02.11.2023 23:20 | Eljas Pölhö | |||
Tk3 895 on sikäli harvinainen veturi, että se paketoitiin jo kerran, mutta sitten otettiin uudestaan käyttöön. Kirjoihin merkittyjä tapahtumia 1964-1965 ja myöhemmin satunnaisia havaintoja TK Vaasassa 28.2.1964 (kattila 3026) Jätetty seisomaan Pasilan veturitallin ulkopuolelle joskus kesä/heinäkuun vaihteeessa 1964 8-9.10.1964 laudoitettu, rasvattu, kampikoneisto varustettu muovikalvolla Psl talleilla 19.11.1964 siirrettiin Pasilan ratapihan äärimmäiselle raiteelle Pasilan henkilöaseman luona olevan kallion alle. 10.11.1965 tuotiin tallin takana olevalle polttoainealueelle ja polttoaineet tenderistä tyhjennettiin. 11.11.1965 siirrettiin entiselle seisontapaikalleen, siirron suoritti Tr1 1051 19.11.1965 siirrettiin Töölön ratapihan raiteelle 115. Siirron suoritti Vv15 1983 --- Pasilan kirja päättyy xx.xx. 1967 viimeksi liikenteessä xx.08. 1967 viimeksi höyryssä 7.12.1967 hylätty (Pasilassa) - - - romutettu Vaasassa 1976 Kaipa nuo väliajatkin selviäisivät, jos jaksaisi kaivella merkintöjä |
||||
02.11.2023 21:44 | Eljas Pölhö | |||
Kivihiilen tuonnin tyrehtyessä vallitsi sota-aikana kaupungeissa ankara polttoainepula. Sen tähden pyrittiin maassamme hakkaamaan halkoja niin paljon kuin suinkin oli mahdollista. Myös Haukivuoren Puutavara Oy toimitti silloin halkoja enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin. Kun proomujen kapasiteetti ei riittänyt, tuotiin halkoja sahan rantaan paljon avolautoilla uittamalla. Halot nostettiin maihin miesvoimin siten, että kohtisuoraan rantaviivaan nähden rakennettiin rullavaunurata, jonka toinen pää ulottui jonkin matkaa matalaan rantaveteen. Halot nostettiin sitten järvestä rullavaunuille ja työnnettiin maalle pinottavaksi. Pinon tultua valmiiksi siirrettiin rataa, jotta saatiin tilaa seuraaville pinoille. Vähitellen täyttyi koko sahan ja valtion laiturin välinen alue halkopinoista, joita sitten lastattiin rautatievaunuihin syksyn ja talven kuluessa. Tämä toistui useana vuotena peräkkäin. Vähän märkiä ja limaisia ne uitetut halot olivat, mutta kaikki käyttäjät olivat tyytyväisiä kun edes jotain saivat. | ||||
22.10.2023 15:28 | Eljas Pölhö | |||
Ainakin yksi 784-ajo on taltioitu Lenz-kaudella. H9 784 7.6.1939 P13 Hki-Viipuri, junapaino 212 t. Hki-Ri 54'46" (nopein väli Ml-Tkl 2'51" = 107,2 km/h, Tkl-Ri vaihteli 80-90 km/h) Ri-Lh 45'55" (nopein väli Hk-Oi 3'26" = 92,3 km/h, Jr hidastus) Lh-Kv 48'05" (nopein väli Ukä-Mankala 6'07" = 92,4 km/h, Kra-Kv hiljaa) Kv-Simola 56'12" (lähtö 6' myöh; Kpa-Kaitjärvi 7'12" =104,0 km/h, Kaitjärvi-Taavetti 6'08" = 114,3 km/h, Taavetti-Luumäki 6'24" = 111,3 km/h) Simola-Viipuri 42'02" (1 hidastus, ja tulo-op. 66" pysähdys) |
||||
22.10.2023 13:33 | Eljas Pölhö | |||
H9 (Hv3) 784 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 16.6.1937 ja poistettiin 30.11.1939 H9 (Hv3) 785 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 15.5.1937 ja poistettiin 25.4.1939 Kyllä Lenziä on kokeiltu tavarajunavetureissakin ja hitaammissa yleisvetureissa. Oheisen linkin takaa löytyy mitä Englannissa on kokeiltu ja valmistettu Espanjaan ja Rhodesiaan. https://www.lner.info/article/tech/valvegear/lentz.php |
||||
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
