15.06.2023 / Semmering, Itävalta
15.06.2023 Semmeringin asema on melkein radan korkeimmassa kohdassa (898 metriä merenpinnasta) ja siitä on todisteena tämä Seehöhe 896,020 metriä -kyltti asemarakennuksen seinässä. Sinällään tarkkoja itävaltalaiset ovat, kun korkeus ilmoitetaan millimetrin tarkkuudella!
Kommentit
| 21.06.2023 20:23 | Otto Tuomainen: | Tsekistä löytyy asemilta hyvin samantyylisiä kylttejä, usein nimenomaan saksankielisenä. Itse olen kuvannut "Seehöhe 508.369 Meter" kyltin, kyseisessä versiossa millimetrit oli merkitty sinisellä värillä ja metrit punaisella. | |
| 22.06.2023 00:35 | Uwe Geuder: | Jopa puoli millimetri ilmoitetaan joskus: https://www.br.de/kinder/messpunkt-bahnhof-heimertingen-100~_v-img__16__9__xl_-d31c35f8186ebeb80b0cd843a7c267a0e0c81647.jpg?version=2a7c1 Kysymys on kuitenkin, missä se ilmoitettu korkeus oikein on. Joskus sitä varten on vaakasuora viiva: http://www.rbd-erfurt.de/Kilometrierung/Tabelle1/WuerzburgAschaffenburg/Laufach-2017-04-13-Hoehenmarke.jpg Mutta jos korkeus on ilmoitettu 1/10 mm tarkuudella ja viivan korkeus monta millimetriä, sekin on vielä kyseenalaista :) |
|
| 22.06.2023 06:46 | Kari Haapakangas: | Noin tarkka ilmoittaminen olisi täällä Perämeren rannalla turhaa. Sehän pitäisi muuttaa vuosittain, kun muutosta tulee se vajaa sentti joka vuosi. | |
| 22.06.2023 09:16 | Hannu Peltola: | Nuo puolen millimetrin mukaiset korkeusilmoitukset ovat varmaan olleet jo lähinnä rautatierakentajien sisäpiirivitsi! Onko 1800-luvun mittalaitteissa edes ollut riittävä tarkkuus millin osien mittaamiseen? Perämerellä vastaavissa kylteissä pitäisi olla parkkikiekoista tuttu rulla, jolla voisi aina säätää sopivan kuukausi- ja vuosiasetuksen! :-) (Käyttäjä muokannut 22.06.23 09:19) |
|
| 22.06.2023 10:34 | Heikki Jalonen: | Juuri maanpinnan nousun vuoksi Suomessa (MML) ollaan siirrytty N2000-korkeusjärjestelmään, jossa vanhat merenpintaan referoivat korkeudet päivitetään. Työ on käynnissä, juuri nyt laajasti merikarttojen uusien korkeus/syvyystietojen päivityksillä;käytännössä merikartaston täydellä uusimisella. Järjestelmän perusteista löytyy hyvä esitys Väylän sivuilta; https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattimerenkulku/n2000-korkeusjarjestelma Tuossa kyltissä on mainitun korkeuden referenssiviiva: tuon vaakasuoran pienen palkin yläreuna edustaa ilmoitettua korkoa. Aikaisemmin, ennen laser-aikaa ja nykyajan geomittalaitteita, rautatien alueella aloitettavan rakennustyön (radanrakennus, tunnelityöt, tienrakennus, talonrakennus ym.) työmaakorko haettiin tuosta kilvestä. Nykyäänkin edelleen laitteiden tarkastuskorko voidaan siitä ottaa, mutta myös Itävallassa on varmaan tapahtunut muutoksia peruskorkojärjestelmässä. Sitten, tuo lukema ei välttämättä geoteknisesti enää pidä paikkaansa. Miettikääpä jotain tämän vuosituhannen tunnelointeja Alpeilla: millä tarkkuudella vaikkapa Gotthardin pohjatunnelin kaltainen työmaa pitää mitata, jotta tunnelin päät osuvat toisiinsa keskellä-ei-mitään. Miksi mukana millimetrejä: koska ne piirustukset, joita toteutetaan on myös laadittu millimetrimitoituksella. Loogista on silloin, että mittaluku kerrotaan samaan tarkkuuteen kokonaan. Eikä mittamiehen tarvitse omasta päästään keksiä lisättäviä nollia; sellainen ei DIN-maailmassa käy laatuun. Ja piti niiden tunneleiden päiden osua toisiinsa jo kauan sitten; vaikka työmaan mittakaavat eivät aivan niin suuria olleetkaan nykyiset monikymppiset. Puolimilliset kertonevat ennen kaikkea mitan siirtäjien luottamuksesta omaan tarkkuuteensa... (Käyttäjä muokannut 22.06.23 10:49) |
|
| 22.06.2023 13:32 | Hannu Peltola: | Samoksen saarella vierailleet ovat saattaneet käydä myös Pyhthagoraan tunnelissa. Saarella asuessaan arvoisa herra Pythagoras suunnitteli antiikin ajan ensimmäisen vesitunnelin, joka louhittiin vuoreen tunnelin molemmista päistä. Herra Pythagoras mittasi korot ja louhintasuunnat tarkasti. Ja vaikka herra varmasti luotti omiin laskelmiinsa, hän varmisti tunneleiden kohtaamisen kahdella varmalla keinolla: 1) eri tunnelisuuntia kaivettiin niin, että ne varmasti risteävät, ylempää tunneliaukkoa kaivettiin kaksi astetta alle tarvittavan suunnan, alemman suunnan tunnelia puolestaan kaksi astetta yli tarvittavan suunnan. 2) Lisäksi tunneliaukkoja kaivettiin niin, että niiden halkaisija kasvoi tasaisesti. Ja simsalabim, tunneliaukot kohtasivat juuri vuoren keskellä! Antiikin ajan insinööritaikuutta ja ei voi kuin ihailla ja arvostaa sitä ammattitaitoa, jota sen aikaisilla välineillä on kyetty toteuttamaan! | |
| 22.06.2023 13:41 | Otto Tuomainen: | Wikipedian mukaan Itävalta-Unkarin "nollapiste" sijaitsi Triestessä Adrianmerellä. |