Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2023 19:02 | Erkki Nuutio | ||
| Neuvostola alkoi tilapäisesti kunnostaa vuonna 1918 räjäyttämäänsä siltaa kun Tarton rauhansopimus oli tehty, muttei vielä ratifioitu. Kun eduskunta oli sopimuksen hyväksynyt ja presidentti sen vahvistanut pyydettiin Neuvostolan ulkoasiainkomissaari Tsitzeriniltä kutsu sopimusasiakirjojen vaihtamiseen Moskovassa. Suomen valtuuskunta lähti Helsingistä 27.12.1920 illalla klo 21.45 Terijoelle lähteneellä junalla, johon oli liitetty valtuuskunnan vaunuina 1 boggivaunu, 1 konduktöörivaunu, jossa keittiö ja 1 tavaravaunu, jossa oli mm. matkalla tarvittavat halot. Matkan arviotiin kestävän kaksi viikkoa. Valtuuskunnan lääkäri oli tohtori Hannes Ryömä (Aamulehti 28.12.1920 s.2). Valtuuskunta saapui Moskovaan 29.12.1920 klo 1.20 . Vastassa asemalla oli Neuvostolan ulkoasiainkomissariaatin edustajana Santeri Nuorteva. (Aamulehti 31.12.1920 s.4). Tilapäisesti kunnostettu Rajajoen silta oli siis kestänyt ylityksen. |
||||
|
08.12.2023 11:33 | Erkki Nuutio | ||
| Ainakin vielä 60- ja paljolti 70-luvullakin alustat normaalisti vietiin alustatehtaalta (Vanaja, Sisu) ja satamasta ajamalla. Kuski istui laudasta kyhätylla istuimella jopa talviaikana. Antoivathan nauhoilla kiinnitetyt koekilvet täyden turvan kuskille ja muille. 40-50 -luvuilla linja-auton alustoja tuotiin ajamalla myös Haaparannan Tornion kautta Göteborgista ja Södertäljestä. Tuskin oli aina edes koekilpiä. Mistä niitä olisi yöllä saatu! Alustan suoraan ostaneella ei kaiketi ollut edes mahdollisuutta koekilpiin (vakuutettu) ja rekisteröimättömän autonalustan siirtoajo yksityishenkilön toimesta viranomaiselta vuokratuilla siirtokilvillä lienee ollut epäselvä kysymys, ja joka tapauksessa vaiva ja kustannus. |
||||
|
|
08.12.2023 08:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lassen tarkkoja havaintoja. Auto lienee ajettu Scanian koekilvillä Södertäljestä Värtanin satamaan ja Siljan autolauttaan ja sillä tänne Eteläsatamaan. Kilvittä on ajettu tulliselvityksen jälkeen tuohon paikkaan. Sataman lastaushenkilö lienee ajanut (pienehkö, mutta silti kiva palkkio). Kohta Scan-Auton mies tulee koekilpien kanssa ja ajaa autonalustan päällirakentajalle, ehkä kuitenkin Scan-Auton kautta. |
||||
|
06.12.2023 20:49 | Erkki Nuutio | ||
| Hyviin toivotuksiin yhdymme! Kuva on nokkela ja juhlapäiväämme sopiva. | ||||
|
|
06.12.2023 14:44 | Erkki Nuutio | ||
| Mitä kerrot brittiajoneuvoista 50-70 -luvuilla pitää yleisesti ottaen paikkansa. Mutta erityisesti GM:n amerikkalaisen pääyhtiön johdon kuristusote brittitytäryhtiö Bedfordista oli oma omalaatuinen asiansa. GM:n ylin johto tappoi pääsyyllisenä maailman suurimpiin kuorma-autovalmistajiin vielä 60-luvulla kuuluneen Bedfordin. Ensin laiminlyötiin tuotekehitys täysin pariksikymmeneksi vuodeksi. Kun sitten hiukkasen herättiin horroksesta, kehitettiin epäsopivalla moottorilla (2-tahti Detroit Diesel) liikkuvaa, vanhahtavaa ja muutenkin huonosti onnistunutta raskaampaa mallistoa. Kun pakassa oli pahasti vanhentuneita kevyempiä malleja ja epäsopiva isompi, homma tyrehtyi ja lopetettiin Kieltämättä myös Leyland -yhtymän lordijohto onnistui tuhoamaan lakkoilevien (ja osin jopa tahallisesti sutta tehneiden) työläistensä kanssa koko yhtymänsä - moottorit ja autot. Eftan siivittämänä Volvo ja Scania (-Vabis) hyötyivät tästä todella merkittävästi. Suomi pääsi vähän myöhässä Efta-liitännäiseksi Mutta Sisun johdolla ei ollut uskallusta eikä ehkä riittävästi voimiakaan tehdäkseen Britanniassa saman tempun, eli kasvamalla Britannian markkinoilla vähintään kolminkertaiseksi. |
||||
|
06.12.2023 14:09 | Erkki Nuutio | ||
| Itämeren divisioonaan kuului ilmavalokuvausyksikkö, joka otti kuvia ainakin kapinoivista Helsingistä ja Tampereesta. Näitä kuvia on moniosasisessa Suomen vapaussodan historia -kirjassa. Suomen armeija (Mikkola) kuvasi saksalaisella 9x12 -pistoolikameralla 4.1919 laadukkaasti mm. Pietarin Suomen asema-alueen. Näitä kuvia on K.W. Janarmon kirjassa Varhaisilmailumme 1753-1919 (Otava 1963) 20-luvulla alkuvuosina hankittiin ilmakuvia armeijalta mm. Tampereesta. Sitten seurasi Karhumäen laaja kuvaustoiminta. |
||||
|
|
06.12.2023 11:49 | Erkki Nuutio | ||
| Sama henkilö on kirjoittanut sanan Äänekoski tähänkin kuvaan: http://www.vaunut.org/kuva/62546?kv2=2005&paik=%C3%84%C3%A4nekoski . Arvioni molemmista kuvista on kuvamateriaalin perusteella 30-luvun loppupuoli. En usko että olisi 40-luvulta. Suomen Teollisuus ja Kauppa, viides osa, 1936 -kirjassa on Ääneskosken tehdasta koskenut osio ja korkeammalta otettu ilmakuva tehtaasta. Kuvauspäivä ei ole sama (vaunut eri kohdissa), mutta rakennukset ovat samalla mallilla. Tämäkin viittaa 30-luvun loppupuoleen. |