13.10.2023 13:40 | Eljas Pölhö | ||
Ensimmäiset Lynetit tulivat Tanskaan huhtikuussa 1965 (LJ, 3-vaunuisia Ym+Yp+Ys) ja viimeinen maaliskuussa 1988 (SB, 2-vaunuisen junan toinen vaunu onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle). Vuosina 1983-1988 valmistuneilla on sekä Düwagin että Scandian valmistusnumerot. | ||||
12.10.2023 21:45 | Eljas Pölhö | |||
Kyllä Jungin kattilat kiersivät aivan normaalisti kaikkien muiden Hr1-Tr1 kattiloiden kanssa. Kiilloitetut kattilan kuoren vanteet taidettiin pitää Jungien valmistamien vetureiden tunnusmerkkeinä. Jungin kattilat olivat n:ot 5201-5206 (Tr1 1061-1066) ja 5301-5314 (Tr1 1067-1080). 5201-5206 olivat viimeksi vetureissa 1092, 1079, 1038, 1073, 1021 ja 1082 5301-5314 olivat viimeksi vetureissa 1072, 1071, varakattila, 1090, (?, ehkä vara), 1096 (->vara), 1037, 1078, 1049, 1075, 1080, 1060, 1064, 1052. Mahtaako 1021:ssä olla edelleen Jungin kattila? Onko joku katsonut sen kattilan numeroa? |
||||
11.10.2023 17:27 | Eljas Pölhö | |||
Näiden moottori oli 16-sylinterinen 645E3B. Tanskalaisilla oli huonoja kokemuksia GM:n 20-sylinterisestä 645-versiosta ja tekivät tutkimusmatkan jenkkeihin näiden tarjouspyynnön ollessa tekeillä. Siellä selvisi, ettei kukaan sikäläinen ollut ostanut yhtään 20-sylinteristä versiota kahteen vuoteen ja sitä versiota pidettiin varsin epäluotettavana. | ||||
11.10.2023 17:14 | Eljas Pölhö | |||
Eiköhän nämä olleet tanskalaisten (DSB & Scandia) omaa suunnittelua. Vaunuissa yhdistettiin 2x4-vaunuisten Lyntogien ohjausvaunujen ohjaamoidea Bn-sarjan lähiliikennevaunuihin. Ensimmäiset vaunut valmistettiin 1972 ja valmistus jatkui vuoteen 1983, kokonaismäärä 67 kpl. Alkujaan vaunuissa oli läpikulkumahdollisuus. Ensimmäisessä versiossa kaikki olivat toista luokkaa, version II vaunuihin lisättiin 1. luokka. 1990-luvun alussa vaunut modernisoitiin, läpikulku poistettiin ja ne muutettiin 1. luokan & pyörä- ja lastenvaunuosastovaunuiksi. Myöhemmin tätä mallia olevia ohjausvaunuja myytiin Iraniin ja tanskalaiselle yksityisradalle OHJ. | ||||
Kuvasarja: Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie |
10.10.2023 21:07 | Eljas Pölhö | ||
Vielä 30 vuotta sitten Bord na Monalla oli n.1900 km kiskotusta. Esim. Edenderryssä oli 154 km kiinteää rataa ja 80 km siirreltäviä ratahaaroja. Varikoita eri radoilla oli 27 ja lisäksi 8 oli jo lakkautettu. Elikä turveradat ovat muodostaneet melkoisen suuren teollisuusrataverkon ja niillä oli enemmän rataa kuin Irlannin valtionradoilla. | ||||
09.10.2023 13:11 | Eljas Pölhö | |||
Kävimme Vesa Venho, Hannu Haaki ja minä yhdessä Virkkalassa. Minun muistikirjassani on pvm 1.4.1970, mikä jälkeenpäin ihmetyttää lumen määrän perusteella. Vertaa kuva http://vaunut.org/kuva/53724 | ||||
05.10.2023 21:48 | Eljas Pölhö | |||
Mahtaisiko 751 viimeinen käyttöpäivä sijoittua huhtikuulle 1964. Kattilan viimeinen TK (sillä kertaa 2611) oli Vaasassa 2.3.1962. Hylkäys tapahtui 12.5.1965. Mitä tulee ilkivaltaan, niin oma kokemus Malmön Rosengårdista (upea paikka kun muutin sinne 1975) antoi järjestyksen: - ikkunat rikki, ei puututa = siirrytään eteenpäin [olisi puututtu, niin ehkä vaikutusta (muualla havaittua)] - töhritään kaikki, ei puututa = siirrytään eteenpäin [alkoi tuntua slummilta] - ryöstellään ja puukotetaan, ei ihan sivullisia. Ei puututa = siirrytään eteenpäin [minulle riitti Rosengård, mutta Malmö kelpasi muualla] - puukotetaan ja ammutaan, mutta ei sivullisia. Ei puututa = siirrytään eteenpäin. [minulle riitti koko Malmö] - ammutaan, mutta ei väliä sivullisista [ levinnyt muuallekin, nyt herätään, mutta aika myöhään] |
