Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05.2015 16:52 | Tapio Muurinen | ||
| Joku tällainen se oli, mittaa 22-24 vaunua http://vaunut.org/kuva/48074?t=kiskojuna Ilmeisesti kaksi runkoa yhdessä. | ||||
|
|
31.05.2015 16:06 | Tapio Muurinen | ||
| Pari-kolme iltaa taaksepäin meni 2xDv12-paketti Ounaskosken sillalla n. klo 21 Misin suuntaan hakemaan ilmeisesti jotain sotajunaa. - Edelleen noin sama mitta taaksepäin tuli samassa paikassa tyhjä kiskojuna (2xDv12) Kemijärven suunnasta. Jokohan siellä Pajula-Isokylä väliä kiskotetaan tulevaa sähköliikennettä varten? | ||||
|
30.05.2015 15:06 | Tapio Muurinen | ||
| Ja toisella turvavarusteena heijastinvyö. Muut työkamppeet ovat omasta vaatekomerosta. | ||||
|
28.05.2015 16:53 | Tapio Muurinen | ||
| Haminassa ei ollut omasta takaa kuin 5 t nostureita. Jos raskaita esineitä (>100 t) nosteltiin laivasta junaan / junasta laivaan, niin nosturin piti olla laivassa mukana, tai erillinen ponttooninosturi hinaajan perässä. Kotkan Välilaiturille oli hankittu v.1962 alussa uusi 60 t nosturi kurottumalla 18 m, ja 40 t kurottumalla 24 m. Sekään ei olisi riittänyt. Varmasti näistäkin nostotilanteista Hanasaaressa on valokuvia - jossain. Hyvää pohdiskelua herättelit, Raimo. | ||||
|
|
28.05.2015 01:04 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä se nosturi varmaan oli http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+merimuseo/200621%3A117?itemIndex=158524 , jos ajankohta passaa. | ||||
|
|
27.05.2015 21:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kiinnostaisi tietää millaista nostokalustoa Hanasaaressa, missä veturit nostettiin maihin, oli tuolloin syksyllä 1962 käytettävissä? | ||||
|
26.05.2015 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisia kiilaokaisuja käytetiin aikoinaan paljon. Niillä oikaistiin lyhyitä painumia, tai tasattiin routakupruja loivemmiksi. Luonteeltaan nämä olivat tilapäiskorjauksia, jotka myöhemmin sulan maan aikana topattiin paremmin. Syvimmän montun kohdalla lyötiin kahta laudan muotoista kiilaa vastakkain aluslevyn alle. Samalla kisko nousi tarvittavan määrän. Päitä kohti kiilaamista loivennettiin. - Kuva kertoo hyvin puolestaan. | ||||
|
|
26.05.2015 21:58 | Tapio Muurinen | ||
| Ns. "jutulta" kuulostaa. Nostolaitteet on mitoitettava kuorman mukaan; ja tarkastetaan säännöllisesti. Ne eivät saa pettää. - Toisaalta maahantulokuvista saa sellaisen johtopäätöksen, että veturit tulivat pressuihin vähän käärittynä 1. ruuman suojakannen päällä. Näin oli ainakin ms. "Hebe":n ja 2301:n kohdalla. Oletettavasti 2302 tuli samoin ms. "Arcturuksen" kannella pari kuukautta myöhemmin. Nehän kuuluivat samaan laivasisarusparveen, kuten Eskon luettelosta käy ilmi. | ||||
|
22.05.2015 15:31 | Tapio Muurinen | ||
| Palotorninvuorelta otetussa linkkikuvassa ja tässä on niin paljon yhteisiä elementtejä, että ne täytyy olla samalta kuvausreissulta. Kolmannessa kuvassa näkyy vielä Kanan puolikas yhdessä Vv15 1968:n kanssa. - Kun alkuperäisistä dioista katsoo, niin sattuipa sopivasti "Fenniakin" "Clion" taakse (yksi tyhjä paikka välissä). - Hieno neljän uudehkon aluksen ketju samasta yhtiöstä. | ||||