||||
|
06.12.2023 10:57 | Erkki Nuutio | ||
| Henkilökohtainen muistelma tuon Hatanpään niemen juurialueen täytöstä vuoden 1960 vaiheilla. Korkealaitaisella lavalla varustetut GAZit olivat pääkalustona kipattaessa maata järven töyräältä. GAZin kipatessa, kippasi usein lopulta koko auto. Etupyörät nousivat noin kahden metrin korkeuteen. Kun kuorma oli luisunut järveen, tömähti etupää takaisin maahan. GAZit eivät kestäneet kovin pitkään, eikä Mäkisen Pekka niitä varmaan kelpuuttanut vaihdossa. Mäkisen Pekan korjaamo oli vielä Viinikanojan rautatiesillan penkereen juurella. Pekan ensimmäinen ka-haaremi (lähinnä 40-luvun nokattomia brittiautoja) oli heti mainitusta täyttöalueesta kaupunkiin päin. Sotiin mennessä järvestä täytetyllä alueella oli valtatien suuntainen savinen tie ja sen molemmin puolin sodanaikaisissa puurakennnuksissa korjaamoita ja pienteollisuutta. Mäkisen Pekan patrulli heitti meidän pyörillä kulkeneen Härmälän sakkimme pois ajonsa ajaneiden autojen ohjaamoista (emme olleet rikkomassa). Kohta Mäkinen rakennutti Viinikkaan pohjoismaiden suurimman autotalon. Hatanpään autohaaremi pistettiin palasiksi. Uudet autohaaremit muodostuivat, myytävät vaihtoautot autotalon edustalle (parisataa kpl, etupäässä Kontioita) ja haaskat Vihiojan laidalle. |
||||
|
|
06.12.2023 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| TK-Bedfordilla ajoin ka-korttini vuonna 1966. Hinta oli 390 mk (ha-kortti 260 mk). Oli siis vahva valuutta markkamme silloin. Osaamaton ja kyvvtön GM saattohoiti Bedfordin maailman johtaviin kuuluneesta asemastaan kokonaan pois välillä 1965-1980. Kuvan rautakautiset juuret (30-luku) omaavan Scania-Vabisin nokkaohjaamot (torped på svenska) suunnitteli Be-Ge Ab. Be-Ge valmistikin ne (1958-). Scania-Vabisilla ei ollut omia ohjaamoita (joitain erikoistuotteita lukuunottamatta). Niinpä 50-luvulla Ruotsiin vietiin erä Sisuja, joihin tilaajan haluamana laitettiin Be-Ge:n ohjaamo Muuttuessaan Scaniaksi vuonna 1968 osti tämä Be-Ge -tehtaan ohjaamotehtaakseen. Oranssiväri on kylläkin tehtaan väri, mutta tehdas ei ehkä ollut Scania-Vabis, vaan Be-Ge . Nykyaikaisia nokkaohjaamoja (T) tuli Scanialta vasta vuodesta 1980. |
||||
|
|
05.12.2023 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Siilot tosiaan olivat luokkaa 5 m Hankkijan raiteen takana ja takanahan oli pieni mäentöyräs. Rumista 60-luvun siiloista Rantaperkiön suuntaan vei tieyhteys tontille ja sen perään oli alkuaan siemeenpuhdistamona toiminut komea kolmikerroksinen keltaiseksi rapattu tiilirakennus. Sen perään oli puisia varastorakennuksia noin 100 m verran. Kaikkien edessä oli betoniset lastaussillat raidetta vastaan. Purjehdusseuran alue on täyttömaalla jokseenkin entisen laiturin kohdilla. Järvimatalikko alkoi heti nykyisen valtatien takaa, mutta ranta kääntyi Hatanpään niemeä kohti entisen Sarvis Oy:n vaiheilla. Lokomon historiikeissa on laiturista lähikuva vuodelta 1918. Laituri on järeästi puusta rakennettu ja sen näköinen, että on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan. Arvelen että laituri olisi rakennettu jo Lempoisten kanavan kautta tapahtuneita Hämeenlinnan-Tampereen rautatien materiaalien proomukuljetuksia varten. Ratayhteys Lempäälästä pohjoiseen valmistui niin myöhään, että mm. kiskot ja ratapölkyt yli kymmentä ratakilometriä varten sekä siltamateriaalit Viinikan- ja Vihiojaa varten on tarvinnut tuoda tätä kautta. Raidekaaviossa ennen Lokomoa on lyhyt pistoraide Salmisen Nahkatehtaan lastaussillalle. Kun silloiselta ainoalta linjaraiteelta lähtenyt Lokomon raide siirrettiin tulemaan toiselta puolelta linjaraiteiden alitse (muistaakseni vuonna 1949), palveli ensimmäinen haarautuma Kumiteollisuus Oy:n ja nahkatehtaan lastaussiltoja. Kaavioon on piirretty Lokomon konepaja/kokoonpanorakennus, mutta sen vierelle (raiteen ja kulkutien erottamana) 1919 vaiheilla valmistunut terästehtaan rakennus on esitetty viitteellisesti. |
||||
|
02.12.2023 21:43 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereella menomesta siirrettäisiin jättimäisillä kustannuksilla vähintään jonnekin päin parikymmentä metriä, jotta olutta voidaan jakaa jättihinnoilla ja koko allianssi saa siinä sivussa oman osuutensa (vrt Tampereen Tavara-asema niminen juottola). | ||||
|
|
