??.05.1980 / Valkeala, Kirjokivi

??.05.1980 Hetken päästä syöksyy kaarteesta Dr13-vetoinen P82. Vihreä valo sytyy opastimeen ja sininen savua sakenee oman junamme pakoputkista. (Kuvat eivät ole samalta matkalta).

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kirjokivi (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Valkeala
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 02.11.2006 00:00
Junatyyppi
P: 82
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

02.11.2006 02:22 Jape Ruotsalainen: Dieselin katku... Alstikan jytinät... Paljon tulee ajatuksia kuvasta.
02.11.2006 11:41 [Tunnus poistettu]: Huokaus. Paitsi kaluston takia, on toinenkin syy miksi tällaisia kuvia ei enää voi ottaa. Toinen huokaus.
02.11.2006 13:14 Tapio Muurinen: Sait Pertti minut vallan uteliaaksi, mutta olisiko se toinen syy - ovia ei voi enää avata turvallisuuden takia?
02.11.2006 16:03 Pasi Seppälä: Olisikohan syy se, että Kirjokivessä ei ole enää sivuraiteita.
02.11.2006 21:48 Tapio Muurinen: Löytyihän täältä Kirjokivestä muitakin dokumentteja, esim. http://vaunut.org/kuvasivu/3002 Eipä ole asemarakennusta eikä kohtausraidettakaan. Matkustin keväällä ja kesällä 1980 säännöllisesti Savon - Kymenlaakson väliä. Jos tämä vastaantulija on P82 niin sitten ylöspäin menevä on EP77 "Savonia". Ei tullut painettua niin mieleen. 1980-luvun puolivälissä näiden kohtaaminen oli Voikoskella.
02.11.2006 22:20 Ilkka Hovi: Kirjokivi oli hyvä paikka katsella junia. 1970 luvulla asemalla oli kohtauksia enemmän kuin Vuohijärvellä. Näin siellä kerran 4 junan kohtauksen (riittivätkö raiteet, muistiinpanoissa on neljännellä junalla 15 min ero muihin. Tämä ei riittäisi siihen että tämä toinen tavara olisi tullut Hillosensalmelta.) Kaksi pikajunaa kohtasi ja sivulla oli tavara(t). 1980 luvulla asemalla oli kolme raidetta, miten 1970 luvulla? Ikävä todeta joskus muistiin ei voikaan luottaa ! Joka tapauksessa ei sähköjä ja kaikki olivat Dr13.
03.11.2006 00:01 [Tunnus poistettu]: Tapio: melkein niin. Se toinen syy tarkkaan ottaen on, että ovia ei saa enää auki keskuslukituksen takia. Luultavasti keskuslukitusta asennettaessa on ajateltu turvallisuutta, minä pidän sitä haittana.
03.11.2006 00:12 Tapio Muurinen: Kirjokivi oli tosiaan vielä 1970-luvulla vilkas kohtauspaikka. Esimerkiksi 1973:n grafiikan mukaan siellä oli kymmenen kohtausta vuorokaudessa. Neljää junaa ei ole ko. vuonna ollut samaan aikaan, mutta kolme löytyy. Aamulla vähän ennen seitsemää laiturivaihteella oli T2207 Pieksämäelle, T6606 Kouvolaan ja H782 Kouvolaan. Noihin aikoihin pikajunien aikatauluja muutettiin lähes joka aikataulukaudella. Varmaan tuo neljäkin on samaan aikaan on mahtunut, jos joku juna on kulkenut vaikkapa myöhässä. Tuossa toisessa kuvassa näkyy punavaloja ainakin kolmelle raiteelle, ja sähkölankojakin saman verran.
03.11.2006 09:46 Tapio Muurinen: Jos vielä haluaa muistella vanhoja, niin 1960-luvulla, ennenkuin Parikkalan - Onkamon rata valmistui, Savonrata oli erittäin ruuhkainen. Tavaraa kulki paljon ja kohtauspaikkoja oli tiheässä. Rata oli vähällä mennä kokonaan tukkoon. Hr13-vetureiden valmistuttua, junapainoja voitiin nostaa. - Olkoon tämä samalla kunnianosoitus Hr/Dr13:lle.