||||
26.09.2023 14:26 | Eljas Pölhö | |||
Heikki: .... Der Abdampf der Lokomotivzylinder gelangte beim Henschel-System zunächst in einen Ölabscheider, bestehend aus mehreren Kohle- und einem Hanffilter, durchströmte denn eine Rohrleitung die mittels zweier Kugelköpfe und einem Teleskoprohr beweglich gestaltet war, zum Tender und trieb dort die Lüfterturbine, schlug sich anschließend in Kondensator nieder und floss über einen Kondensatbehälter in den Kessel zurück. Drei waagerecht gelagerte, über Kegelräder von einer Längswelle bewegte Ventilatoren saugten die Außenluft durch die senkrecht an den Tenderseitenwänden angeordneten Kondensatorrohre. Ein sparsamer Betrieb erforderte eine sorgfältige Abstimmung von Ventilatoren, Kondensator und Hilfsturbinen. Somit blieb die Leistung der Dampfmaschine ungeschmälert. Da der Abdampf zur Zugerzeugung wegfiel, erhielt die Lokomotive in der Rauchkammer ein Saugzuggebläse. Geringe Dichtigkeitsverluste wurden aus einem Rohwasservorrat auf dem Tender ersetzt, dieses gelangte aber nicht unmittelbar in den Kessel, sondern durchlief einen kleinen Verdampfer, dessen Schwaden ebenfalls den Kondensator speisten, so dass der Wasserkreislauf völlig rein blieb. .... | ||||
26.09.2023 13:56 | Eljas Pölhö | |||
Erkki: Minulla on kirjan Birkhäuser Verlagin Sveitsissä julkaisema versio, joka on täysin sama (copyright on tässäkin VEB Vergilla). Mutta kun joskus saadaan Toijalan rautatiekirjasto auki, niin sinne se sopii täydellisesti. Raimar Lehmann on kirjoittanut myös toisen teoksen harvinaisista höyryvetureista: Dampflokomotiven - Exoten. ISBN 9781502365736, julk. 2018, 500sivua. Reg Carter, Railways of Argentina - Complete listing of public railways with basic details of railways and locomotive lists, 1996, Revised January 1997 (400 sivua): FC Central Argentine -kohdalta löytyy veturit 1-12 (kaikilla nimet) -> A 151-154, 160, 155, 156, 161, 162, 157-159 (tässä järjestyksessä muutettu) -> 151, 154, 160, 161, 162 saivat vielä kolmannet numerot 581, 582, 198, 199, 200. Veturit 581 ja 582 ehtivät vielä siirtya BAGS-yhtiölle. Veturit hylättiin vuosina 1893-1905. Valmistusnumeroiden oletetaan olleen (veturien 1-12 järjestyksessä) 189-193/1865, 215/1866, 216-221/1867. Useimmat muutettiin 4-6-0 (2'C) pyörästölle, mikä selittää numeroiden hyppelyn muutoksissa. CORDOVA oli teoksen mukaan Canada Works 218/1867, numerot 9 ->162 ->200. Näistä on myös joku kuva joko Locomotives International tai Industrial Railway Record-lehden jossain numerossa (samassa yhteydessä oli muutakin Canada Worksin vetureista). |
||||
26.09.2023 09:51 | Eljas Pölhö | |||
