Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.05. 23:59 Lauri Kivijärvi  
  Puolustusvoimien sivuilla ei erikseen mainita rautatiekuljetusten kuvaamisesta, mutta jokainen voi nopean Google-haun kautta tarkastaa, että jopa Helsingin Sanomat on julkaissut videoita sotilasjunista päivän tai parin sisällä kohteen liikkumisesta. Esimerkiksi 4.5.2022 jokunen kuukausi Ukrainan sodan alkamisesta Helsingin Sanomissa oli oheisella otsikolla varustettu juttu:

"Puolustus­voimat siirsi kalustoa harjoitukseen, ja pian internetissä väitettiin kaluston matkaavan itä­rajalle – Video näyttää, miten panssari­ajoneuvojen letka lipuu läpi Tampereen"

Suomen suurin lehti julkaisi siis pitkän videon, jossa näkyy puolustusvoimien kalustoa oikein urakalla junan kyydissä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa oli paljon aikaisemmin julkaistuja kuvia ja videoita saman sotilasjunan liikkumisesta. Puolustusvoimat ei ole kuitenkaan julkaissut mitään kieltoja tai vetoomuksia vastaavien kuvien julkaisun estämiseksi. Sotilasjunassa matkaava kalusto on siis laillinen kuvauskohde.

Muistuttaisin myös, että Puolustusvoimat ei jää katselemaan tumput suorina, jos joku julkaisee oikeasti salaista tietoa Puolustusvoimista, kuten HS:n Viestikoekeskus-jutusta 2023 tulleet tuomiot turvallisuussalaisuuden paljastamisesta osoittavat. Jos rataverkolla liikkuvien sotilasjunien kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen olisivat rikoksia, siihen olisi puututtu jo aikoja sitten.
kuva 22.05. 21:15 Lauri Kivijärvi  
  Entisen ratapohjan hyödyntämistä ruuantuotantoon saattavat myös jarruttaa maaperään rikastuneet myrkyt, kuten puuratapölkkyjen kreosoottijäämät sekä kalustosta ratapohjalle valunut öljy. Taaemman pellon omistaja on saattanut joutua kaivauttamaan vanhan ratapohjan jätteenkäsittelylaitokselle ja vaihtamaan maaperää ennen pellon laajennusta vanhalle linjalle.
kuva 12.05. 21:15 Lauri Kivijärvi  
  Seinäjoki-Kaskinen-radan peruskorjauksen hankearvioinnissa (Väyläviraston julkaisuja 75/2021, sivu 32) on itse asiassa maininta, että VR:n kiskobussit saastuttavat jopa kaksi kertaa enemmän kuin täyteen ahdettu linja-auto matkakilometriä kohti. :P

Onko akkuvetureista tai akkusähkön ja dieselgeneraattorin yhdistelmää käyttävistä hybridijunista kertynyt kuinka paljon käyttökokemusta? Perustuvatko kaikki raideliikenteen akkuratkaisut edelleen litiumioniakkuihin? Itseäni hieman mietityttää, kuinka pitkään akkuveturin akusto kestää toistuvaa käyttöä ja pikalataamista ennen akuston vaihtotarvetta. Suomen olosuhteissa akustoa rasittaisivat lisäksi pakkastalvet.
kuva 15.04. 20:59 Lauri Kivijärvi  
  Ainakin kyljissä veturinumeron yläpuolella oleva "Made in USSR" -laatta muistuttaa Neuvostoliitosta. Tässäkin kuvassa kyseinen vihreäksi maalattu laatta erottuu numeron päällä. Liekö joku foorumilainen ottanut laatasta jo tänne lähikuvaa?
kuva 17.03. 12:38 Lauri Kivijärvi  
  Pajusen kysymykseen voin kommentoida, etten saanut nettihaulla selville, milloin ja mihin nämä vaunut poistuivat. Löysin kuitenkin vajaa neljä vuotta sitten internetin syövereistä valokuvan kevättalvelta 2016, jossa teatterivaunu näkyy paikallaan. Vaunujen poistuminen on siis tapahtunut välillä 2016-2020.

EDIT: Tein uudelleen nettihakua teatterivaunusta ja haaviini osui BusinessOulun kuvallinen kirjoitus Vauhtipuiston 35-vuotisjuhlista. Siinä mainitaan erikseen, että Junateatteri on käytössä kesällä 2017 eli vaunu oli vielä tuona vuonna olemassa. Linkki kirjoitukseen: https://web.archive.org/web/202010201808​26/https://www.businessoulu.com/fi/uutis​et/vauhtipuisto-tayttaa-35-vuotta.html
kuva 02.03. 17:02 Lauri Kivijärvi  
  Saukkosen aiemmasta kuvasta ( http://vaunut.org/kuva/166761 ) näkee, että Jakokosken liikennepaikkarakennusta on kunnostettu vuosien aikana ainakin maalaamalla. Olisiko rakennuksen omistaja ostanut tämän vaunun varastoksi pihamaalleen? Ehkäpä myös vaunu saa tulevina vuosina ehostusta.

