09.11.2023 / Välillä Joensuu asema–Kontiolahti

09.11.2023 Vaihteeksi Dr16. Uusi opastin on siiretty satoja metrejä pohjoisemmaksi. https://youtu.be/X17x6MGhY0w

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Teemu Saukkonen
Lisätty: 11.11.2023 12:58
Junatyyppi
T: 5361
Muu tunniste
Rautatieinfra: Opastin
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

11.11.2023 13:10 Jimi Lappalainen: Onko tuo LED-opastin? Näyttäisi olevan virheellinen opaste, pitäisi palaa kaksi valoa.
11.11.2023 13:22 Teemu Sirkiä: Joensuusta on useita kuvia, joissa opastimen LED-valoyksiköt eivät näyttäisi palavan kuvassa lainkaan tai vain osa palaa. Valoyksikkö vilkkunee sellaisella taajuudella, ettei tartu aina kuvaan, vrt. ledilinjakilvet.
11.11.2023 20:38 Lasse Hinkkanen: Vika tuossa opastimessa on ei se vilku.
11.11.2023 20:53 Teemu Sirkiä: Ei se ihmissilmälle vilkukaan, mutta kamera havaitsee sen, että ledit eivät ole jatkuvasti päällä.
11.11.2023 21:26 Teemu Sirkiä: Tämän kuvan valotusaika on 1/1600, eli kameran kenno saa valoa 0,625 millisekuntia. Jos opastimen ledit ovat pulssinleveysmodulaatiolla ohjattuja esimerkiksi täysin kuvitteellisesti niin, että se palaa 50 % teholla siten, että se on vaikka kaksi millisekuntia päällä ja kaksi millisekuntia pois päältä, on täysin mahdollista saada tällainen kuva. Ihmissilmä ei havaitse vilkkumista, kun taajuus on yli 60 hertsiä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Flicker_fu​sion_threshold
11.11.2023 21:47 Lari Åhman: Olen itsekin ottanut vastaavia kuvia puolipimeistä opastimista. Se ilmenee nimenomaan nopeilla suljinajoilla. Täytyy ottaa useamman kuvan sarjoja, jos meinaa saada edes suunnilleen kaikki lamput palamaan ja siltikään kaikkien valoyksiköiden kaikki ledit eivät välttämättä pala kuvassa.
12.11.2023 10:43 Teemu Saukkonen: Kyllä se normaalisti toimi, efekti on sama kuin esim. mainostauluissa polttoaineen hintoja dokumentoidessa. Mustia ruutuja näkyy.
12.11.2023 12:16 Ossi Rosten: Eikös noissa ole kirkkauden säätö? Se on Ledeillä helpoten tehtävissä "vilkuttamalla" niitä tiheään tahtiin.. Noissa hintatauluissa tuo johtuu yleensä taasen siitä että saadaan yhdellä numeronohjausyksiköllä, eli vähemmillä komponenteilla, eli edullisemmin, tehtyä toteutus - piirto vain nopeassa tahdissa eri numeronäyttöihin nini ei ihmissilmä huomaa että vain yksi palaa kerrralla.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!