Ohessa kondenssitenderillä varustettujen mäntähöyrykonevetureiden määrä koko maailmassa: Argentiinassa 7 veturia (2 sarjaa), Irakissa 1 veturi, Saksassa 178 kpl sarjaa 52, Rhodesiassa 1 kpl, Etelä-Afrikassa 91 kpl (2 sarjaa: 1+90 kpl) ja Neuvostoliitossa 5 sarjaa yht 1459 veturia [uusia ja muutettuja, en varmistanut useammasta lähteestä määriä= Egk =1, Emk =18, SOk =2 muutettua, SO19/SOk = 1436 uutta, FD20k =2]. Kondenssitenderin läpileikkauskuva http://vaunut.org/kuva/145735 | ||||
20.09.2023 15:23 | Eljas Pölhö | |||
Tuli jostain syystä kahteen kertaan, vaikka ohjelma sanoi, ettei voinut toimittaa kommenttia yhtään kertaa. Mainitaan sitten lisätetona, että moottorivaunussa oli 6 akselia, akselit +(A1A)'(A1A)'+, muut vaunut olivat 4-akselisia. Jatkuva teho oli 2376 kW 15kV 16 2/3Hz osuudella ja 2272 kW 25kV 50Hz osuudella ja sama 1500/3000V osuuksilla. |
||||
20.09.2023 15:23 | Eljas Pölhö | |||
TEE-junaliikenne alkoi 2.6.1957, aluksi pelkästään dieseljunin. Sähköistetty liikenne alkoi näisen sveitsiläisten junien myötä 1.7.1961, jolloin aloitettiin Esan mainitsemilla kolmella junalla (Cisalpin 818,2 km, Gottardo 292,7 km ja Ticino 292,7 km). Gottardo muutettiin Basel-Milano-reitille (381 km) 30.5.1965. 31.5.1987 alkaneella aikataulukaudella Gottardo (reittiä muuteltu useamman kerran) oli viimeinen moottorivaunujunin ajettu TEE-juna ja se oli viimeisen kerran ajossa seuraavan vuoden kesäkauden yli, liikenne loppui 24.9.1988. Junien luetettavuudesta kertoo, että aluksi niillä ajettiin kolmepäiväisellä kierrolla 2807 km, jonka jälkeen Zürichissä ollut neljäs yksikkö siirtyi kierron alkuun. 5.10.1962 RAe 1052 joutui pahaan kolariin ja sen korjausten ajan talvella 1962/63 ei ollut yhtään vararunkoa, mutta muuta varakalustoa ei kertaakaan tarvittu. |
||||
20.09.2023 15:02 | Eljas Pölhö | |||
Gk-vaunujen käyttöönotto: Gk 41001 ja Gk 41002 10.1960 Gk 41003, Gk 41004 ja Gk 41005 11.1960 Samaan aikaan Saksasta tilattujen Gks vaunujen käyttöönotto: Gks 43001-43005 10.1960 |
||||
16.09.2023 10:12 | Eljas Pölhö | |||
Kiskopainon lisäksi merkittävä haitta Pieksämäen ja Parikkalan väliseen läpikulkuliikenteeseen oli myös kuormaulottuma II Punkasalmen ja Punkaharjun välillä. Se ongelma poistui vasta Jtt:n korjauslehden 22 mukana 1.1.1976 lukien. | ||||
15.09.2023 12:08 | Eljas Pölhö | |||
Dokumentti Ko 168/486, 9.3.1964 Vaunujen sarjamerkkien, numeroiden ja kantavuuksien muutokset helmikuussa 1964 luetteloi mm: Ci-vaunu n:o 2308 muutettu Eims-vaunuksi n:o 21505 Sen kuukauden aikana muut henkilöliikenteen tai virkatarvehenkilövaunujen muutokset olivat kaikki hylkäyksiä: Ek-vaunu n:o 939 XE-vaunu n:o 0659 BT-vaunut n:o 01120, 01131 |
||||
15.09.2023 09:18 | Eljas Pölhö | |||
Nosturi 3 on Grafton 949 vuodelta 1906, kattilanumero 0610. https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20työkoneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
01.09.2023 09:50 | Eljas Pölhö | |||
Vuonna 1970 Kok-Ykspihlaja annettiin aikataulukirjassa 137, B/5.2: Kokkola 551+4 vaihde 553+9 vaihde 554+3 Ykspihlaja 555+8 Ykspihlaja näkyy lipuvan kohti Kokkolaa mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan. |
||||
31.08.2023 18:57 | Eljas Pölhö | |||