02.12.2023 21:33 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee Lokomon proomulastauksille soveliaan laiturin paikalla ollut proomulastauksille sovelias laituri jo vuonna 1875 ? Silloin nimittäin ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi, A5 N:o 57 tuotiin proomulla Hämeenlinnasta Tampereelle ratapenkereiden tekemiseen välille Viinikanoja - Vihioja . Kumpaankin päähän tätä rataväliä oli tehtävä luokkaa 10 m korkeat ratapenkereet. Täytemaa haettiin työntövaunuilla Sorin kohdalta puhkaistusta harjusta Viinikanojan puisen työsillan kautta. Katso http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11106.0.html sanoma 8. Viinikanojan silta ei ollut vuonna 1875 vielä valmis, eikä kai Vihiojankaan silta. Pyhäjärvi on mutainen ja matala itäpäästään. Kaavion näyttämä Lokomon laiturin seutu oli silloinkin ehkä ainoa, jonne isolla lotjalla pääsi - ja missä jopa veturin saattoi laskea laiturille ja viedä noin sadan metrin päähän linjaraiteen ratapenkereen rakennustyöhön. Raidekaavion pidemmälle vienyt raide vei Hankkijan uudelle siemenpuhdistamolle ja varastoille. Hankkijan silloisissa lehtimainoksissa oli kuva K3 -veturin vetämästä tavarajunasta siemenpuhdistamon edustalla. Tällä kuten varastorakennuksillakin oli betoniset raiteensuuntaiset lastauslaiturit. 50-luvulla rollikan ikkunasta katsellen jatkuivat lastaus- sekä sivuutusraide parisataa metriä puhdistamorakennuksen ohi ja alueen ympärillä oli korkea piikkilanka-aita. Joku lastauspaikka oli ollut välilläkin, joka palveli mm. Sarvis Oy:tä ja Kiilto Oy:tä Raidekaavion kartta näyttää Viinikanojan suuta alkuperäisessä muodossaan. Se oikaistiin suoraksi pian vuoden 1923 jälkeen, ilmeisesti osana Hatanpään valtatien rakentamista. |
||||
|
02.12.2023 20:58 | Erkki Nuutio | ||
| Vuonna 1919 Tornionlaakson kunnat esittivät osaksi puretun ja osaksi mm. jäidenlähdöissä vaurioituneen Tornio - Karunki -radan uudelleenrakentamista (esim Aamulehti 9.11.19 s.4). Mainitusta uutisesta ilmenee, että yhdysliikennetta varten tarvitut raiteet Tornion asemalle kiskotettiin Tornio - Karunki -radalta puretuilla kiskoilla (venäläisiä 33.58 ja 30.3 kg/m kiskoja). Kiskot poistettiin tältä radalta noin 13 km:n matkalta (oletettavasti kesällä 1919). Lienee selvää että jälkikäteen lisätyt kolmannet kiskot myös linjaraiteille Haaparantaan saatiin Karungin rautatieltä, ja että ne laskettiin koko Tornio - Haaparanta -välille syksyllä 1919. Keisarikunnan kaaduttua, mutta jo ennen itsenäistymistä alettiin selvitellä maailmansodan aikaisena laittomuuskautena (Seyn) tehtyjä Terijoki - Koivisto ja Tornio - Karunki -ratoja. Katso esim. Aamulehti 23.9.17 s.4 . |
||||
|
|
02.12.2023 20:16 | Erkki Nuutio | ||
| Ratojen varrella -kirjan mukaan Sääksjärven liikennepaikan perustaminen päätettiin 1.8.1915 . Johtuiko sota- ja kahina-ajasta, että RH suostui vasta 5.1920 nimettyjen junien (matkustaja- ja/tai sekajunien) poikkeamiseen Sääksjärven ohikulkupaikalla/pysäkillä (Aamulehti 27.5.20 s.4). Pysäkkiä oli esittänyt vuoden 1919 lopulla joukko sääksjärveläisiä, jotka olivat vielä tällöin joutuneet matkustamaan jäniksinä (ilmeisesti tavaravaunuissa) päästäkseen Sääksjärvelle/järveltä (Aamulehti 12.2.20 s.3). Pysäkki toteutui siis vasta 5.1920, mutta raidekaavion näyttämä ohikulkupaikka oli jo aikaisemmin - ehkä jo vuonna 1915. |
||||
|
|
02.12.2023 18:56 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehdessä 27.6.1920 on Helsingissä pidettyjen ensimmäisten Suomen messujen tamperelaisen (todellisuudessa pirkkalaisen) näytteillepanijan Pyhäjärven Saha Oy:n esittely, jossa on mielenkiintoinen tieto: Täällä sahan rannassa lastataan tuotteet proomuihin ja Lokomon rannassa rautatievaunuihin. Raumlla lastataan ne taas laivoihin ulkomaille vientiä varten. Mainittu raide ja lastauslaituri näkyy oheisessa raidekaaviossa. Saha sijaitsi alle kilometrin päässä Tampereen ja Pirkkalan rajalta. |
||||
|
28.11.2023 18:45 | Erkki Nuutio | ||
| Simca 1000 voittaa pyöreiden lyhtyjen ja konepeiton keskiosan notkomuodon vuoksi. Fiiuissa ei konepeiton notkoa ollut ja lyhdyt olivat pienet ja suorakaiteet. | ||||
|
28.11.2023 16:58 | Erkki Nuutio | ||
| Nätisti maalattu sopusuhtainen asema viihtyisässä talvimaisemassa. Aseman kello on tietysti läpättävä kello, ei viisarikello Aseman piirsi Knut Nylander. 1918 kai tuhottiin 13 asemarakennusta polttamalla. Lisäksi poltettiin Rajajoen yli tykillä ampumalla Valkeasaaren asemarakennus. |
||||
|
|
28.11.2023 16:45 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee 30-luvun loppupuolelta filmimateriaali-vaikutelman kannalta. Pystyykö varmentamaan / tarkentamaan ? | ||||
|
|
28.11.2023 16:39 | Erkki Nuutio | ||
| Pikkufiiu (126?) on jo onnistunut tekemään jonon. Toyota Crown noudattaa metrin turvaväliä. | ||||
