Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09.2016 23:55 | Ari Palin | ||
| Mahdollinen kaksoisraidekin mahtuu hyvin kulkemaan aukosta, ainakin jos se rakennetaan tälle puolelle nykyistä raidetta. | ||||
|
25.09.2016 23:33 | Ari Palin | ||
| Tilanne korjaantunee, kun kaksoisraiteen rakentamisen myötä rakennetaan ensin viereen toinen silta ja sen jälkeen tämä vanha kunnostetaan. Ensi vaiheessa kaksoisraide toteutetaan vain Joutsenon ja Imatra tavaran välille, eikä toisesta vaiheesta Luumäki - Joutseno löydy vielä tietoa Liikenneviraston sivuilta, joten aikataulu on täysin pimennossa. | ||||
|
19.09.2016 21:02 | Ari Palin | ||
| Wikipedian mukaan tämä veturi 663 on edelleen olemassa, sijoitettuna Brüggeniin Saksaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vr1. | ||||
|
07.09.2016 23:40 | Ari Palin | ||
| Hyvin sulautuu väliaikainen asemasilta maisemaan. Jos ei tietäisi asian laitaa, sillan luulisi ilman muuta olevan osa asemarakennusta. | ||||
|
27.08.2016 16:55 | Ari Palin | ||
| Taustalla näkyvä Peltosaaren silta on valmistunut vuonna 1974, joten se on aikaisin mahdollinen ajankohta kuvalle. | ||||
|
27.08.2016 16:48 | Ari Palin | ||
| Peltosaaren silta on valmistunut 1974, joten ko. vuosi lienee myös sen johdosta aikaisin mahdollinen tälle kuvalle. | ||||
|
27.08.2016 16:21 | Ari Palin | ||
| Näitä ennen yleisiä betonisia katoksia ei taida enää kovin paljon olla Suomen rataverkolla. Lähinnä niitä löytyy perusparantamattomilta seisakkeilta. Helsingin ympäristöstä tulee mieleen Saunakallio, Mankki, Luoma ja Jorvas, joista vain Jorvaksen katos on enää matkustajien kulkureitillä. Katosta on ollut ainakin kahta mallia: kuvassa näkyvää kaltevalla katto-osalla sekä vaakasuoralla katto-osalla varustettua. Muun muassa Jorvas edustaa jälkimmäistä: http://vaunut.org/kuva/15143. | ||||
|
23.08.2016 21:13 | Ari Palin | ||
| Sortavala? | ||||
|
22.08.2016 19:55 | Ari Palin | ||
| This is for the new track between Kerava and Kytömaa. The new track makes it possible for freight trains to go from Vuosaari towards Lahti without blocking the route of R and T trains going to Riihimäki. | ||||
|
16.06.2016 22:10 | Ari Palin | ||
| Koko letka on Sm1 6041 + 6046 + 6048 + 6049, jos on vielä samassa koostumuksessa kuin aamulla Oulunkylässä. | ||||
|
09.05.2016 23:21 | Ari Palin | ||
| Tässä kuvassa on muutakin jännää. Aivan kuin Dixin vanhempi osa puuttuisi asemasillasta pohjoiseen kokonaan. :) | ||||
|
09.05.2016 22:55 | Ari Palin | ||
| Aiemmin Hietanen oli liikennepaikka Lelkolan ja Otavan välillä. | ||||
|
28.03.2016 17:01 | Ari Palin | ||
| Saapa nähdä, miten Ilosaarirockin aikaan 15.-17.7. ajetaan junat H 720 Joensuu-Pieksämäki ja H 729 Pieksämäki-Joensuu. Dm12-junien maksimipituushan taitaa olla kolme yksikköä. Jos tarve kasva sitä suuremmaksi, joudutaan käyttämään muuta kalustoa, joksi ei välttämättä sinisiä enää liikene. Ehkäpä nuo junat liikennöidään Ex-vaunuilla? Tai jopa Eil-vaunuilla Dr16-vedolla? Eil-vaunut ovat ajalla 27.6.-7.8. huomattavalla vajaakäytöllä, sillä huomenna 29.3. aloittavat lähiliikenteen D-junat eivät kulje keskikesällä. Toki Eil-vaunut ovat aina viikonloppuisin poissa vakinaisesta liikenteestä ja käytettävissä mm. festarijuniin. Toinen vaihtoehto on lisätä Joensuuhun asti kulkevien junavuorojen määrää Ilosaarirockin ajaksi. Normaalivuorot kulkevat muutenkin tarpeeseen nähden väärään suuntaan eli iltaisin Joensuuhun (H 729) ja aamuisin pois sieltä (H 720). Lisäksi H 720 ei kulje sunnuntaiaamuisin eikä H 729 lauantai-iltaisin. | ||||