Ongelma näkyy olevan Ykspihlaja. Vaihtoehtoinenkin vuoden 1948 kilometriluettelo antaa Ykspihlajan sijainniksi 557+2, mutta 1946 tariffikilometrilistaus antaa Kok-Ykspihlaja väliksi 5 km ja Lastenkoti-Ykspihlaja 1 km. Näillä tiedoin lista on ennen Ykspihlajan henkilöliikenneseisakkeen tarkan kilometrin tietämistä: Kokkola/Gamlakarleby km 551+422 Patamäki km 552+552 Haukioja km 553+470 Vaara km 554+330 Lastenkoti km 555+282 Ykspihlaja/Yxpila noin 556+2...3 [raiteen pää (?) 557+191 vai painovirhe p.o. 556+191] |
||||
31.08.2023 17:59 | Eljas Pölhö | |||
On tässä vieläkin joku moka, ei Lastenkodolta voi olla metrilleen sama matka seuraavalle liikennepaikalle kumpaankin suuntaan. Yritän löytää vaihtoehtoisen lähteen. | ||||
31.08.2023 17:43 | Eljas Pölhö | |||
Ykspihlajan kilometrin on pakko olla väärin, kun etäisyys Lastenkodille on vain 0,952 km. Oli siis toinenkin moka, mutta vain puoleksi minun, kun Lko:n kilometrilista antaa 557+191, vaikka liikennepaikkojen välimatkoista laskettu vain kartankin perusteella paremmin sopivan 556+234. Melkein voisi veikata, että 557+191 on joku päätepuskimista. |
||||
31.08.2023 17:25 | Eljas Pölhö | |||
Hienoa, että joku lukee mun listoja ajatuksella! Vaara on tietysti 554+330. Tarkistin muutkin samalla, joten tämä näyttäisi olevan ainoa moka tällä kertaa. Ykspihlaja on listattu 557+191, etäisyys Kokkolasta 5,769 km. |
||||
30.08.2023 16:35 | Eljas Pölhö | |||
Kokkolaan sijoitetut vaunut 1933: DE 519 ja 541 E 723 ja 920 EF 3082 T 1120 F 3189, 3205, 3576 ja 3577 Ge 30032 ja 30072 Kokkola-Ykspihlaja junien vakiokokoonpano: EF 3082 Tiedot julkaisusta Liite N:o 3 aikatauluun N:o 102, joka on kokonaisuudessaan https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1933%20Aikataulu%20102%20Liite%203.pdf |
||||
29.08.2023 17:17 | Eljas Pölhö | |||
Tuohon nopeustietoon pieni yleishuomautus, että GP7 oli saatavilla kuudella eri välityksellä, joiden suurimmat nopeudet olivat 55, 65, 71, 77, 83 ja 89 mph (88-143 km/h). Kaksi hitainta välitystä olivat kuitenkin ne selvästi eri ostajien suosituimmat versiot. Suurin jatkuva vetovoima oli kääntäen verrannollinen suurimpaan nopeuteen eli 52400 lb --- 29500 lb (23,7 t -- 13,4 t) eli useimmille vetovoima oli tärkeämpi kuin nopeus. | ||||
28.08.2023 20:16 | Eljas Pölhö | |||
Tässä 1945-1948 kilometrit: Kokkola/Gamlakarleby km 551+422 Patamäki km 552+552 Haukioja km 553+470 Vaara km 553+330 Lastenkoti km 555+282 Ykspihlaja/Yxpila 557+191 |
||||
02.08.2023 18:16 | Eljas Pölhö | |||
Linkin takana on pari karttakuvaa/raidekaaviota VR:n radan tulosta tehtaan alueelle. Toisessa on myös tehtaan kaperaideverkkoa. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14294.0.html | ||||
01.08.2023 12:37 | Eljas Pölhö | |||
Ainakin Tampereella kyse oli äänenvaimennuksesta. Kun D1 (Vr2)-veturit alkoivat ilmestyä ratapihalle, asukkaat alkoivat valittaa niiden kovasta äänestä. Asia saatiin pois päiväjärjestyksestä kun uusiin vaihtovetureihin vaihdettiin kuvan mallinen lentotuhkapesällä varustettu savutorvi. | ||||
30.06.2023 00:35 | Eljas Pölhö | |||
Jos joku innostuu ostamaan Elis B. Höjer'in Lokomotivlära-kirjan, niin ihan tiedoksi, että 1. painos oli 1910 ja siihen tehtiin Tillägg n:r 1 vuonna 1915 (sarjojen F, J ja W esittely) ja ja Tillägg n:r 2 1916 (Dicker & Werneburgs smörjpump, Friedmanns smörjpump ja Wakefields smörjpump). Uudemmista lisäyksistä tai painoksista en tiedä mitään. | ||||