|
|
21.05.2015 14:47 | Tapio Muurinen | ||
| Vapiti-kytkimistä - Oliko se juuri vuosi 1969, kun niitä alettiin asentaa Vv15-sarjaan. Ko. vuonna uudet kytkimet sai 12 veturia. Ne taidetiin sijoittaa juuri suurempiin satamiin. Kotkassa on vaihtoveturien määrä vaihdellut liikennetilanteen mukaan. Satama on laaja, jakautuen eri osiin. Höyrykaudella 1960-luvulla ennen vuodenvaihdetta, joka oli yksi sesonkihuippu, kun purettiin yli tuhat vaunua ja lastattiin 400 vaunua päivässä, oli 10-11 höyrypäivystäjää samaan aikaan ulkona. Dieseleitä ei tarvittu samoja määriä. Mutta samoilta seisomilta http://vaunut.org/kuva/88890?u=832&paik=Kotkan+satama voi nähdä 4-5 dieseliä lisäksi osa oli ratapihoilla. - Antsa voisi muistaa paremmin nuorempia aikoja. | ||||
|
18.05.2015 00:25 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvausvuosi voi olla myös 1976 tai -77, ja kesäkuun alku (ma-ti). Olen lähdössä jälleen Lappiin kesätöihin. "Tippa-Rellu" on ajettu P63:n kyytiin. On aikaa käväistä Linnunlaulussa seuraamassa klo 18 vilkasta liikennettä. Rkt:n mukanaolo P11:ssä viittaisi tällöin mieluummin näihin jälkimmäisiin vuosiin, tai sitten se on vain sattuma. | ||||
|
13.05.2015 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Syynä on syvä, heikosti kantava pehmeikkö - vanha soistunut lampi, joka nyttemmin on kasvanut umpeen ja metsittynyt. Tässä tapauksessa paikka oli helppoa ja edullisinta kiertää | ||||
|
10.05.2015 01:08 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki vanhemmat kotkalaiset muistavat, että siinä oli kauan Kotkan tavara-asema - vaalearuskea matala oli saapuva ja lähtevä tavara. Kerran (v.1981) laitoin muuttokuorman (kolme häkillistä) matkustamaan halki Suomen Rovaniemelle. Muu tavara kulki isossa vuokrapakettiautossa. Valkoinen rakennus on toimisto-ja kokoustiloja (jos olen oikein ymmärtänyt | ||||
|
|
09.05.2015 13:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tällä kuvalla http://vaunut.org/kuva/89685?u=832&paik=kotka on selvästi yhtäläisyyttä. | ||||
|
09.05.2015 01:43 | Tapio Muurinen | ||
| Kummassakaan junassa ei näy enää Eis-vaunua (edellinen filmiruuru). Ne poistettiin sairasvaunuina aikataulukauden 137 alkaessa 30.05.1970. Ajankohta haarukoituu vuosiin 1971-1972? Aikatauluja näiltä vuosilta ei ole hyllyssäni. | ||||
|
04.05.2015 15:46 | Tapio Muurinen | ||
| Epäilen, että Google olisi tarvinnut kiskoja. Ratapihan jälkeen "kuivaan päähän" ja pulpperille vievät kiskot katkaistiin ja rataakin purettiin pitkä pätkä. "Ylös" kuorimolle vievä rata ulottuu melkein palvelinkeskukselle. Tosin sekin on peitetty tuulimyllyille johtavien teiden alle. Havainnot ovat 3-4 vuoden takaa. - On mahdollista, että paperikoneita ja muita laitteita purettaessa junakuljetuksiakin käytettiin. Osa meni romuksi, osa kierrätykseen. Erään tiedon mukaan yksi kone (Valmet?) vietiin Kiinaan. | ||||
|
04.05.2015 15:13 | Tapio Muurinen | ||
| Kolmosraidekin on poistunut muutamia vuosia sitten. - Näköjään vet.miehet ovat vaihtaneet ajovuoroja. | ||||
|