|
28.11.2023 16:34 | Erkki Nuutio | ||
| Alkuhdistys Veturien Ystävät perustaja ja puheenjohtaja kuvaushetkelläkin, Arne Boström astelee kuvassa kohti kuvaaja Eljasta. | ||||
|
26.11.2023 10:20 | Erkki Nuutio | ||
| Katto pään päällä = perusasiat kunnossa. | ||||
|
26.11.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä vaunu viittaa neuvostolaisesti lähinnä natsimiehityksen aikaan 1941-1944. Latvialaisten kyydityskohteet vuonna 1940 ja 1945/6 olivat kuitenkin neuvostosiperiassa. 1941-1944 syypäitä olivat natsit ja 1940 & 1945/6 bolsevikit. Edellisten uhreina olivat lähinnä latvianjuutalaiset ja jälkimmäisten ylipäätään latvialaiset. Natsisyypäät saivat rangaistuksensa, mutta bolsevikkisyypäät palkittiin mitaleilla ja muulla neuvostohyvällä. |
||||
|
Kuvasarja: Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs |
26.11.2023 09:54 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuvakooste ja hieno nähtävyys odottamassa käyntiä Riiassa. Kuvissa sisältä näkyvä hienosti kunnostettu museorakennus lienee pienoismallissakin esiintyvä veturitalli. Ovatko muut pienoismallin rakennukset säilyneet. Kapsuhöyry, kuten monet muutkin kuvien esineet on entistetty edustavasti, malliksi otettavaksi täälläkin. |
||||
|
25.11.2023 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Ainakin helsinkiläisiä saattaa kiinnostaa mikä kerrostalo sortui muurausvaiheessa rakennusmestari J. Alfred Tannerin ollessa sen vastaavana työnjohtajana. Tiedot löytyvät arkkitehti Estlanderin uraa ja töitä käsittelevästä Eero Olkkosen hienosta tutkimuksessa : https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/130831/OkkonenEero.pdf?sequence=2&isAllowed=y . Tannerin osuutta sortuman aiheuttaneiden, arkkitehti Estlanderin veljen kehittämien tiilien valmistuksessa, muurarien varoittamisessa turvaan sortuman edellä ja omasta pelastumisesta sortuman tapahtuessa huippuvoimistelijan taidoillaan hypyllä viereiseen puuhun käsitellään tutkimuksen sivun 47 vaiheilla. |
||||
|
24.11.2023 15:06 | Erkki Nuutio | ||
| Lisäyksenä edelliseen on epäloogisuudessaan raivostuttavaa että keskeisissäkin jenkkistandardissa (tuumien, eekkereiden, gallonien ym. lisäksi) on sijoitettu tarvittavat verrannollisuus- ja muut kertoimet kaavojen nimittäjiin, eikä osoittajiin. Esimerkiksi hammaspyöräkaavoissa jenkkikerroin on diametral pitch nimittäjässä. Siten mitä pienempi hammaspyörä, sitä suurempi on sen diametral pitch. Muut maailmassa käyttävät kertoimena moduulia osoittajassa, jolloin hammaspyörä ja kaikki sen mitat ovat sitä suurempia mitä suurempaa moduulia käytetään. Vastaavia esimerkkejä on jenkkilä täynnänsä. Jos ISO-standardoidaan jotakin, se tarkoittaa edelleen että kautta maailman hyväksi havaittua järkevää toteutusta koskevan ISO-standardin rinnalle jenkit tekevät uuden sekavan kuutiotuuma/eekkeristandardin samasta asiasta. Tein neljännesvuosisadan aikana sadoittain ja tarkastin kai kymmenintuhansin tulevien kone- ja autoinsinöörien koe-laskutehtäviä ja vastaavia. Kertoimissa ja vastaavissa sählääminen on niissä yleisin ja todella yleinen virhesyy. Pelkästään pii-kertoimeen kompastuu ainakin joka kymmenes. On yksinkertaisesti niin että kaavan ilmaisemaa asiaa ei valtaosa oppijoista opi eikä ymmärrä ikänä, jos kaava on läpinäkymätön epämääräisten ja enintään epäselvästi määriteltyjen muuttujien ja kertoimien vuoksi. Ongelma säilyy pääosin siksi, että jenkkilässä on (paljolta euroopasta, aasiasta ja intiasta tulleita) älykkäitä tuotekehittäjiä, rutkasti riskihaluista rahaa ja häikäilemättömiä markkinoijia. Se tuottaa alinomaa markkinoilla uutuuksia, jotka houkuttelevat vaikka ovatkin kauttaaltaan tuumien saastuttamia. Toisaalta ymmärtää sekavuuden siitä, että jenkkilässä ei ole DINiä (eikä edes SFS:ää). Standardikirjassa on osa standardeista vahvistettu vuonna 1915 jne. Edes englanninkielen käsitteitä ei kyetä yhtenäistämään. Kymmenen eri sanaa tarkoittaa yhtä ja samaa asiaa, ja jokainen sana voi tarkoittaa kymmentä aivan eri asiaa. Koita sitten olla täsmällinen! |
||||
|
|
23.11.2023 16:48 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennusmestari J.Alfred Tannerin johdolla tekeillä ollut kerrostalo sortui, mutta hän ei silti hakeutunut kansanedustajaksi. Hänestä tuli kupletööri. Hän mm. seurasi lehteriltä kansanedustajien puheita ja halusi ylipäätään valaista tärkeitä asioita kiertelemättä. J.Alfr. Tanner Kuolemattomat kupletit (1947, 296s.) |
||||
|
|
23.11.2023 16:35 | Erkki Nuutio | ||