|
27.03.2016 23:12 | Ari Palin | ||
| Lippujen perusteella on ollut mahdotonta saada tietoa Nuppulinnan käyttäjämääristä, sillä samaan VR:n D-vyöhykkeeseen kuuluvat myös Saunakallio ja Purola sekä lisäksi osittain Ainola, Järvenpää ja Jokela. | ||||
|
27.03.2016 22:22 | Ari Palin | ||
| Yksiköllä Sm4 6301 ajettiin myös Helsingistä klo 21.48 lähtenyt H-juna (H 9731). Junan saavuttua Riihimäelle klo 22.46 raiteelle 8 kyseisen yksikön H-junaura päättyi, sillä klo 23.14 raiteelta 7 lähtenyt viimeinen H-juna (H 9740) ajettiin Sm4 6303:lla, 6301:n siirtyessä lepäilemään aseman eteläpuolelle. Viimeinen H-juna sai ainakin takapäätynsä linjakilpeen tekstin "VIIMEINEN H". | ||||
|
21.03.2016 21:33 | Ari Palin | ||
| Tuo olikin minulle uutta. Härmä tekee paluun! Kiitos linkistä. | ||||
|
|
21.03.2016 21:24 | Ari Palin | ||
| Pasila-Riihimäki -kapasiteetinlisäysprojektin vaiheessa I on tarkoitus jatkaa Purolan eteläpuolelle päättyvää itäistä lisäraidetta Purolan pohjoispuolelle sekä rakentaa uusi läntinen lisäraide Ainolan pohjoispuolen ja Purolan pohjoispuolen välille. Reunimmaisille raiteille on suunnitelmassa reunalaiturit Purolaan. Vaiheessa II lisäraiteita jatketaan Jokelaan ja suunnitelmassa on mukana reunalaiturit Nuppulinnaan. On tietenkin mahdollista, että suunnitelmat muuttuvat Purolan ja Nuppulinnan lakkautuksen myötä eikä uusia laitureita rakennetakaan. Toisaalta Purolan ja Jokelan välisiltä lisäraiteilta häviää suurin osa niiden hyödystä, jos Purolan ja Nuppulinnan pysähdyksiä ei palauteta. Lisäkapasiteetti mahdollistaisi myös Huikon palauttamisen ilman, että kalustotarve kasvaa. R-junien kääntöaika Riihimäellä on uusien aikataulujen mukaan 20 minuuttia (xx.05 -> xx.25 ja xx.35 -> xx.55). |
||||
|
|
21.03.2016 21:06 | Ari Palin | ||
| Härmän laiturit? | ||||
|
21.03.2016 20:07 | Ari Palin | ||
| Minä ainakin näen junan, tarkemmin sanottuna osan sen yhdestä vaunusta. :) | ||||
|
21.03.2016 19:55 | Ari Palin | ||
| Lieneekö Mankin tasoristeyskin pian historiaa? Entä Luoman? | ||||
|
19.03.2016 22:35 | Ari Palin | ||
| D-junien numeroinnista päätellen (220-sarjaa) ne kaikki tullaan ajamaan Eil-kalustolla. Siltikin Eil-runkoja jää kaksi työttömäksi ja veikkaankin liikenteeseen jäävien runkojen (kolme D-junaparia + yksi Z-junapari) pidentämistä noiden kahden rungon vaunuilla. | ||||
|
16.03.2016 22:40 | Ari Palin | ||
| Tämä veturi joutui onnettomuuteen 11 vuotta myöhemmin - Kuurilassa. | ||||
|
16.03.2016 22:26 | Ari Palin | ||
| Miten lienee ruotsinkielinen tienviitta päätynyt Järvenpäähän? Veikkaan selitykseksi sitä, että Sipoon kunnassa sijaitsevalle Paippisten kylälle ei tuolloin vielä ollut suomenkielistä nimeä. | ||||
|
16.03.2016 22:12 | Ari Palin | ||
| Saman päivän iltapäivänä klo 16.30 jälkeen seisoi myös Hiekkaharjun "pistoraiteella" ainakin yksi Sm-runko, todennäköisesti Sm2. | ||||
