03.06.1993 / Karjaa
03.06.1993 Karjaa-Hanko-tavarajunan veturit Karjaan ratapihalla. Mikä opastin on kuvan oikealla reunalla?
Kommentit
| 21.11.2012 08:13 | Teppo Niemi: | Kuvassa on Karjaan itäpäässä sijainneen lähtöopastimen toisto-opastin (kertaaja). Nämä opastimet poistettiin käytöstä Suonenjoen junaonnettomuuden jälkeen. | |
| 21.11.2012 08:14 | Riku Outinen: | Näyttäisi pääopastimen kertaajalta, joka toistaa pääopastimen näyttämän aja-opasteen? En tunne Karjaan ratapihaa, onko tästä paikasta pitkä matka ja huono näkyvyys pääopastimelle? | |
| 21.11.2012 09:20 | Juhani Pirttilahti: | Kyllä on, ja varmaan nykyäänkin tilanne on niin, että lähtevän Y-junan kuljettaja ei näe pääopastinta vaan joutuu sitä erikseen linjaradiolla tiedustelemaan. | |
| 21.11.2012 10:57 | Nikolas Peippo: | Linjaradiolla -> RAILIlla. (niponipo, anteeksi!) Jos on pysähtynyt juuri sopivaan paikkaan, pääopastimesta voi nähdä vilauksen - mutta silloinkin pitäisi olla varma, että kyseessä on juuri oman raiteen opastin. (Käyttäjä muokannut 21.11.12 10:59) |
|
| 21.11.2012 11:07 | Juhani Pirttilahti: | Kyllä, RAILIlla tosiaan nykyään. | |
| 21.11.2012 11:31 | Oskari Kvist: | Oho, näin hyvää kuvaa kertaajasta ei vielä vaunut.orgista olekaan ollut. Hieno homma. Vanhemmat kertaajat olivat muuten samanlaisia mitä vanhan järjestelmän esiopastimet, mutta ilman valkoista valoyksikköä, jonka aukko oli peitetty peitelevyllä. | |
| 21.11.2012 12:39 | Topi Lajunen: | Kertaajia (pienikokoisempina) löytyy toki vielä Helsingistä. En näe mitään järkisyytä, miksi niitä ei voisi olla muuallakin. Karjaa ja Turku satama tulevat nyt ensimmäisinä mieleen. | |
| 21.11.2012 13:05 | Oskari Kvist: | "kertaajat" tulenevat takaisin OJ2010:n laituriopastimien muodossa. Tällöin (ilmeisesti?) esiopastin-konfiguraatiolla varustettu opastin sijoitetaan laiturin pään lähelle, juuri tuollaisissa paikoissa. Varsin hyvä juttu, sillä liikenteenohjaajilla riittää tekemistä muutenkin ja stressitasot ovat kovia, varsinkin suuren liikennemäärän omaavissa paikoissa. "Onks meille värejä"-kyselyt kävisivät tarpeettomiksi, ja kuljettajankin työ helpottuisi. | |
| 21.11.2012 14:08 | Topi Lajunen: | Laituriopastin tulee käsittääkseni olemaan sellainen ovela yhdistelmä, että se osaa näyttää joko "seis" tai sitten pelkän esiopasteen edellisen kertauksena - mutta ei koskaan ajonsallivaa pääopastetta. Se on siis tilanteesta riippuen joko seis-opastetta näyttävä pääopastin, tai sitten ei pääopastin lainkaan, vaan edellisen opastimen esiopasteen kertaaja. Jännää! Ideana on, että laituriopastimen asennetaan laiturin alkupäähän, ja varsinainen opastin sitten laiturin loppupäähän. Laituriopastinta edeltävä opastin näyttää "odota seis" esiopastetta, kun _kumpi tahansa_ kahdesta seuraavasta näyttää seis. Näin saadaan riittävä ennakkotieto seis-opasteesta, vaikka laiturin päissä olevat opastimet olisivaat kuinka lähellä tahansa toisiaan. Kun laiturialue vapautuu, laituriopastin "pidentää" kulkutien laiturin loppupään opastimelle, mutta ei ajonsallivalla pääopasteella "kuittaa" edellisen opastimen opasteita, kuten nykyiset opastimet tekevät. Näin seuraava juna voi ajella odottamaan laiturin kynnykselle, vaikka laiturissa olisikin vielä juna. Ja pääsee laituriin heti kun edellinen on poistunut laiturialueelta kokonaan. Mainituista tapauksista tällä hetkellä toteutuu vain toinen kerrallaan (jos sekään), sillä opastinetäisyyden vuoksi jompi kumpi opastimista joudutaan asentamaan tarpeettoman kauas laiturista. |
|
| 21.11.2012 14:10 | Topi Lajunen: | Eli Oskarin mainitsemaksi vanhan tyylin mukaiseksi kertaajaksi sitä ei ilmeisesti suunnitella käytettävän, mutta miksipä se ei sellaiseksikin kävisi. | |
| 21.11.2012 18:24 | Teemu Sirkiä: | Tuossa Juhanin mainitsemassa tilanteessa tulee muuten konkreettisesti esiin Topin aiemman knopin vaikutus käytäntöön. Karjaalta matkansa aloittava juna tarvitsee lähtöluvan eikä junaa saa liikuttaa ennen sitä. Jos opastin ei näy, niin silloin tieto pitää saada muualta. | |