| SI-yksiköiden sallitut vaihtoehdot ovat toimivia, kuten bar pascalin yleensä havainnollisempana vaihtoehtona, koska ero koskee vain kymmenen potensseia. Joulea lähinnä energiasuureena ei ylipäätään paljonkaan esiinny arkisissa yhteyksissä. Etukerroin peta tai muu ilmaisee vain käytetyn kymmenen potenssin. Luvalliset celsius- ja kelvinaste eroavat vain alkupisteensä suhteen. Sekaannusta ei synny. Kivikautiset jenkki-fahrenheitit haittaavat. Sallittuine vaihtoehtyksiköineen on SI- järjestelmä aivan kelvollinen. |
||||
|
|
23.11.2023 15:56 | Erkki Nuutio | ||
| AG-K näki punaista ja keltaista ja leijonankin, eikä suostunut viimeistelemään Eduskunnassa 1.1918 esitettyä siniristilippua. Sen tekivät sotilaspukukomitean piirustustoimiston tateilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Ja hyvä tuli. Perustuslakivaliokunta hyväksyi luonnoksen 23.5.18. Eduskunnan täysistunnossa jatkettiin kiivailua siniristi- ja leijonalipun välillä, mutta hyväksyttiin siniristilippu 28.5.18 . J.Alfred Tanner Eduskunnassa tammikuulla 1918 : Porvareilla on aina sellaisia tyhjänpäiväisiä jaarituksia. Minä voin mainita yhden esimerkin, minä voin mainita vaikka kaksi esimerkkiä, mutta minä mainitsen vain yhden esimerkin. Nyt te olette taas riidelleet Suomen lipusta ja sekoittaneet siihen kaikki värit. Sitä meikäläinen ei enää voi selittää muuten, kun että edestä se on takaa ja musta se on valkea. Lipun on oltava punanen ja vähän keltasta. Ja-ja minä voin sen näyttää toteen, sillä meitä on verrattava vastasyntyneeseen lapseen ja sen vähän mitä se saa aikaan, on keltasta, se on keltasta. |
||||
|
|
23.11.2023 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni britit siirtyivät määrätietoisesti ja hyvin onnistuen SI-yksiköihin 70-luvun loppupuolella, jolloin siellä opiskelin. Joka oppikirjan kannessa oli isoin kirjaimin: SI-units. Oppia jaettiin leikkikouluista yliopistoihin. Opettajistani vain yksi tuntiopettaja käytti vanhoja monisteitaan, ja siten myös Good Old English Units:eja. Kiitos että pelastuin tuuma-järjettömyydeltä! Myös brittien käsittämättömät, puntaa pienemmät rahayksiköt parturoitiin pois silloin. Jäljelle jäi vain Punta = 100 Shilling. Poikkeamia oli vain pubeissa (pint) ja ilmeisesti edelleen ruokakaupoissa. Brittien pienoisrautatieväki toimii mielestäni oleellisesti SI-hengessä, vaikka pienoismallien mittakaavat ovatkin jalkatuumasotkua Itse perkele on USA, joka on kivikaudessa tuumiensa kanssa. USA saastuttaa Kiinaa ja muita tavarantoimittajamaita tuumailullaan. Tuuma ei ole vain tuuma. Tuuman mukana teknisiin ja muihin laskelmiin ja mitoituksiin tulee kaikenlaisia huonosti läpinäkyviä muuntokertoimia ja sekava muu esitystapa ja termien määrittelyn puutteellisuus ja sekavuus. Parhaillaankin hyödyntäisin tuotekehityksessä erästä SAE-paperia, mutta se suunnaton ja häpeällinen tuuma- ja määrittelysekavuus!! Ei Suomikaan ole moitteeton. Aika näyttää saadaanko sähkömoottorien myötä hevosvoimat vihdoinkin hävitettyä. Opettajana osoitin aina hevosväelle ovea. Hevosvoimien hävittämisen jälkeen on kertoimina vain pii. Siitä ei päästä eroon. |
||||
|
|
22.11.2023 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Tavaraliikenne alkoi väliaikaisena Haaparannan ja Tornion välillä 8.3.1919. Kiskotus oli silloin pelkästään 1435 mm. Vasta 6.1919 sovittiin Ruotsin, (Norjan) ja Suomen välillä myös 1524 mm:n raiteiden suunnittelusta ja tekemisestä tälle välille. Vrt: Aamulehti 8.6.1919 ja http://vaunut.org/kuva/123165?kv2=1999&paik=Tornio . |
||||
|
22.11.2023 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten uutinen kertoi, alkoi väliaikainen tavaraliikenne Haaparannasta rajasillan kautta Tornioon 8.3.1919 (vrt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1156822?page=3 , Aamulehti 11.3.1919) Uutinen ei kerro, että Haaparannan ja Tornion välillä oli tällöin ainoastaan 1435 mm:n raide. Vain ruotsalaisjunat pystyivät kulkemaan. Vasta kesäkuussa 1919 sovittiin Ruotsin, Norjan ja kärsivällisen Suomen kesken 1524 mm:n raideyhteyden toteuttamisesta Tornion ja Haaparannan välille, liikenteestä ruotsalais- JA suomalaisjunilla, sekä siirtokuormauksesta ja tullauksesta Haaparannassa ja Torniossa. |
||||
|
15.11.2023 16:23 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakuntamme betonitehtaiden ja keinottelijoiden allianssi tarjoaa betonikallion minne vain missä ennallistamista halutaan luonnonkallion sijaan. HUOM: Kuinka suuren vain toivotte! Lisähinnasta graniitti- tai muunlainen kiviverhous betonikallion näkyviin pintoihin. Kaikenlaisia kaapeleita ja viemäröintejä voi sisällyttää ennallistettuun betonikallioon, samoin esimerkiksi väestönsuojan. Allianssi louhii tarvittaessa vanhentuneen luonnonkallion pois tieltä ja tekee huippunykyaikaisen betonikallion tilalle. Betonikallion voi tietysti tehdä siirrettyyn paikkaan (ilman lisähintaa), jos alkuperäinen paikka on huonosti harkittu. Betonikallio voittaa aina !!! Paikkakuntanne uusi ylpeys! Pyytäkää tarjous omasta betonikalliostanne allianssilta Tampereelta. |