04.05.2015 15:08 | Tapio Muurinen | ||
| Kuusipaperipuuta Summaan menossa. - Sama risteys toisesta suunnasta http://vaunut.org/kuva/31349?paik=Mets%C3%A4kyl%C3%A4 - viime hetken lukkojarrutuksia. Joskus varoitus kytkeytyi päälle omia aikojaan. Se kilkutti ja vilkutti tuntikausia, tavallisesti viikonloppuisin ja keskellä yötä. | ||||
|
|
03.05.2015 11:13 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä on nykyiselle Googlen "tehtaalle" matkaa melkein kolme kilometriä. Turhia jorinoita välttääkseni viittaan Tuomaksen kuvaan http://vaunut.org/kuva/45657?a=1 , jossa näkyy sama ylikäytävä. | ||||
|
|
03.05.2015 00:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä rata kuuluu valtion ratoihin. Vielä n. 4 vuotta sitten tähän pukattiin vaunuroikkia, lähinnä erikoisvaunuja, seisomaan ja odottelemaan kuormia ja kuljetuksia. Nyt kävelylenkkeilijätkään eivät jaksa pitää rataa "auki". | ||||
|
|
02.05.2015 23:52 | Tapio Muurinen | ||
| Kylläpä nyt entistä haminalaista hemmotellaan; kiitokset näistä. 1960-luvun alkupuolella, kun Ristot olivat tämän radan pääasiallista vetokalustoa, ajattelin, että tähän "Vähäniityn" tai "Reitkallin" tasoristeykseen, kummin vain, pitäisi polkea kuvaamaan. Oli sen verran kotoa matkaa ja vaatimaton 6x6, että lähtemättä jäi. 1965 kesäkuussa osat vaihtuivat, ja Ristot jäivät näiden 13-Hurujen jalkoihin. Kyllä Ristojakin vielä liikkui, mutta etukäteen ei voinut tietää, onko keulassa Risto vai Huru. Tosin Kouvolan suuntaan lähtevät olisi voinut käydä katsastamassa ratapihalla. Lisäksi kesäviikot oltiin töissä ja talvisin koulussa; ei viitsinyt lähteä sunnuntaina polkemaan. Tasoristeys oli vaarallinen, kuten kuvakin kertoo. Tässä kuoli useita ihmisiä. Varoitusvalot ja kello saatiin tammikuussa 1962. - Reijo on kiivennyt varoituslaitekopin katolle; hyvä idea. |
||||
|
02.05.2015 21:14 | Tapio Muurinen | ||
| Jätin tilanteen auki ja ehdolle, koska olen unohtanut täysin, olenko "tulossa vai menossa", vaikka satoja kertoja tässä vaihtoja tuli tehtyä. Aurinkokellostakin yritin saada apuja. Jorman kanssa ollaan samaa mieltä, että Vitosella ollaan, ja juna on tässä tapauksessa P12 Imatralta, joka oli parinsa P11 kanssa yleisimmin käyttämiäni yhteyksiä http://vaunut.org/kuva/45984?u=832&paik=Riihim%C3%A4ki Tulotien pohjoisesta olin myös unohtanut. - Seuraavaksi asemalle odottelemaan joko P151 tai P153, ja ehkä menu: hernekeitto tai lihapullakastike muussilla. Riihimäellä oli jotenkin mukavampi odotella kuin Toijalassa, sillä Turkuun pääsemistä junavalinta ei auttanut yhtään. | ||||
|
|
02.05.2015 20:47 | Tapio Muurinen | ||
| Kirjoitellessani ja muotoillessani lausetta Tero kerkesi ennen ;) | ||||
|
|
02.05.2015 20:44 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä vasemmalla on pieni "petäjäniemi", jossa on kyläläisten venelaitureita. Meri on melkein vieressä etuvasemmalla. | ||||
|
01.05.2015 23:03 | Tapio Muurinen | ||
| Yhtiölle valmistui samoihin aikoihin kaksi suunnilleen saman kokoista ja näköistä alusta. Se toinen valmistui Blythissä Englannissa, ja sai nimekseen "Hamnö". Kansirakenteet olivat hieman erilaiset, joten tämä on "Kungsö" | ||||
