??.??.1960 / Valmetin Lentokonetehdas, Tampere, Lentokonetehdas
??.??.1960 Kuva on otettu Pyhäjärven yltä. Auringosta päätellen on aamupäivä, ja parkkipaikasta päätellen työpäivä.
Kommentit
| 20.03.2015 09:45 | Esko Maasalo: | Aivan mahtava kuvakulma; tätä en ole nähnyt edes Lentokonetehtaan moniosaisessa historiikissa! Metrojunan lähtökuva on suunnilleen tuossa n:o 24 kohdalla otettu. Paljon on tehdasrakennuksiakin jo purettu ja vielä enemmän on asuintalotötteröitä tullut tähän historialliseen maisemaan. |
|
| 20.03.2015 10:40 | Kari Suominen: | Jos haluaa luotettavan lähdemateriaalin avulla osoittaa alueella toimineiden eri yksiköiden sijaintia kuvan numeroinnin perusteella, täsmäävät tiedot vain kuvan ottamisen ajankohtaan. Alueen laajetessa ainakin joitakin divisioonia siirtyi rakennuksesta toiseen uudisrakentamisen edetessä, joidenkin yksiköiden joutuessa muuttamaan paikkaa jopa useampaankin otteeseen. | |
| 20.03.2015 11:32 | Erkki Nuutio: | Kommenttini ovat kuvaryhmän (eli tämän kuvaparin) alaisuuteen kirjautuneita. Siellä ovat viittaukseni sijaintinumeroihin. | |
| 20.03.2015 12:46 | Pasi Seljas: | Ratikkatuotanto oli myös käynnissä näihin aikoihin. | |
| 20.03.2015 13:41 | Juhana Nordlund: | 1950-luvun lopulla Härmälän tehtailla tosiaan tehtiin ratikoitakin (ja toki uudelleen 1973 - 75 ja 1983 - 87) sekä linja-autojen koreja, mukaan luettuna johdinautoja. | |
| 20.03.2015 14:04 | Pasi Seljas: | Johdinautot tehtiin lähes kokonaan Härmälässä. Alustoihin ostettiin vain runkopalkit muualta. Ensimmäisiin tosin nekin tehtiin itse, kunnes huomattiin, että ne on sittenkin mukavampi ostaa valmiina. Alustoihin tuli toki muitakin komponentteja ulkoa. Myöhemmin linja-autoja koottiin muiden alustoille. | |
| 20.03.2015 14:27 | Pasi Seljas: | Johdinautoja tehtiin ainakin numeron 9 kohdalla C-hallissa, luultavasti myös B-hallissa 7:n kohdalla. Myöhemmin samassa paikassa tehtiin ainakin ratikoita ja lättähattuja. 21:ssä tehtiin 80luvulla metsäkoneita. Sen edessä olevaa aukiota sanottiin punaiseksi toriksi, kun siellä oli aina paljon punaisia metsäkoneita. Nykyisin säilyneet rakennukset ovat 6 konttorirakennus (Valkoinen talo), 7-12 kantatehdas ja 18 vanha hissitehdas (vielä vanhempi Lentovarikko) jonka toiminnot Otis osti -84. Olisipa mukava nähdä verrokkikuva nykytilanteeseen. Kuukkelikartta ei oikein kerro samaa tarinaa. |
|
| 17.10.2018 12:45 | Pasi Seljas: | Sitten ollaan tultu vuoteen 2018 jolloin kaikki muu on purettu, paitsi konttorirakennus 6 , vanha hissitehdas/lentovarikko18 ja onkohan vielä koelaitos pystyssä 19. Tosin rannassa on vielä vanha tehtaanjohtajan asunto rantasaunoineen, numeroimaton kuvan oikeassa reunassa. Alue on kohta täynnä kerrostaloja todella tiuhalla kaavalla. | |
| 17.10.2018 19:33 | Erkki Nuutio: | Nyt kun alue on tupattu täpötäyteen kerrostaloja, on kaupungin pelurijohdon korkea aika täyttää edustalla näkyvä lahdelma ja tupata se täpötäyteen kerrostaloja. Vedellähän on syvyyttä vain vajaa metri eikä ole vedenottamoa peluuta häiritsemässä, päinvastoin kuin Lielahdessa. Entisen tehdasalueen edustan poikki kulkee Härmälänoja ja alkaa Pirkkala. Sekin on kerrostaloaluetta nykyään, mutta varsin tyylikästä ja avaraa. Ilmakin ikäänkuin puhdistuu siellä heti. (Käyttäjä muokannut 17.10.18 19:33) |
|