||||
|
11.11.2023 21:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kun kuvateksti on omistajayrityksen lehdessä, vastannee se osittain todellisuutta vaikka tehtaalle ei ole ollut rautatieyhteyttä. Tako oli (on) puuhiomo ja sen ohella valmisti (valmistaa) kartonkia ja pahvia. Vielä 1953 oli puupöllien ja lopputuotteiden kaukokuljetus asiakkaille ja yhtymän muille tehtaille muuten kuin rautateitse hankalaa. Sensijaan lähikuljetukset autoilla ja hevosilla sujuivat. Luulisin siksi, että Takolla olisi ollut varasto raaka-aineille ja lopputuotteille Nekalan varastoalueella ja kyseinen veturi olisi hankittu sinne. Veturin tarve oli varmaan yliarvioitu ja Tako kaiketi myi sen pian. |
||||
|
11.11.2023 10:06 | Erkki Nuutio | ||
| Aiempi naapurini kuljetteli tapahtumiin puristinta, jolla kukin saattoi lyödä oman muistokolikkonsa. Materiaali oli pehmeässä tilassa ollut alumiini. Siihen kolikko syntyi pienellä puristusvoimalla. Kupari vaatii pehmeässäkin tilassa enemmän voimaa ja paremman muotin. Siten kuvan kolikkoa ei liene lyöty paikan päällä. Tuolloin, vuonna 2008 ei AINOALLEKAAN kaupunkilaiselle tai johtohenkilölle juolahtanut mieleen, että kaupunkiin tulisi raitiotie. Kenellekään ei totisesti tullut moinen outo ajatus mieleen. Jos olisi tullut mieleen, olisi varmasti ymmärretty että ainoa jotenkin järkevä reitti ratikalle kulkisi juuri tämän uuden tunnelin ja sen liikehuoneistojen kohdilta. Tällöin se tulisi kääntyilemättä Hämeenkadun päästä, olisi helppo matkustajien mennä asemalle ja sieltä pois, ja nousisi helposti mäen päälle. Joitakin vuosia vuoden 2008:n jälkeen tuli Hiedanrannan kiinteistökeinottelijoiden kokous. Kokous määräsi Tampereen kaupungin rakentamaan ratikan. Sopivasti pohjustettu valtuusto ymmärsi mitä tahoa sen on palveltava, ja teki mitä oli määrätty. Jos kaupungin toimissa olisi ollut suunnitelmallisuutta, ei kolikon tunnelia olisi tehty ainakaan siihen muotoon joka kohta hävitetään valtavalla kustannuksella. Kiitos kaikille suomalaisille uudestirakentamiseen myöntämistänne rahoista! Tilalle tulee siis komea uusi tunneli, josta on suora yhteys asemahalliin ja -laitureille sekä länteen ja itään. Kiitoksia Tuupovaaraan, Lieksaan, Mänttään Loviisaan ja kaikkialle muuallekin Suomeen (ehkä myös EU:lle) hukkaan menneen tunnelin hävittämisestä - meidän tamperelaisten tarvitsematta lyhytjänteisyytemme hintaa itse maksaa. Munivathan muutkin. |
||||
|
10.11.2023 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Iskevin yksityiskohta brittibusseissa ja -coacheissa (vielä Leyland Nationalissa ja myöhemminkin) oli hampaankatkomaraudat penkkien selkänojien yläreunoissa. Niillä oli Iso-Britannian tekohammasteollisuuden yksimielinen siunaus. Mitä tulee Wilson-vaihteistoihin (Pneumo-Cyclic) muistoni niistä TKL bussien suurkuluttajana 50...70 -luvuilla eivät olleet kiittäviä. Niitä oli aaseissa (AEC) ja osassa 60...70 -lukujen Sisuja ja Volvoja sekä Vanajissa (joista vain Vanajat olivat onnistuneita). Jarrupannoilla tapahtuvat Wilsonin puoliautomaattiset vaihdekytkennät ovat kovin herkkiä jarrupantojen säädöille ja kunnolle ja ehkä kuljettajan tavalle käyttää kaasupoljinta. Tuloksena oli useimmiten matkustajille epämiellyttävä nykäisy uuden vaihteen kytkeytyessä. Vasta kun 70-luvun lopulla Sisu ja Volvo luopuivat Wilson-rimpuloista, ja siirtyivät Allison-vaihteistoihin, tultiin nykyaikaan. Sisu oli parempi kuin Volvo, jonka momentinmuuntimen virtaushalkaisija oli valittu liian pieneksi ja jarrutkin olivat vähäisemmät. Scania nilkutti yhä oman automaattivaihteistonsa puutteiden kanssa. |
||||
|
09.11.2023 18:07 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän sillan vaurioitumisesta rakentamisvaiheessa rajussa jäidenlähdössä 5.1918 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1158627?page=6 |
||||
|
09.11.2023 18:01 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehti 9.7.1918 tarjoaa oikaistun uutisen jäidenlähdön aieuttamasta siltavauriosta. Kyseessä olikin Tornionjoen sivuhaarassa olevan Kirkkoputaan sillan yhden kaaren putoamisesta jokeen : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1158627?page=6 . |
||||
|
07.11.2023 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Tuohon osaisin vastata, vaikka on kouluvuosista jo puolisen vuosisataa. | ||||