|
01.05.2015 22:50 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus takavuosina matkasin 5-tietä etelään. Lapinlahden jälkeen näin fosforihappojunan etenevän verkkaisesti samaan suuntaan. Ajettuani junasta ohi aloin katsella sopivaa liittymää, johon koukata. Karvasalmen tie näytti sopivalta - eikun sinne. Juna nousi entistä verkkaisemmin, ja Deevereiden ilmeestä näki ja kuuli, että nyt tehdään töitä tosissaan! - http://vaunut.org/kuva/68491?paik=Karvasalmi | ||||
|
27.04.2015 15:30 | Tapio Muurinen | ||
| Saatelapussa kuvattu punainen lävistäjä on tässä kaiketi lisähuomio kiireellisestä toimituksesta. Myöhemmin ainakin 1980-luvulle käytettiin noita värikoodeja punainen, sininen, ehkä vihreä (en muista). Silloin ne olivat niin tavanomaisia, ettei asia mietityttänyt. Oliko niillä silloinkin joku tietty tarkoitus? Osaisiko joku valistaa? Esim: http://vaunut.org/kuva/35064?u=832&paik=Hamina , http://vaunut.org/kuva/35066?u=832&paik=Hamina , http://vaunut.org/kuva/35069?u=832&paik=Hamina , http://vaunut.org/kuva/35070?u=832&paik=Hamina | ||||
|
|
25.04.2015 20:47 | Tapio Muurinen | ||
| Sotevan ilmoituksen (v.1946) mukaan oli määräaikaisissa kone- ja laitetoimituksissa tapahtunut myöhästymisiä mm. sen takia, ettei rautateitse kuljetettavat koneiden osat ja raaka-aineet ehtineet tarpeeksi ajoissa valmistajatehtaille - metallitkin piti tuoda suurimmaksi osaksi ulkomailta, eikä saanti ollut aina helppoa. Lisäksi viivästyksiä aiheuttivat lakot ja Valvontakomission tarkastajien pikkutarkat korjausmääräykset tai peräti hylkäykset. Myöhästymisten vähentämiseksi/välttämiseksi kiito- ja pikatavarana lähetettäviin kolleihin ja rahtikirjoihin tehtiin merkinnät "Sotevan kiireellinen lähetys". Nämä vaunut lähetettiin aina ensimmäisillä nopeakulkuisilla junilla. Yllä kuvattuja osoitelappuja jaettiin keväällä 1947 tehosteeksi: "Ettei se ainakaan meistä saa olla kiinni". Sotakorvausvuosi alkoi tunnetusti Moskovan välirauhan sopimuksen vuosipäivänä 19.9. Vuodet tulivat täyteen siis 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ylitti rajan. Kuva osoitelapusta ja selostusteksti on siteeraus Käskylehdestä 15/1947. - Tuossa on yksi virhe; punainen lävistäjä pitää olla ylhäältä vasemmalta alas oikealle. Korjaan ja yritän vaihtaa kuvan. |
||||
|
22.04.2015 12:56 | Tapio Muurinen | ||
| NL hyväksyi sopimuksen Porkkalan läpiajosta joskus lokakuussa 1947. Se oli pitkällinen prosessi, jonka suomalaiset panivat alulle jo helmikuussa 1947. Toukokuussa eläteltiin toiveita, että sopimukseen päästäisiin vielä ennen kesää. Kokeiluaikatauluehdotus NL:oon lähti heinäkuussa koskien 2-3 pikajunaa ja saman verran tavarajunia. Vanerilevyt vaunujen ikkunoissa eivät kelvanneet, vaan ne piti vaihtaa metallilevyihin. Taas tuli viivästystä pari viikkoa lisää. Ennakoitiin, että liikenne voisi alkaa 15.8. Syyskuussa Rautatiehallitus toimitti Kulkulaitosministeriön välityksellä uuden aikatauluehdotuksen Porkkalan sotilasviranomaisille. Esityksessä oli 25 min pysähdykset Kauklahdessa ja Tähtelässä. NL suostui vain 10 min pysähdyksiin veturinvaihtoineen ja luukutuksineen. Lokakuussa sopimus oli kutakuinkin valmis koskien viittä junaa päivässä. N-Liitolla oli oikeus katkaista liikenne koska vain, jos tuli ilmi sopimusrikkomuksia. - Ensimmäinen laivapikajuna ajoi läpi 10.11.1947. Ks. http://vaunut.org/kuva/5289 | ||||