|
16.03.2016 21:57 | Ari Palin | ||
| Keravalla oli 1990-luvulla tienviitan perusteella "Kännistö" ja nyt "Kahjo". | ||||
|
12.03.2016 22:23 | Ari Palin | ||
| Radan itäpuolella on edelleen tienpätkä, joka päättyy rataan tällä kohdalla. Tien nimi on Vanha valtatie. | ||||
|
12.03.2016 21:42 | Ari Palin | ||
| Taustalla olevasta Ornon valaisintehtaasta päätellen tässä ollaan melko lähellä Sibeliuksentien alikulkua. Tulevana kesänä Ornon entisestä tehtaasta puretaan loputkin osat. | ||||
|
07.03.2016 20:43 | Ari Palin | ||
| Käsittääkseni Neuvostoliitossa turisteille olivat sallittuja vain tietyt reitit kaupunkien välillä eikä niiltä saanut poiketa. Autolla liikkuvien osalta miliisi valvoi tätä valtateiden varressa olevilla tarkastuspisteillä. Jos kahden tarkastuspisteen välillä kului liikaa aikaa, alkoi utelu viivästyksen syystä. Junien osalta en tiedä, miten turistien liikkumisen valvonta tapahtui. Olisiko ollut niin, että lipun sai ostettua vain turisteille tarkoitettuihin paikkoihin? Olikohan ostomahdollisuus lisäksi rajoitettu tiettyihin juniin? Turistien liikkuma-aluetta rajoitti myös viisumi. Toisin kuin Venäjällä nykyisin, viisumi haettiin tiettyihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tallinnaan haetulla viisumilla ei ollut oikeutta poistua kaupungin alueelta. Ja jos viisumissa luki "Tallinna - Leningrad", sillä ei ollut oikeutta lähteä Tarton tai Pärnun suuntaan. Korjatkaa, jos olen väärässä. | ||||
|
01.03.2016 19:56 | Ari Palin | ||
| Googlen kartan perusteella tuolta pääsee vain yhteen suuntaan eli pois saarelta. Sen jälkeen tulee mainitsemani radan haarautuminen. Se missä meni pieleen, niin muistin, että saarelta tuleva rata päättyisi Lindau-Aeschachin asemalle Friedrichshafen - Bregenz -rataosalle. En myöskään muistanut, että siellä on kolmioraide, ja ajattelin, että Bregenziin mennessä kulkusuunta vaihtuisi Lindau-Aeschachissa (= Lindau Hbf:n suunnasta katsottuna oikealle). Todellisuudessa tuo meneekin niin, että rataosa on Friedrichshafen - Lindau Hbf ja saarelta päin tullessa pääsee kolmioraiteen kautta ennen Lindau-Aeschachia oikealle Bregenzin suuntaan. Bregenzistä haarautuu rata Sveitsin puolelle St. Margretheniin ja Feldkirchistä Liechtensteinin kautta Sveitsiin Buchsiin. Feldkirchissä pitää tosin vaihtaa suuntaa. | ||||
|
01.03.2016 19:31 | Ari Palin | ||
| Enpä ole minäkään tuollaista junaa ennen nähnyt. Hyvä dokumentaatiokuva! Jatkan siltakeskustelua vielä sen verran, että Helsingissä runkolinjan 550 (ent. Jokeri) käyttämä rantaradan alikulku Huopalahdessa otettiin käyttöön vuonna 2003, mutta silta valmistui jo 1975 Martinlaakson radan rakentamisen yhteydessä. Reitti oli ollut suunnitelmissa jo 1960-luvulta alkaen, mutta alun perin siitä ei suunniteltu joukkoliikennekatua vaan tavallista kaikelle liikenteelle avointa yhdyskatua Vihdintien ja Ilkantien välille. Aihe sivuaa myös raitioteitä, sillä reittiä tulee käyttämään runkolinjan 550 korvaava ns. raide-Jokeri, jos se päätetään rakentaa. |
||||
|
|
29.02.2016 22:43 | Ari Palin | ||
| Jouni ehtikin ensin, kun kirjoitti noin lyhyesti. :) | ||||
|
|
