulta ja tuolloin ei oikein voinut laskea kuorma-autokuljetusten varaan.
kuva 20.01. 12:37 Hannu Peltola  
  Kari: hyvä huomio tämä kattoikkuna! Se on venäläinen modifikaatio. Katselin nopeasti netistä TE-sarjan vetureiden kuvia ja kaikissa sitä ei selvästikään ole. Pietarin rautatiemuseossa olevassa yksilössä on vastaavat kattoikkunat: http://vaunut.org/kuva/133197?s=1
kuva 20.01. 12:12 Jaakko Pehkonen  
  Rakennuksessa on useita merkkejä siitä että sisältä löytyy mitä todennäköisimmin viljankuivaamo ja viljasiiloja. Missä määrin näistä pienemmistä viljavarastoista on kuljetettu viljaa junalla? Ilmeisesti mahdollisuutta junakuljetuksiin on pidetty tärkeänä kun nämä on rakennu lähes aina radan varteen.
kuva 20.01. 11:43 Jimi Lappalainen  
  Kurikan. Osuuskauppa. :)
kuva 20.01. 10:52 Hannu Peltola  
  Kari: onhan tällaisesta muutoksesta Suomessakin kokemuksia (Sv1)! Dieselsähköisen veturin muuttaminen olisi tietysti suoraviivaisinta.
kuva 20.01. 10:13 Erkki Nuutio  
  Tokihan näiden laitteiden toiminta (=ohjelmoinnin taso) olisi muuten kehittynyt välttävästä aivan tyydyttäväksi, jollei niihin olisi pumpattu täyteen friikkitoimintoja ja -ohjelmia. Friikit niitä kehittävät ja haluavatkin elämänkuplansa tilkkeeksi.

Pitkän polun on joutunut kulkemaan ohjelmoinnista vuoden 1970 selkeällä Fortran -kielellä (=epäilemättä konemiesten kehittämä) jos jonkinlaisiin C+++++ ym. kieliin ja WordPerfektistä (jonka syytä tyrä ja sen korjauksessa sairaalabakteeri ja puolen vuoden sairastelu). Viikosta toiseen oli ääneen kiroten joutunut kaivamaan sen muistivaraisilla näppäinyhdistelmillä esiin erikoismerkkejä. Nykyisin tekstinteko on sentään toimivaa.
Vuosikymmenien ajan oli järjellistä logiikkaa vailla olevia Nokioita, joista kehittyi täyssusi N8 (toimi jos halusi) jne.

Jossain vaiheessa ihmisen mitta täyttyy, ja on parempaa tekemistä ja kohdetta omille rahoilleen.
Omaa johtopäätöstäni edisti kuulon heikkeneminen ja edellisen operaattorin (Saunalahti) pelleily.
Joillain toisella asiaa helpottaa näön heikkeneminen - laitteen perustoiminnot ovat minimifontilla isolla ruudulla jne.
kuva 20.01. 10:11 Kari Haapakangas  
  Kattoikkuna, vai pitäisikö sanoa lyhty?
kuva 20.01. 10:02 Kari Haapakangas  
  Dieselveturi muutettu sähköveturiksi? Ei ihan tavanomaista toimintaa!
kuva 20.01. 09:58 Tuomo Kärkkäinen  
  Oulun Nokelan pohjoisempi (pikku)talli on valmistunut v. 1952.
kuva 20.01. 09:14 Erkki Nuutio  
  Joensuu 1967 Höyryveturit -kirjan mukaan. Siellä niitä oli 8.1967 monta yksilöä pitkin kenttää romutuksessa (jolloin joissain kohdin luultavasti olleet asbestitkin laimentuivat sopivasti)
kuva 20.01. 08:55 Jussi Tepponen  
  Tuona sunnuntaipäivänä on ollut noin -7℃ pakkasta, lumensyvys noin 60 cm ja lumen kertymä viikonlopun aikana noin 10 cm, mutta kunnon tuisku on kinostanut lumen hyvin kappeeraiteisen aurauraan (tiedot ilmatieetenlaitos / avoin data). Eli jos kuvauspäivä pitää paikkansa on aurausjuna ollut pakko ajaa ennen maanantain tavarajunia ja maksaa sunnuntailisät henkilökunnalle.

Hauskaa on myös huomata, että lumena alla olevan ratapölkkypinon takia näyttää siltä, että auran oikea siipi on sisempänä kuin vasen. Jos näin on (voihan tuo olla optinen harha), on siipien käyttö tuolloin ollut tarkkaa hommaa.
kuva 20.01. 01:40 John Lindroth  
  Kun nämä laitteet lopettavat toimintanasa(tai ja vikaantuvat) laulan aina Diggiloo leitä asiaan sopivan tanssiaskelluksen kera (the Herreys) Säkkijärven polkkakin toimii !Ei kannata unohtaa että huumori on ihmisen korkein defenssi! Demokratiassa ei voi älypuhelittomien jättäminen ulkopuolelle olla missään nimessä hyväksyttävää!
kuva 20.01. 01:32 John Lindroth  
  Missä ja koska 622 romutettiin?
kuva 20.01. 01:16 John Lindroth  
  Ehkä joku Skotti on vain halunnut olla humoristinen! Niin nyt voimme liittää brittihuumorin sajaan myös skottihuumorin! Näin ollen Hannun kamera dokumentoi kuvassa enemmän kuin kuvan veturin!
kuva 20.01. 00:46 Jimi Lappalainen  
  Ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75​7952
kuva 20.01. 00:30 Jorma Toivonen  
  Älä sä nuorukainen (JP) puutu meidän aikuisten komenttiketjuun. En omaa "älyä" taskussani - loput vähäisestä älystäni on hieman ylempänä - välillä toimii, välillä ei... Lippujen osto "ärrältä" tai toimimattomasta automaatista ei ole palvelua - liput ostetaan lippuluukulta, eikä muualta...
kuva 20.01. 00:27 Jimi Lappalainen  
  Kahdeksanakselisia Vgoboja on kyllä näkynyt, mutta ei Vokeja :)
kuva 19.01. 23:25 Otto Tuomainen  
  Valmistajan käyttämä tyyppimerkintä tälle veturille oli DVM4. Neuvostoliiton lisäksi näitä toimitettiin myös Pohjois-Koreaan, jossa osa on myöhemmin muutettu sähkövetureiksi. DVM4:n kanssa hyvin samanlainen DVM2 puolestaan on mm. Unkarin sarjaa 448 (entinen M44) josta kuva mm. http://vaunut.org/kuva/130552 tässä.
kuva 19.01. 23:06 Teemu Sirkiä  
  Avoimen datan raideosuustietojen perusteella Keravan raiteiden 602 ja 603 käyttö päättyi tiistaina 12.1. iltapäivällä kolmen aikoihin ja on jatkunut taas tänään 19.1. aamulla seitsemän kieppeillä.
kuva 19.01. 22:57 Jaakko Pehkonen  
  Tämä kuva on samaisesta paikasta: http://vaunut.org/kuva/18433