|
Kuvasarja: Kriisiveturit 1980-luvulla lievestuoreella |
19.04.2015 14:45 | Tapio Muurinen | ||
| Olisiko ollut ennen 1975:ttä tai noin, kun kriisivetureita aletiin varastoida Lievestuoreen varikolle. Vetureista huolehdittiin vuoteen 1984, jolloin Puolustusvoimat päätti, ettei höyryvetureita tarvita. Sen jälkeen ne lojuivat hoitamattomina varikon aitauksessa. Ehkä vartiomies vielä kiersi veturiletkojen kautta. Vuonna 1991 Lievestuoreen varikko tyhjennettiin vetureista. | ||||
|
|
19.04.2015 13:13 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä havainto tuo ajankohdan ja junien epäloogisuus. Olen pitänyt tätä armeijakevään -69 kuvana, mutta täytyy olla joku myöhempi kuvausreissu -70 -luvun alussa, jolloin P76 ja P77 lähtivät samoilla minuuteilla 19:25 - 19:30. Taisi olla jo Savonian aikakautta tämä. Ei ollut tuolloin sopivia aikatauluja, mistä tarkistaa, eikä niitä ole liioin nytkään. Fo:n ikkunasta lepattava "verho" on pöllämystynyt pulu, joka hädissään yrittää ehtiä kauemmas noista hirvityksistä. |
||||
|
18.04.2015 20:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kukon perässä näkyy olevan vanhemmasta päästä Gb-vaunu, joka on alennettu likaavan bulk-tavaran (kuten kalkin) kuljetukseen sarjaan Gbt. Kalkin sotkema on seuraavakin vaunu. | ||||
|
|
18.04.2015 20:15 | Tapio Muurinen | ||
| Lieneekö totta toinen puoli vai "juttu-juttuja", että kun Kukko kunnolla pukkasi mäkeen, niin varsipuskimia vääntyi ja kevyempiä vaunuja nousi toisen puskimien päälle. Myös Kukko itse saattoi kärsiä; männänvarsia ja yhdystankoja vääntyili (vai oliko se Truumanni?). | ||||
|
18.04.2015 19:14 | Tapio Muurinen | ||
| Jokaisessa meistä asuu pikkuinen höyryfani! | ||||
|
18.04.2015 00:21 | Tapio Muurinen | ||
| Reippaan näköinen kuva. Tällaisiahan ne Kanan irtiotot olivat, kun vaunuja irroteltiin tai liitettiin, aikaa ei ollut liioin tuhrattavaksi. - Ukko-Pekka (?) tarjosi varmaan hyvät kyydit H772/771. | ||||
|
18.04.2015 00:09 | Tapio Muurinen | ||
| Vastaava tilanne eri päivänä http://vaunut.org/kuva/73631?u=832&paik=Kiuruvesi Risto 1039 sattui usein tähän iltavuoroon havaintojen ja kuvien perusteella. | ||||
|
17.04.2015 00:45 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoista. Kiitokset Jarmolle! - Jossain filmiarkistossa on sodanaikainen filmi, jossa kymmenet sotilaat ovat hypänneet junasta penkalle ja auttavat veturia mäessä työntämällä vaunujen sivuilta, ettei raskas juna hyydy mäkeen. | ||||
|
16.04.2015 13:54 | Tapio Muurinen | ||
| Juna on tulossa Savikadun laitaa Hämeentien suunnasta. Tästä risteyksestä katu muuttuu Viinamäenkaduksi. Vasemmalla näkyvä talo on Googlen Mapissa hyvin laitettuna, eli https://www.google.fi/maps/@60.454467,22.300827,3a,75y,232.32h,73.25t/data=!3m4!1e1!3m2!1sIVLwAeNM3euScYjr4x43Vg!2e0 | ||||
|