28.06.2023 22:10 | Eljas Pölhö | |||
Suunnanvaihdosta en osaa sanoa mitään. Müller-luisteja näissä ei ollut, vaan Ruotsissa tyypilliset Flodin-venttiilit, paitsi SWB:lle rakennetussa kolmessa ilmatieventtiilit olivat "typ Winterthur". B-sarjaa valmistettiin SJ:lle 96 kpl 1909-1919 ja SWB:lle 3 kpl 1943-1944. Kaikissa SJ:lle valmistetuissa oli uutena 4-akselinen tenderi, mutta osaan vaihdettiin myöhemmin 3-akselinen (kuten SWB:n vetureissakin) niiden joutuessa alueille/reiteille, missä ei ollut riittävän pitkiä kääntöpöytiä. |
||||
26.06.2023 17:22 | Eljas Pölhö | |||
Hankintasopimuksen No 54/3320, 20.5.1952 mukaan Lokomo Oy:llä rakennetun Vv12-dieselvaihtoveturin 1702 vastaanottokoeajot suoritettiin 6.10.1953, 8.10.1953 ja 15.10.1953. Luovutustarkastus suoritettiin 16.10.1953. VR:.n edustajina pöytäkirjat allekirjoittivat koneinsinööri Olli Kolho ja matkaneuvoja O. Paukkunen. Lokomo Oy:n puolesta insinöörit E. Vikkula ja P. Kovala. Veturi hyväksyttiin VR:lle vastaanotetuksi 16.10.1953 rajauksella, että junan jarrujohdon täyttäminen kestää normaalia kauemmin, koska jarrukompressoria ei voida käyttää riittävällä teholla veturin seistessä. Lokomo Oy poistaa puutteellisuuden, mikäli kokemus osoittaa muutoksen välttämättömäksi. Voisiko vaikata, että tämä hieno kuva on otettu lokakuussa 1953. |
||||
25.06.2023 21:24 | Eljas Pölhö | |||
Canada Works valmisti noin 260-270 veturia, joista n. 57 Kanadaan, joista 53 oli pyörästöä 2-4-0 kahdelle eri yhtiölle. Vastaanottajamaita olivat Englannin+Skotlannin+Walesin ja Kanadan lisäksi ainakin Tanska, Australia, Venäjä/Suomi, Intia, Ranska, Italia, Argentiina, Egypti, Romania ja Venezuela. Vetureiden valmistus loppui 1875. | ||||
25.06.2023 00:13 | Eljas Pölhö | |||
Tarkistapa Esa laskelmasi ainakin Saksan sarjan 61 osalta. Eikö kierrosluvun pitäisi olla n. 403,85. Pisti silmään kun 05 samoilla fillareilla 200,4 km/h = 462,48 kierr/min. Mallard ennätysajossaan 529,5 kierr/min (2032 mm vetopyörät) ja Norfolk & Western sarja J ajaessaan 177 km/h = 528 kierr/min (1778 mm vetopyörät). | ||||
22.06.2023 23:47 | Eljas Pölhö | |||
Lakisääteisesti (vai oliko se asetus) kattilan SK oli enintään 3v6kk TK:sta ja kahden TK:n väli enintään 6v. Höyryvetureiden loppuaikoina vrp saattoi myöntää jatkoaikaa, mikäli veturin käyttö oli ollut vähäistä (näin ainakin ennen 1977). Eri veturisarjoissa oli omat ongelmansa, jotka tyypillisimmin liittyivät laakereihin (knp) tai kipinänsammittumiin (verkko tai turbiini) varikoilla. Muut yleiset syyt koskivat pyöränrenkaita ja sylinterien tiivisteitä. Satunnaisemmin saattoi olla mitä vaan. Kattilaa lukuunottamatta kaikki liittyi pääsääntöisesti liikennekulumiin (vasta loppuvuosina aineen syöpymiin). | ||||
12.06.2023 01:47 | Eljas Pölhö | |||
Jukka P.T. Ruuskanen veikkasi oikein. Jukka Ahtiainen suunnitteli ilmoitustaulun periaatteen ja Jukka Tamminen Haukivuorelta toteutti idean. En ole onnistunut pääsemään millekään FB sivulle puoleen vuorokauteen (liittynee Telian säästökampanjaan), mutta Haukivuoren aseman sivulta saattaa jo löytyä lisää tietoja ja kuvia. | ||||
03.06.2023 00:01 | Eljas Pölhö | |||