03.11.2006 11:05 Petri Nummijoki: Savon radalla ajettiin ennen Hr13-vetureiden valmistumista tavarajunia jo Hr12-vetureilla. Esim. 1962 oli Hr12-vetureiden kierrossa arkisin 6 tavarajunaparia välillä Kouvola-Pieksämäki. Hr12 vei myös täydet 1300 t, joka oli tuohon aikaan suurin Jt:n sallima junapaino, kun Tr1-vetoisilla junilla junapaino oli kesällä 1000 t ja talvella 925 t. Lisäksi Hr12-vetureiden myötä voitiin aikatauluja nopeuttaa tuntuvasti. Oikeastaan radan tukehtuminen estettiin siis Hr12-vetureiden avulla.
03.11.2006 12:21 Tapio Muurinen: Hr12:a oli liian vähän ja ne olivat sijoitettu pääasiassa Länsi-Suomeen, Tampereelle ym. Kouvola oli tuohon aikaan Ristojen "valtakuntaa". Hr13:t tulivat aluksi kaikki Kouvolan kirjoille ja niillä vedettiin keskimäärin 1500 t. Vetovoima lisääntyi vasta tuolloin huomattavasti.
03.11.2006 13:37 Jukka Pitkänen: Hieno kuva jälleen Tapsalta. Kuka tietää montako tehoporrasta on Dr13:ssa, onko saman verran kuin Dv12 vetureissa. Kuitenkin MGO:t molemmissa.
03.11.2006 13:52 Petri Nummijoki: Portaita on suurtartunnalla 28 ja muuten 20, jos porrasta 0 ei lasketa mukaan. Dv:ssä portaita on 16.
03.11.2006 13:55 Mikko Mäntymäki: Itse muistelisin että Dr13:ssa on 24 tehoporrasta.
03.11.2006 14:27 Jukka Pitkänen: Kiitos tiedosta. Aina oppii uutta.
03.11.2006 16:57 Petri Nummijoki: Hr12-vetureita oli lukumäärällisesti vähän mutta niillä ajettiin paljon ja valtakunnan tärkeimmät junat, joten merkitystä sarjalla oli. Vaikka Hr12-veturit sijoitettiin Tampereelle, niillä vedettiin ennen Hr13-vetureiden tuloa melko paljon tavarajunia Kouvolasta Pieksämäelle, Kotkaan ja Imatralle. Ensimmäiset Hr13-veturit korvasivat nimenomaan Hr12-veturit Kouvolan suunnan tavaraliikenteestä ja vasta myöhemmin valmistuneet yksilöt höyryvetureita. Mikäpä muuten olikaan tavarajunan veturina Kirjokivellä syyskuussa 1962 sattuneessa onnettomuudessa? http://vaunut.org/kuvasivu/1968 http://vaunut.org/kuvasivu/1969
03.11.2006 17:24 Petri Nummijoki: Junapainojen osalta sen verran, ettei Hr/Dr13-vetureillakaan voitu aluksi vetää yleensä kuin 1300 t, koska vanhemmat tavaravaunut eivät kestäneet enempää. Dr13 ei siis mahdollistanut heti junapainojen kasvattamista Hr/Dr12-vetureihin verrattuna mutta Tr1-vetureihin nähden kylläkin. 1500 t alkoi yleistyä vasta 60-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Savon radan ruuhkat helpottivat jo muutenkin kauko-ohjauksen ja Onkamon radan myötä. Tosin jo 70-luvulla Dr13-vetureille sallittiin enimmillään 1700 t 12,5 promillen nousussa, kun Dr12-vetureilla ja myös Sr1:llä oli suurin sallittu junapaino siihen aikaan 1300 t 12,5 promillen nousussa ja 10 promillen radoillakin enintään 1500 t.
03.11.2006 17:28 [Tunnus poistettu]: Laitoin tuonne sfnetin *rautatiet-groupiin kysymyksen MGO:sta. Mitä, jos siirrettäisiin koko keskustelu sinne? (eikä kuormitettaisi tätä kuva-saittia)
03.11.2006 19:25 [Tunnus poistettu]: Tuossa Petrin vinkissä kerrotaan toisen osapuolen olleen Ukko-Pekka 1013:sta. En huomannut siinä mainittavan syytä tuohon Pekan ja Hurun kolariin Kirjokivella 1962. No jos se kommenteissa on mainittukin niin kertaus on opintojen äiti. Pultin katkeamininen semafoorin siivestä johti tuohon ikävään tapaukseen.
03.11.2006 23:17 Tapio Muurinen: Aiheesta Hr13 ~ Savonrata kehkeytyi syvällisempi pohdiskelu, kuin mitä ajattelin. Alan miesten suulla kerrottuna pääpiirteissään noin ja joissakin teksteissä ylöskirjoitettuna.
06.11.2006 10:57 Petri Nummijoki: Ja pultin katkeamisen takia siipi oli sen verran koholla, että tavarajunan kuljettaja tulkitsi opastimen näyttävän "aja", vaikka oli oikeasti seis-asennossa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!