| 21.11.2012 21:26 | Ari Palin: | Myös JKV-paneeli näyttää tulevia opasteita kuljettajalle. Se ei kuitenkaan tässä tapauksessa auta. | |
| 22.11.2012 00:18 | Topi Lajunen: | Se ei myöskään pysähdyksen jälkeen auta missään tilanteessa, riippumatta onko kyseessä lähtöpaikka vai ei. JKV-veturilaite "merkkaa" pysähdyksen aikana seuraavan pää- tai suojastusopastimen punaiseksi. | |
| 22.11.2012 20:40 | Ari Palin: | Ja kaikki tämähän luonnollisesti johtuu siitä, että veturin JKV-laite saa tietonsa vain ja ainoastaan baliisien kautta. Siihen asti, kunnes tieto saadaan veturiin langattomasti, näillä mennään. | |
| 22.11.2012 20:44 | Topi Lajunen: | Tosin, kyllähän sillä olisi mahdollisuus muistaa seuraavan opastimen opaste myös pysähdyksen ajan ja sen jälkeenkin. Jostain syystä kuitenkin se tarkoituksellisesti unohtaa opasteen (eli olettaa sen punaiseksi) pysähdyksen aikana, vaikka tieto ajonsallivasta olisi ennen pysähdystä ollutkin. | |
| 22.11.2012 20:48 | Ari Palin: | Eiköhän tuossa ole ajateltu tilannetta, jossa lähtölupa perutaan pysähdyksen aikana ja opastin palautuu punaiseksi. (Käyttäjä muokannut 22.11.12 20:49) |
|
| 22.11.2012 20:58 | Topi Lajunen: | Se siinä kuulemma on taustalla. Kuitenkin, jos toiminnossa olisi jokin sopiva aikaviive, voitaisiin rataverkoltamme poistaa kymmeniä (ellei satoja) baliiseja. | |
| 22.11.2012 21:46 | Oskari Kvist: | Joo, toistobaliiseja on lisäilty melko paljon vähän joka paikkaan, joissa junia yleensä pysähtyy matkustajaliikenteen takia, mm. Suonenjoelle vuosi sitten lisättiin. | |
| 23.11.2012 17:08 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkasti ottaen tieto välittyy veturiin nytkin langattomasti, mutta Ari varmaan tarkoitti jatkuvaa tiedonsiirtoa. Esim. Saksassa on vanha, pistemäinen kulunvalvonta Indusi (löytyy myös ainakin Sveitsistä) ja nopeammilla radoilla LZB, joka on kiskojen väliin sijoitetun induktiosilmukan kautta välitettyyn, jatkuvaan signaaliin perustuva järjestelmä. Periaatteeltaan kokonaan erilainen on Positive Train Control PTC, joka ei vaadi rataan lainkaan rakenteita, vaan junien paikkasijainti selvitetään GPS:n perusteella ja järjestelmässä junat voivat ajaa peräkkäin, kunhan niiden välimatka on riittävän suuri. |
|
| 23.11.2012 17:47 | Jouni Hytönen: | LZB - Linienzugbeeinflussung! Saksa on yhdyssanojen luvattu kieli. :) | |
| 23.11.2012 19:31 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä, mutta ei välttämättä kieli, vaan kansa :o} Eli kun ajat PKW:llä, joka on KFZ, kaupunkiin, jossa saattaa olla LKW-läpiajokielto, huomaat tienviitoista, että Hbf on tuolla päin ja ZOB vastaavasti tuolla päin. Sekä aika monta muuta juttua, jotka oletetaan tavallisen tienkäyttäjän ja kaduntallaajan tietävän. | |
| 23.11.2012 21:05 | Heikki Kannosto: | Itse asiassa sveitsiläisillä näyttää olevan oma kulunvalvontansa, onhan heillä omat ajojohtomitoituksensakin, sen sijaan Itävalta otti aikoinaan Indusin käyttöön suoraan Saksasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Indusi -- Be-ein-flussung muuten on jo itsessään tavallaan kolmiosainen yhdyssana... | |
| 24.11.2012 00:02 | Kimmo T. Lumirae: | Kappas vain, niinpä muuten onkin; sveitsiläissysteemi vain muistuttaa Indusia mutta ei ole sama järjestelmä. Kiitos Hessu täydennyksestä. | |
| 28.12.2014 22:06 | Pauli Ruonala: | Karjaan kertaajaopastimet poistettiin käytöstä 11.3.2003, kirjoitetaan Resiinan numerossa 2/2003 | |
| 28.12.2014 22:18 | Juhani Pirttilahti: | Ja siitä alkoi jokapäiväinen soittelu liikenteenohjaukseen, "mitä värii?". | |
| 29.12.2014 01:58 | Topi Lajunen: | Ehkä aluksi noin, mutta nykyään fraseologia on onneksi korrektimpaa, esimerkiksi: "Juna xxxx lähtövalmis Karjaan raiteella 4, opastin ei näy." Toisinaan saattaa liikenteenohjaaja ehtiä soittamaan lähtöluvan oma-aloitteisestikin. | |
| 29.12.2014 15:54 | Jouni Hytönen: | Pieksämäen varikon maalaama 2745. :) |