Savonlinnan radalla 1908 olivat G4 187-190, Sortavalassa olivat C2 37, C5 103 ja K1 287-290. Viipurin Karjalan radan varikolla olivat C5 109, G1 130, 152-156, 165, 186, G2 184, 185, K1 271-286 ja K2 407, 408, 461-466. Eiköhän näistä löydy junan molemmat veturit. Veikkaisin G4 tai G1 sarjojen vetureita. | ||||
01.06.2023 22:07 | Eljas Pölhö | |||
Vähän vaikea kuvitella tätä kuvaa Röyttään. Olen kopsannut koko rakennuskertomuksen mapin ja mielestäni silloin Röytässä ei ollut 3-raiteista ja toista 1-raiteista haaraa. Tosin silloin kuvatessani innostuin eniten Röytän sähköraitiotien ja VR:n välisestä kirjeenvaihdosta ja näiden ratojen tasoristeysjärjestelyistä. Jollekin sivustolle olen muistaakseni laittanut useammankin kartan tai dokumentin (vai jäikö vain aikeeksi?) kuin vorgiin sivulle http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13858.0.html | ||||
25.05.2023 20:19 | Eljas Pölhö | |||
Vaunun A80 hylkäysraportista poimittua: Vaunu on rakennettu 1877. Se on ollut ylijohtajan käytössä. "Vaunussa on kaasuvalaistus, liukulaakeripyöräkerrat, A6-telit, joissa on erikoisjouset. Vaunu on korirakenteeltaan osittain laho, mutta maalaukseltaan niin tyydyttävässä kunnossa, että se voidaan sellaisenaan siirtää Rautatiemuseolle, joka on ollut siitä kiinnostunut." "Vaunu on seisonut Helsingin ratapihalla kylmillään 22.2.1962 alkaen ja jo aikaisemmin ollut käyttämättömänä parisen vuotta." HUOM. Konetoimiston kirjelmissä vaunu kulkee tunnuksella A80 (ei esim A 80, kun A-vaunujen merkinnästä minua on huomautettu). Sama koskee vaunua A41, joka hylättiin samalla kertaa. Näin siis 1965. A41 ja A80 hylättiin toukokuussa 1965. |
||||
24.05.2023 11:15 | Eljas Pölhö | |||
Raidekaavio vuodelta 1947 näyttää saman tilanteen. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14216.0.html | ||||
24.05.2023 07:51 | Eljas Pölhö | |||
Keskustelupuolella on Malmin sorakuopan raiteistokaavio 1960 ja tuolloin siellä toimineet yritykset merkittynä kaavioon. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14215.0.html | ||||
22.05.2023 17:07 | Eljas Pölhö | |||
Toimituskielto oli poliittinen päätös. Tehtaat olivat valmiit ja halukkaat myymään veturit Suomeen. Myyntikiellon jälkeen Baldwin sai idean, että entä jos kootaan valmiista osista ja Alcon kuultua siitä he halusivat mukaan siihen diiliin. Yhdysvaltojen hallituksen myyntikiellossa mainittiin, että he pelkäsivät Neuvostoliiton esittävän vaatimuksia vetureista, koska ne olivat heidän tilaamiaan ja heitä varten rakennettuja. Silloin riskinä oli, että Suomi olisi ne luovuttanut. | ||||
22.05.2023 14:57 | Eljas Pölhö | |||
Wikipedian artikkelista kannattaa hypätä Suomea koskeva osuus ylitse, koska se ei ole ensimmäisen kappaleen osalta totta. Suomeen tulleet veturit on koottu osista, jotka olivat valmiina silloin kun toimitukset Neuvostoliittoon kiellettiin, ja lisäksi tarvittavista uusista osista. Valmiita, Neuvostoliitolle valmistettuja veureita, ei saanut toimittaa Suomeen 1946-1947. Vasta pari vuotta myöhemmin valmiit veturit päästettiin pannasta ja niitä tarjottiin myös Suomelle (myös VR oli kysellyt niitä), mutta niiden hankinnalle ei aluksi myönnetty valuuttaa ja sittemmin tarvekin poistui Jungille tehdyn Tr1-tilauksen ansiosta. Wikin artikkelin korjaamiseen tarvittavat tiedot löytyvät kirjasta "Höyryveturit Valtionrautateillä" myös valmiiksi englanninkielellä, jos joku haluaa korjata artikkelia. Minä en voi sitä tehdä, koska Wiki kielsi jo lähes 20 vuotta sitten minua kommentoimasta tai korjaamasta artikkeleita, joissa lähteenä on mukana minun toimittamani lehti tai kirja, vaikka en olisi lehtiartikkelin tai kirjan kirjoittaja. |