14.04.2015 21:53 | Tapio Muurinen | ||
| Aikataulu vuodelta 1973 kertoo, että Otanmäen ilmeniitti ajettiin tämän kautta junalla T6030 (lähtö Otanmäki klo 14:10, tulo Vuorikemia/Rikkihappo Oy klo 7:55). Paluu tyhjänä samaa reittiä junalla 3061 (lähtö 17:00, tulo Otanmäkeen 11:40). Outokummun kiisurikaste päätyi Harjavaltaan ja ajettiin tuolloin Haapamäeltä Tampereen kautta. Samaa asiaa on näköjään käsitelty jo kuvassa http://vaunut.org/kuva/24614?u=832&paik=Pet%C3%A4j%C3%A4vesi | ||||
|
|
14.04.2015 12:20 | Tapio Muurinen | ||
| Miten on, vedettiinkö esim. Otanmäen "mutajunia" tai Outokummun kiisujunia Poriin tämän kautta? Yleisempää taisi olla, että ne koukkasivat parempia ratoja Tampereen kautta. | ||||
|
14.04.2015 12:11 | Tapio Muurinen | ||
| Samoja tasoristeyksen lähestymismerkkejä myös tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/88179?u=832&paik=Kausala | ||||
|
13.04.2015 01:42 | Tapio Muurinen | ||
| Minä taidan olla jo vanhempi; mutta noihin aikoihin joissain lipputyypeissä punainen viiva oikeutti matkustamaan myös pikajunalla. | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
13.04.2015 01:31 | Tapio Muurinen | ||
| Pesiökylä-Taivalkoski oli kymmenkunta vuotta sitten vielä resiinalla hyvin ajettavassa kunnossa. Vai paikoin oli pitkää heinää, pensaiden oksat "roikkuivat" radan päällä ja männyn taimet olivat vielä pieniä (mutta niitä oli paljon ja kovassa kasvussa). Joka kohdassa pystyi hyvin pumppailemaan. Vahva ruostekerros lisäsi jonkin verran kulkuvastusta. Kävimme Tlk:n päätepuskurilla ottamassa "selfie"-kuvan itselaukaisijalla. Tänään ei sellainen onnistuisi ilman raivaussahaa http://vaunut.org/kuva/100519?paik=Taivalkoski On siellä vielä avoimempiakin osuuksia, mutta monet pätkät ovat ajamattomassa kunnossa liian suurten mäntyjen takia. - Mäkilammenvaaraa oli rankka vääntää ylös. Siihen oikein piti "keskittyä" :) | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
12.04.2015 20:24 | Tapio Muurinen | ||
| Järkevyydestä enkä normaalikuntoisuudesta; kuka meistä on sellainen, mene sanomaan, mutta kolmepyöräresiinalla tuollaiset reilut 100 km päivässä, ja kahden yön telttareissulla kolmen päivän aikana yhteensä 250 km. Pisimmät päivätaipaleet olivat 130 km; keskivauhti 12-14 km/t. Silloin tuli pitkiä päiviä. Välillä tietenkin ruokailua, levähdystaukoja, uimista, maisemista nauttimista, valokuvausta... - Siis silloin, kun tällainen oli mahdollista Keski-Suomessa päin, 1990-luvun lopulla ja 2000 alkuvuosina. 2006 retkeilimme Taivalkosken radalla kolmen miehen porukalla (kukin eri resiinoilla) Leinosta Taivalkoskelle ja takaisin, n. 80 km edestakaisin. Yöpyminen maatilamajoituksessa kunnon ruokailuineen valmiissa pöydässä. Toisena päivänä Leinosta etelään Pesiökylän suuntaan suunnilleen saman mittainen matka.- Retkeilyä parhaimmillaan. |
||||
|
12.04.2015 15:30 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa olla veturi vasta valmistuneena ja tekijät samassa potretissa. Vrt. http://vaunut.org/kuva/100532?a=1 | ||||
|
10.04.2015 00:00 | Tapio Muurinen | ||