|
|
07.11.2023 20:45 | Erkki Nuutio | ||
| Aamulehti 25.5.1918 : Rakenteilla ollut rajasilta vaurioitui rajussa jäidenlähdössä 17.5.1918. Sillan kannatustelineistö petti ja jo paikoillaan ollut keskikaari ja sillanosat suistuivat jokeen. Läntinen ja keskeneräinen itäkaari jäivät eheiksi. Oheisen kuvan perusteella sillankaaria on lukuisasti. Mitkä niistä siis sortuvat jokeen, mitkä eivät? Oliko etualalla (Ruotsin puoli) oleva tornirakennelma alkuaan tykkitorni sillankaarien jokeen ampumista varten jos Suomi, tai Suomen kautta etenevä maa aikoisi hyökätä Ruotsiin? Onko kuva otettu droonilla vai tienoolla mahdollisesti olevasta korkeasta rakennuksesta? |
||||
|
05.11.2023 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| Masentavaa on huonon englannin käyttö ja ylipäätään englannin käyttö aiheettomissa yhteyksissä. Se on ryöstäytynyt yli äyräiden. Surkeita syypäitä tässä suhteessa ovat mm. YLE:n tv-ohjelmat ja kaikkinainen mainostelu. Kyse lienee syyllistyvien laumasieluisuudesta ja jonkinlaisesta alemmuuskompleksista oman äidinkielen suhteen. Muutos tarvitaan. Valtiovalta ei kiitosta tässä asiassa ansaitse, ei varsinkaan OPM. On syytä korostaa opetushallinnon merkittävää osasyyllisyyttä. Kulttuuri ja talous tarvitsee äidinkieltään erinomaisesti osaavia, ja väestökokonaisuuden tulee osata hyvin ja monipuolisesti meille keskeiset vieraat kielet. OPM on epäonnistunut vaatimuksissa todella raskaasti: Nuortemme tulee oppia aktiivikäyttöönsä tarpeellisia vieraita kieliä. Pakollisten kahden vieraan kielen PITÄÄ siis olla tällaisia. Englanti on kaikille tarpeellinen. Sen leviäminen HAITTAenglantinakin on olennaisesti seuraus siitä, että englanti on useimmille AINOA jotenkin osattu, laajalti käyttökelpoinen vieras kieli - lingua franka. Ruotsi ei ole useimmille laajalti käyttökelpoinen kieli, vaan on valtaosalle lähes hyödytön. Ruotsin valitkoon siis ne nuoret, jotka arvioivat ruotsia tarvitsevansa (tai haluavat valita helpoimman tarjottavista kielistä). Muut valitkoon ruotsin sijaan muun laaja-alaisen ja kulttuurimme ja taloutemme kipeästi tarvitseman kielen englantinsa rinnalle. Esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan. Liian harvojen varassa ollut, näiden kielien osaaminen on jo pitkään vieläkin harventunut. Myös jatko-opiskelu ulkomailla (jota ei ennenkään ollut riittävästi) on valtaosin tyrehtynyt. Vain vähäarvoista Erasmus- ja vastaavaa lukukausiturismia tuetaan. OPM on epäonnistunut koulujen kieliopetuksessa. Sen pitää korjata virheensä kahden pakollisen, itse valittavan vieraan kielen pohjalle. Vasta tällöin alkaa levitä riittävän laajalle kahden laaja-alaisesti käyttökelpoisen vieraan aktiivista osaamista. Syntyy muunkin kuin englannin käyttämishalua. Osaksi sen myötä aletaan vähitellen vältellä (huonon) englannin haittakäyttöä. Muuten tämä korjausliike tuskin tulee tapahtumaan. Vain harvojen "Seelöwe" uppoaa typeryyden aallokkoon. |
||||
|
02.11.2023 20:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä muistomerkin pitää olla kovaa kiveä ja kookas : https://www.deutschlandfunkkultur.de/eine-stadt-und-ihre-namen-chemnitz-ich-war-mit-leidenschaft-100.html . Jos muistomerkki on pronssia (tai todellisuudessa mitä lie punametallia), niin rälläkkämies laittaa palasiksi ja vie metallijobbarille. |
||||
|
29.10.2023 18:22 | Erkki Nuutio | ||
| Pörssitiedon sivujen mukaan yritys olisi ollut Lautatarhankatu neljässä ennen muuttoa kahteentoista? Piirros on mystinen. Ikäänkuin olisi meren kuohuja tontin itäreunalla. |
||||
|
29.10.2023 16:22 | Erkki Nuutio | ||
| AB Blomvist & Co OY:stä on tarina Suomen Kauppa ja Teollisuus II 1924 -kirjassa. Oheinen valokuva on siinä esillä. Kirjan mukaan Blomqvist siirtyi tänne Söörnäisiin Sörkan ruusun maisemiin vuoden 1923 alkupuolella. Tehdasta oli jo ennen sitä laitettu uuteen malliin, rakennettu höyrykattilahuone ja kunnossapito- ja puusepänverstaat ja varustettu ajanmukaisin elintarvikekonein. Blomqvist & Co aloitti vuonna 1905 ja tuoteala oli karamellit, suklaa ja marmeladi. Se oli (1924) alallaan maan toiseksi suurin. Yrityksen Pulmin-tabletit olivat erinomaisia yskää, käheyttä ja katarria vastaan. Kelpasivat jopa ruotsalaisille, saksalaisista tai englantilaisista puhumattakaan. Kuva lienee siis vuodelta 1923. Kuvan aikaan on Sörnäisten radan pengertä kosketeltu. Muutettiinko juuri tällöin rata kulkemaan ensin Hermannin suuntaan ja sieltä haarautumaan Hermannin yritystonteille, ennenkuin se kulki Hermannista itse Sörnäisten satamaan? Alunperin junat laskeutuivat jyrkkää mäkeä pitkin suoraan satamaan. Pysäytysten epäonnistuessa ne menivät toppareiden läpi meren pohjaan. |