| 12.12.2020 21:46 | Erkki Nuutio: | Täydennän lähinnä rautatiellisesti tätä kuvausaikana yli parintuhannen ihmisen työhteisöä: Raiteisto päättyy hiukan numeron 4 yläpuolelle. Loppuosalla viimeisteltiin sähköisesti ainakin Sm1:t ( http://www.vaunut.org/kuva/104113?u=3399&paik=Tampere&tag0=4%7CSm1%7C ). Rautatiekalusto kokoonpantiin halleissa 11 ja 12, veturit korkeassa hallissa siltanosturien alla. Oheisessa kuvassa teli on korkeammassa hallissa ja lätät matelammassa ( http://www.vaunut.org/kuva/116393?paik=Tampere&tag0=1%7CHr11%7C ). Raiteet haarautuvat näiden hallien edustalla ( http://www.vaunut.org/kuva/96785?u=3399&paik=Tampere&tag0=4%7CSm1%7C ). Kuvausaikana halli 21 oli hitsaamo ja sinnekin meni raide. Veturien rungot ja korit taidettiin silloin tehdä siellä. Myöhemmin sen vierelle tuli toinen halli ja näissä alettiin tehdä metsäkoneita. Ulkopuolella kohti tavara-asemaa kulkee kaksi raidetta http://www.vaunut.org/kuva/116388?paik=Tampere&tag0=1%7CHr11%7C ). Tavara-asema on vähän numeron 3 peitossa (katso vastaavasta numerottamasta kuvasta). Sen päädyssä olevat raiteet on katettu. Pitkä tavaravarasto on tavara-aseman jatkeella. Sieltä trukit veivät tavarat kohteisiinsa. Ulkovarasto teräksille ja muille materiaaleille nosturiratoineen on vastaavasti oikealle. Tavara-aseman jälkeen on matka jatkuu kohti porttia ( http://www.vaunut.org/kuva/96813?u=3399&paik=Tampere&tag0=1%7CHr13%7C ). Raide alkaa edetä kohti Sääksjärveä, mutta tämä kuva ei ulotu edes Pärrinkoskelle lähistölle. Raidelinja ei näy kovin hyvin muualla kuin numeron 2 kohdalla. Raide kulkee samansuuntaisena ainakin Pärrinkosken kohdille. Kuvausaikaan ei vielä ollut Härmälän Nuolialantien jatkeelle tehtyä Pirkkalan tietä, jonka tiesilta ylitti raiteen. Numeron 26 kohdalla tuleva tie on ehkä valmisteltavana. Tänä päivänä maisema on lievästi sanottuna erilainen. (Käyttäjä muokannut 12.12.20 21:50) |
|
| 01.08.2023 22:32 | Erkki Nuutio: | Mm. rakennus 17 kuvattuna vuonna 1933 Pirkkalan suunnalta ennen Valtion Lentokonetehdasta näkyy pdf-kirjan Suomen puolustusvoimien varuskunnat (2023) sivun 230 valokuvassa ( https://www.senaatti.fi/app/uploads/2023/04/978-952-368-121-7_2023_MANARK_Suomen-puolustusvoimien-varuskunnat-s.pdf ). Etualalla mainitussa kuvassa on (pitkään ainoa) maantie Tampereelta Pirkkalaan. Notkossa on Pyhäjärveen virtaava Härmälänoja. Se oli/on Tampereen ja Pirkkalan rajajoki. Tiellä notkossa oli ahtaan kivipenkereen jatkeella kapea silta Härmälänojan yli. Muistan sillan hyvin. Se vasta purettiin noin vuonna 1960. Tien loppupää muutettiin tehdasalueeksi ja Pirkkalaan tehtiin pellon poikki uusi tie (valmisteilla oheisessa kuvassa). Lentokonetehdasta ja Ilmavoimien varikkoa tehtäessä tietä oikaistiin kulkemaan tehdas/varikkoalueen edustaa pitkin. Tien nimeksi tuli Lentokonetehtaantie ja vuonna 1948 trollikkalinja 1:n pääte/kääntöpiste tuli tehtaan portin edustalle. Kervislinna-asuinrakenuksen valmistuttua osoitteeni 1949-1961 oli Lentokonetehtaantie 1 B 10 (1 muuttui vasta myöhemmin 2:ksi). Mainitun kuvan taustalla näkyvä mäkikukkula kuului Kervislinnan yli 0,25 km3 suuruiseen piha-alueeseen. Tämä oli aikaa ennen kiinteistökeinottelijoita. Tähän loppuu iltasatu. (Käyttäjä muokannut 01.08.23 23:22) |
|
| 02.08.2023 18:16 | Eljas Pölhö: | Linkin takana on pari karttakuvaa/raidekaaviota VR:n radan tulosta tehtaan alueelle. Toisessa on myös tehtaan kaperaideverkkoa. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14294.0.html |