| Siitä L:rannan nykyisestä veturitallista (vai vieläkö se käytössä?) ei täältä löydy yhtään kuvaa. Alun perin tallista piti tulla huomattavasti suurempi, kuin oli lopputulos. Tilavuus pieneni 8100 m3:stä noin 5000 m3:iin. Veturipaikkoja oli tarkoitus rakentaa yhteensä kuusi kolmella raiteella, mutta tuli vain neljä paikkaa kahdella raiteella. | ||||
|
|
08.04.2015 20:28 | Tapio Muurinen | ||
| Rautatieuutiset (25.9.1964) kertoi artikkelissaan: "Uusi veturitalli Lappeenrantaan. Syksyn kuluessa alkavat uuden veturitallin rakennustyöt. RH oli kesäkuussa tehnyt asiasta periaatepäätöksen. Vanha talli puretaan välittömästi uuden valmistuttua". Mene ja tiedä, siirtyikö se sitten vuodella eteenpäin jos rahoituksesta oli uupelo, kuten E.Aallon puheista voisi päätellä. | ||||
|
|
08.04.2015 14:43 | Tapio Muurinen | ||
| Vuosi 1965 (kevät) on todennäköinen. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin 1964 syksyllä ja tämä vanha talli purettiin uuden valmistuttua. | ||||
|
|
04.04.2015 20:08 | Tapio Muurinen | ||
| Miten on, onko Hr/Dr13 milloinkaan eksynyt tälle radalle? | ||||
|
04.04.2015 14:38 | Tapio Muurinen | ||
| Hillonniemen "valtaus" alkoi oikeastaan jo 1940-luvulla. 1945 kesällä koko niemi paloi sorajunan veturin kipinästä. Kaikki isommatkin puut vaurioituivat ja puut hakattiin pois. Kaksi väyläloistoakin paloi. Impregno tuli ensimmäisenä alueelle 1949 perustaen suuren kyllästämön. Kaupunki rakensi radan ja Impregno antoi ratapölkyt. Seuraavaksi tuli Hillonlahden itärannalle Jalokoivu Oy:n saha, jonne haarautui oma ratansa Impregnon radasta. Sen kautta vietiin myös pylväitä ja tukkeja lautoilla hinaten Hillonlahden suulle, jossa oli lastauspaikka. Mikkelin Puutuote Oy:n (Kivisen saha) oli perustettu pari vuotta aiemmin samalle rannalle lähemmäs Lakulahden rataa. Tällekin sahalle tuli oma lyhyt raide. Öljysataman toiminta alkoi 1960, kun Neste Oy tuli alueelle. Ensimmäiset suuret säiliöt valmistuivat saman vuoden syksyllä (käytiin niiden sisälläkin rakennusvaiheessa). Seuraavaksi tulivat Suomen Petrooli 1965 ja Prihan liimatehdas 1967. Kukin firma aitasi omat alueensa, mutta muuten ympäristössä voi liikkua vapaasti. Silloin pärjättiin vielä yhdellä laivalaiturilla (nykyisin niitä on neljä). Kun transito-liikenne alkoi (1970-luvulla ?), oli operaattoreina ainakin Mercantile ja Kaukomarkkinat omine säilöineen. Viimeisten vuosikymmenien tilanteesta ei ole tarkkaa "lukua", mutta yksi suuri tulokas oli FinnGas Gmbh (kuvassa oikealle kaartavat raiteet vievät sinne suuntaan). Nykyään alueella on lähes 150 erikokoista säiliötä. - Lainaus: "Satamanosan neste- ja kaasuterminaali on Suomen merkittävin kemikaalikäsittelyn keskittymä monipuolisine tuotantolaitoksineen. Terminaalin 15 eri kemikaalioperaattoria pystyvät kerralla varastoimaan yli puoli miljoonaa kuutiota kemikaaleja". Poissa ovat Viiranpohjan kesämökit, Viirankarin kalaiset vedet ja Hillonniemen hyvät mustikkamaastot. |
||||
|
04.04.2015 12:32 | Tapio Muurinen | ||
| Mustavalkokuvissa on aina oma miellyttävä tunnelmansa, oli yö tai päivä. Erityisen hyvin se sopii yöllisiin rautatieaiheisiin. | ||||