||||
|
29.10.2023 15:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kaasukellon vasemmalla puolella lienee raitiovaunun aikanaan käyttämä alikulkukin. Onko se kuvassa raitiokäytössä? 1910 ei liene oikea vuosi tälle kuvalle. Laboratorin rakennuksen perusteella 1916 lienee aikaisin mahdollinen vuosi. |
||||
|
29.10.2023 09:41 | Erkki Nuutio | ||
| Mainio, ilmeisesti valokuvan pohjalta tehty piirros. Kulosaaren raitiotien kannalta on aikaisintaan kyse vuodesta 1910, jolloin raitiotietä jatkettiin Sörnäisistä Hämeentien ja Pääskylänkadun risteyksestä Kulosaareen. Piirrosalueella raitiotie kulki alkuun Pääskylänkatua itään. Se alitti sitten Pasilasta tulleen Sörnäisten ratalinjan. Alituksen jälkeen se kulki Lautapihankatua (myöh. Lautatarhankatua), jonka numero 10:n kohdilta piirros siis on. Kotimaisen teollisuuden albumi vuodelta 1913 sisältää kertomuksen Ab Laborator Oy:stä. Yritys aloitti vuonna 1901, mutta vasta vuonna 1911 se muutettiin osakeyhtiöksi. Tuotteita olivat mm. lysoli ja suopa, muste ja raapevesi, nahkavoiteet, desinfioimisaineet, metallinkiillotusaineet, etikka. Albumin kertomus ei mainitse tehdasrakennuksen sijaintia eikä suuruutta. Piirroksen komea tiilirakennus olisi ilman muuta mainittu ja kuvallakin esitetty, jos se olisi ollut olemassa vuonna 1913. Arvioin siksi rakennuksen rakennetuksi 1915-1920 välisenä aikana. Siltä ajankohdalta olisi piirroskin. Pörssitiedon sivuilla oleva sanomalehtiviite kertoo, että Laborator muutti 10.1916 piirroksen näyttämään omaan tehdasrakennukseensa. Piiros on siis aikaisintaan vuodelta 1916. Vähän pinnistellen rakennuksen julkisivulta voi lukea A/B Laborator O/Y, eikä pelkästään Laboratoria. |
||||
|
27.10.2023 08:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tärkeintä ja todella kiitettävää on, että Museorautatieyhdistyksen arkistokuvia julkaistaan täällä monen kiinnostuneen iloksi. Kun ajankohta- ja tapahtumatiedot paljolti puuttuvat arkistokuvista, voi niitä toki kaivella mm. vuosikertomuksista. Kuvat tänne iloksemme laittavalla lienee vain rajallisesti aikaa tällaiseen esityöhön. Siksi nämä sivut ovat ihan sovelias pyydys puuttuville tiedoille. Suuri(n) osa esimerkiksi MFH:n alkuajan aktiivijäsenistä ja siten asiat tietävistä on ikuisesti katkaistujen yhteyksien takana. Vielä yhteydessä olevat antavat näitä tietoja auliisti kunhan kuvia vain jaksetaan julkaista - vaikka vajainkin tiedoin. |
||||
|
26.10.2023 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Laudoitus varjostaa kansallisromanttisesti nikkaroituja ikkunankehyksiä. Ei tainnut alunperinkään olla kattoikkunoita kattokorokkeessa nimitaulun molemmin puolin. Pysähtyykö junia tarvittaessa jälleen Karassa, niinkuin Eduskunnassa kirjallisesti esitettiin : https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk+740/2005 | ||||
|
26.10.2023 09:49 | Erkki Nuutio | ||
| Vastaanottaja oli Salmin pitäjän Tuleman kylässä. Pitäjä kuului Neuvostoliitolle pakkoluovutettuun Laatokan Karjalaan. Ruotsia ei siellä osattu. Väestö puhui suomen ohella livvin kieltä/murretta. |
||||
|
24.10.2023 19:04 | Erkki Nuutio | ||
| Yrittämisen tyhjästä aloittanut maanviljelysneuvos Alfred Kordelin omisti 1910-luvulla mm. Jokiosten ja Mommilan kartanot - kunnes vuoden 1917 lopun rauhattomana aikana venäläismatruusi tämän ampui Mommilan kartanossa. Kordelin testamenttasi ja säätiöi pääosan omaisuudestaan maamme kulttuurin edistämiseen. Kordelinin surmasta on elokuva vuodelta 1973 : https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117832 . HKR5 ja Museorautatie Forssa - Humppila esiintyvät siinä. Eivät esitä nimenomaisesti matkustamista Jokioisten rautatiellä. Rataa elokuvassa ei eritellä. Kun elokuva arvosteltiin Hesarissa, arvosteli arvostelija valonheittimiä veturimme nokalla, vaikka nämä ja itse veturikin olivat ajankohtaan (1917) täysin sopivia. Vieläpä niin, että Kordelin sattui omistamaan Jokioisten rautatien. Toisaalta Hesarin elokuva-arvostelija ei Edvin Laineen ja Pohjantähden alla -elokuvan arvostelussaan arvostellut vaikka 1918:n asemakohtauksessa juna sivuutti punaisten asejoukon. Silmien eteen vieri tavaravaunu, josta erottui selvästi korjausmerkintä vuodelta 1964 (tai sinnepäin). |
||||
|
24.10.2023 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Komea on, hyvin sommiteltu ja moitteeon muutenkin! | ||||
|
23.10.2023 16:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kaipaisiko Linjavaihde jo lyhyen esittelyn? | ||||