29.02.2016 22:42 | Ari Palin | ||
| Jos tältä asemalta lähtee ainoaan suuntaan, johon pääsee, päätyy pian toiselle rataosalle. Jos tätä toista rataosaa lähtee etenemään oikealle, saapuu lyhyehkön matkan jälkeen ensimmäisestä toiseen kuvatekstissä mainituista kolmesta valtiosta. Jos toisessa valtiossa etenee seuraavaan isompaan paikkaan ja siirtyy toiselle rataosalle, päätyy kolmanteen mainittuun valtioon. Jos ei menekään sinne, vaan jatkaakin alkuperäistä rataa eteenpäin seuraavaan isompaan paikkaan, on sielläkin mahdollisuus kääntyä toiselle rataosalle, joka johtaa neljänteen valtioon. Jos neljänteen valtioon johtavan rataosan jatkaa loppuun asti, päätyy silloinkin lopulta kolmanteen valtioon. Olenkohan oikeilla jäljillä? | ||||
|
29.02.2016 20:09 | Ari Palin | ||
| Kansainvälinen paikka, jonka nimikilvistä puuttuu kuitenkin kansainvälinen kieli. | ||||
|
|
29.02.2016 19:48 | Ari Palin | ||
| Jotenkin ajattelin, että raitiotie tulisi ylittämään radan vasta lännempänä, mutta Sepänkatuhan on tietenkin tästä itään päin. Kiitos karttalinkistä! Siinähän näkyy raitiotien reittikin hyvin. Niinpä raitiotie tuleekin kulkemaan kuva-alalla myös järven tällä puolella. | ||||
|
28.02.2016 21:06 | Ari Palin | ||
| Venäjän viisumihakemuksessa, joka on saatavilla Suomessa suomenkielisenä, oli vuonna 1997 kysymys "Miksi haluatte matkustaa Neuvostoliittoon?". :) | ||||
|
28.02.2016 19:18 | Ari Palin | ||
| Juna on ilmeisesti tulossa etelään päin. Kaksoisraiteelle varattiin jo alun perin penkalta tilaa sen itäreunalta. | ||||
|
|
28.02.2016 19:08 | Ari Palin | ||
| Kuva on siinäkin mielessä kiskoliikenneaiheinen, että tulevan raitiotien pohjoinen päätepysäkki tulee sijaitsemaan kuva-alalla, joskin ehkä näkemäesteiden takana piilossa (jos tunnistin paikan oikein). | ||||
|
28.02.2016 18:51 | Ari Palin | ||
| Erilaisissa s-kirjaimissa näyttäisi olleen logiikkana, että nykyisen s-kirjaimen kaltaista kirjoitusasua on käytetty, jos s on tavun lopussa, muuten f-kirjaimen kaltaista. | ||||
|
28.02.2016 10:46 | Ari Palin | ||
| Korjaan edellä kirjoittamaani sen verran, että kuntarajat ja runkobussilinjojen vaihtoasemat ovatkin asemilla olevissa kaavioissa (kuten tästä Jyrkin kuvastakin ilmenee), jotka on ilmeisesti uusittu lokakuussa 2015, kun kaukojunien pysähdykset siirrettiin Espoosta Leppävaaraan. Netissä olevasta 1.7.2015 käyttöönotetusta kaaviosta ne vielä puuttuvat. Junissa olevissa kaavioissa on runkobussimerkinnät mukana muttei kuntarajoja. | ||||
|
|
27.02.2016 18:57 | Ari Palin | ||
| Kiitos uuden kaavion linkityksestä. Huomioni siinä kiinnitti erityisesti se, että Riihimäki-Lahti -rataa ei ole enää merkitty kaavioon. Verkkokaupan mukaan rataosan liput ovat kuitenkin edelleen vyöhykelippuja, jos haun laittaa huhtikuulle. Uutta ovat myös HSL-alueen kuntien sisäisten lippujen kelpoisuusalueet ja runkolinjabussien vaihtoasemat. Junissa olevissa vaakatasoon käännetyissä kaavioissa lippualueet ja runkobussilinjat ovat olleet vanhassakin kaaviossa mukana. | ||||
|
22.02.2016 21:28 | Ari Palin | ||