||||
19.05.2023 13:21 | Eljas Pölhö | |||
"Virtaviivaiset" B-sarjan Mack-mallit tulivat tuotantoon keväällä 1953. Ne erotti vanhemmista esim. lokasuojiin upotettujen lamppujen ja suuremman välipienalla jaetun tuulilasin ansiosta. Minusta näyttää, että kumpikin Mack B-sarjan perustuntomerkeistä puuttuisi kuvan kuorma-autosta. | ||||
18.05.2023 12:42 | Eljas Pölhö | |||
Hr3 1916 ilmestyi kesäkuun 1943 "Veturi-ilmoitus"-kaavakkeen kohtaan "käyttökelvoton, ei korjata toistaiseksi". Se oli tässä sarakkeessa ainakin vielä elokuussa 1943. Hr3 1916 sijoitus tuohon aikaan oli V jakso, Äänislinna. Onnettomuus lienee sattunut touko- tai kesäkuussa 1943 Itä-Karjalassa (siellä oli myös useita Tv2-vetureita). Laitan lisää tietoa, jos löydän muistikortin, jolle olen kuvannut Äänislinnan varikon kirjelmät ja jos niistä ilmenee enemmän tästä asiasta. |
||||
02.05.2023 11:20 | Eljas Pölhö | |||
TYPPI OY uudet Sti -vaunut 1959-1960 15339 = 6.1959 15340 = 6.1959 15341 = 8.1959 15342 = 8.1959 15343 = 9.1959 15344 = 9.1959 15327 = 11.1959 15328 = 11.1959 15329 = 11.1959 15330 = 12.1959 15331 = 12.1959 15332 = 12.1959 15333 = 1.1960 15334 = 1.1960 15335 = 1.1960 15336 = 2.1960 15337 = 2.1960 15338 = 2.1960 15346 = 3.1960 15347 = 3.1960 15348 = 4.1960 15349 = 4.1960 15350 = 4.1960 15396 = 4.1960 15397 = 5.1960 15398 = 5.1960 15399 = 5.1960 15400 = 5.1960 |
||||
28.04.2023 09:42 | Eljas Pölhö | |||
Ruotsalaiset osaavat hienosti hyödyntää käyttökelpoisen vanhan kaluston. Täyskorjaus ja sisustuksen uusiminen ja kaikki on kuin uutta vastaavaa. Käyttöikä tuplaantuu, luonnonvarat säästyvät ja asiakkaat äänestävät SJ:n vuodesta toiseen maan ekomyönteisimmäksi kuljetusfirmaksi, vaikka kalusto on harmaata eikä vihreää (harmaalla värillä on omat etunsa). https://www.sj.se/sv/om/om-sj/trafik-och-tag/nya-x-2000.html | ||||
19.04.2023 17:53 | Eljas Pölhö | |||
11.8.1971 tallissa oli kaksi Lännen Sokeri Oy:n veturia: Saalasti/Valmet Move 21 ja Breuer 3075/1953. Niiden kuvat löytyvät kuvasarjasta http://vaunut.org/kuvat/?s=1649 | ||||
11.04.2023 19:50 | Eljas Pölhö | |||
International joko L-sarjaa (1950-)1952 tai R-sarjaa 1953-(1955). L:ssä oli tyypillisesti enemmän sekä vaaka- että pystypienoja. R joko Roadliner 195 (jatkoa L-Roadliner perheeseen) tai R 200-sarjaa (R-200/201/202) olivat perusmalleja ja sikäli yeisemmät kuin raskaammat R-210/211 (212 oli vaikeampaan maastoon starkoitettu). R 1954-55 oli usein vain kaksi vaakapienaa. Oli sitten kumpi vain, niin vm 1952/53 on todennäköinen. | ||||
31.03.2023 13:45 | Eljas Pölhö | |||
Myös VR tilasi tällaisia kiskobusseja ja varasi niille sarjamerkin Dm5. VR:lle ei kuitenkaan myönnetty tuontilisenssiä [valuuttasäännöstely] ja lopulta VR (Suomen valtio) joutui maksamaan sakkoa sopimusrikkeestä. Asiasta on paljon asiakirjoja esim. Kansallisarkiston Mikkelin keskusvarastoon tallennetussa VR:n koneosaston arkistossa. |