| Näin ajattelinkin, kun kuvatekstin sanamuoto on "se vaihde". Se ei siinä kauan säilynyt, johtuen varmaankin Parkanon ratapihan remontista. Helsingin metron vanhan yhdysraiteen erkanemisvaihde Oulunkylässä on sinnitellyt paikallaan jo vuosia. Todennäköisesti se poistetaan vasta, kun samalla raiteella (Keravan kaupunkiradan itäinen raide) tehdään liikennekatko Pasilan ja Oulunkylän välillä jonkin toisen ratatyön vuoksi, jolloin poistoa varten ei tarvita erillistä liikennekatkoa. | ||||
|
22.02.2016 21:10 | Ari Palin | ||
| Eivät nuo Etelä-Saksan säät juuri poikkea Etelä-Suomen säistä. Hangossa oli lauantaina juuri tämännäköistä. :) | ||||
|
|
21.02.2016 21:02 | Ari Palin | ||
| Oliko tämä Kihniön radan erkanemisvaihde? | ||||
|
05.02.2016 22:00 | Ari Palin | ||
| Vanhan ratalinjan lähtökaarre erottuu vielä vasemmalla. Radan välityskykyä lisäisi huomattavasti, jos tähän Päivölään sekä Kelaan ja Kaunislahteen rakennettaisiin kohtauspaikat. | ||||
|
29.01.2016 20:37 | Ari Palin | ||
| Havaintojeni mukaan ovi jää selvästi useammin auki, kun siitä kuljetaan välikön suuntaan. Välikön puolelta oven sulkeminen onkin hankalampaa, koska ainoa turvallinen tapa liikuttaa ovea siltä puolelta on kahvasta. Siitä pitää kuitenkin osata irrottaa otteensa ennen kuin ovi sulkeutuu. Ovien kiinni pysymistä edesauttaisi, jos välikön puolelle asennettaisiin kiinteä kahva kuten sinisissä vaunuissa on oven toisella eli avautumissuunnan puolella. Enää sitä ei kuitenkaan kannata poistumassa olevaan Sm-kalustoon toteuttaa, kun 43 vuotta on pärjätty näinkin. | ||||
|
25.01.2016 21:36 | Ari Palin | ||
| Olet myös onnistunut saamaan samaan kuvaan sähköistämättömillä radoilla harvinaiseksi käyneen paikannusmerkittömän km-tolpan. | ||||
|
25.01.2016 21:23 | Ari Palin | ||
| Ympäriajoista hieman suurempi versio on koko rungon kääntö, joita on silloin tällöin tehty Pendolinoille Keravan kolmiossa. Onkohan jo lähempänä olevaa kehärataa hyödynnetty tähän tarkoitukseen? | ||||
|
14.01.2016 22:48 | Ari Palin | ||
| Tuota Ärrältä ostetun lipun lisämaksua en muistanutkaan, kun en ole sieltä juuri lippuja ostanut. On se silti pienempi kuin junasta ostetun lipun. Myynti vaatisi myös muutoksen lipunmyyntijärjestelmään, koska muita kuin konduktöörin myyntilaitteella myytäviä lippuja ei nykyisin käsittääkseni voi ostaa, jos juna on jo lähtenyt liikkeelle siltä asemalta, jolta lippu alkaa. Ja mahtoiko onnistua edes muutamaa minuuttia ennen lähtöä? Lisäys: Dm12-kalustossahan on lippuautomaatit, mutta saako niistä ostettua istumapaikallista lippua Dm12-reittiä kauemmaksi? | ||||
|
|
14.01.2016 20:46 | Ari Palin | ||
| Ehdotus: VR voisi vuokrata nämä vähällä käytöllä olevat kioskit R-kioskien toimipaikoiksi. Samalla hoituisi lipunosto ilman lisämaksua, jos on jäänyt ostamatta ennen junaan nousua. :) | ||||
|
13.01.2016 23:00 | Ari Palin | ||
| Nom-vaunusta VR voisi sen alkuperäisen käyttötarkoituksen tarpeen loputtua perustaa hotellin, joka parkkeerattaisiin aina yöksi Helsingin aseman raiteelle 1 tai 19, kun kaikkia aseman raiteita ei tarvita liikennekäyttöön. Check-in olisi Pasilan aseman raiteella 5B klo 22.00 ja check-out samassa paikassa klo 7.00. | ||||
|
13.01.2016 22:47 | Ari Palin | ||
| Virossa termi "autopesula" näyttäisi myyvän edelleen hyvin. :) | ||||