Vanha (kunnostettu) kaksiakselinen katettu tavaravaunu raidepätkän päällä olisi kiva myös omalla takapihalla: katettu vaunu voisi majoittaa sisällään mm. puutarhavälineitä. :)
kuva 02.01. 19:24 Lauri Kivijärvi  
  Rauhalan ylle linkkaamassa museon esitteessä on kuva tästä laitteesta kaupallisen liikenteen ajalta. Kuvasta selviää, ettei veturiosassa ole alkujaan ollut puskimia, puskinlyhtyjä eikä myöskään vetolaitetta. Keula on ollut siis hyvin pelkistetty. Puskin- ja vetolaitteita ei ole näemmä laitettu koskaan kiitojunavaunuston päätyvaunuun, mikä selviää mm. Rauhalan toisesta kuvasta (http://vaunut.org/kuva/166347?s=1 ).

Onkohan puskimet, vetolaite ja puskinlyhdyt lisätty veturiosaan vasta siinä vaiheessa, kun näistä koottiin veturipareja? Museoinnin yhteydessä lisätyt osat on sitten jätetty paikalleen ja on tyydytty vain maalaamaan veturiosa alkuperäiseen väriinsä? Wikipediassa on kuva myöhemmän veturikäytön ulkoasusta. Kiitojunavaunusto näyttäisi museon valokuvan perusteella olleen myös pidempi kuin mitä museoon on säilötty.

Itseäni ihmetyttää, miten näillä laitteilla on aikoinaan pendelöity, kun veturia ei ole voinut kytkeä paluumatkaa varten vaunuston toiseen päähän eikä takimmaisessa vaunussa ollut myöskään ohjauslaitteita. Onko nämä käännetty määränpäässä esim. kolmioraiteella paluumatkaa varten? Oliko museossa enemmän tietoa näiden junien kaupallisesta käytöstä?
kuva 30.12.2023 23:55 Lauri Kivijärvi  
  Tämä vekotin herätti mielenkiinnon. Katsoin kuvasta aluksi, että siinähän on Dr12:n esikuva, mutta sitten huomasin, että eihän tämä veturi olekaan kahdella ohjaamolla varustettu: Takapää kytkeytyykin kiitojunarungon kaltaiseen vaunustoon, joka ei mataluutensa vuoksi kuitenkaan istu nätisti moottoriosaansa. Hyvin hämmentävä muotoilu. Kiitojunavaunuston peräpäässä ei näytä myöskään olevan ohjaamoa, joten peruuttamalla ajaminen linjalla ei tainnut tulla kyseeseen. Laitteen maksiminopeus näytti olleen 140 km/h Wikipedian mukaan.

Laite ei selvästikään ollut menestys, kun näiden valmistusmäärä jäi Wikipedian mukaan 4 kappaleeseen ja käyttöaika verraten lyhyeksi (1949-1972). Näille moottoriyksiköille siunaantui mainitun lähteen mukaan jokunen vuosi lisää palvelusaikaa, kun junien veturiosat kytkettiin toisiinsa veturipareiksi. (Lähdelinkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Renfe_Clas​s_350 ).
kuva 01.05.2023 20:29 Lauri Kivijärvi  
  Osaisiko Rainer tai joku muu keskustelija kommentoida, miten kaksiakselisen vaunun pyöräkertojen vaihto vertautuu telivaunun telienvaihtoon? Kaikissa näkemissäni raideleveyden vaihto-operaatioissa vaunut ovat olleet telivaunuja. Onko pyöräkertojen vaihtaminen hitaampi toimenpide kuin telien vaihto-operaatio?

Railshipillä oli aikoinaan 4-akselisia Laas-vaunuja käytössään. Ovatko tällaisten vaunujen pyöräkertojen ripustukset jollain tavalla tyypillisistä kaksiakselisten vaunujen ripustuksista poikkeavia, jotta akselit saa nopeammin vaihdettua? Esim. Hkb(a)-vaunujen sarviraudoissa on pyöräkertojen putoamisen estävät salparaudat (virallinen termi tuntematon), jotka on pultattu sarvirautoihin useilla pulteilla. Talvikeleillä moinen pulttien kanssa askartelu tuntuisi aika tympeältä tehtävältä, jos pyöräkertoja pitäisi vaihtaa toistuvasti.
kuva 30.04.2023 13:14 Lauri Kivijärvi  
  Pari videolinkkiä Esan kommentteihin liittyen:

Ensimmäisen linkin takana on Youtube-esittelyvideo, jossa sveitsiläinen juna vaihtaa lennossa raideleveyttä kapearaiteisesta 1000 mm:stä normaaliraideleveyteen 1435 mm. Tässä rakenteessa pyörien välillä ei ole lainkaan liikkuvaa akselia. Rakenne on kieltämättä monimutkainen ja tästä johtuen luultavasti liian painava sekä kallis tavaravaunuissa käytettäväksi. Videolinkki:

Swiss variable gauge train switches from 1 000 mm to 1 435 mm gauge
https://www.youtube.com/watch?v=cDkGUnqL​XUk


Puolan ja Valko-Venäjän välillä on toisen Youtube-videon mukaan perinteinen telinvaihtohalli Brestissä, jossa vaunujen korit nostetaan ilmaan ja telit vaihdetaan toiselle raideleveydelle sopiviksi. Samalla vaihdetaan myös vaunujen kytkimet. Linkki:

Train bogie change from European to Russian gauge - Brest, Belarus
https://www.youtube.com/watch?v=726s3TLp​yXg
kuva 05.02.2023 12:06 Lauri Kivijärvi  
  Olisiko alkuperäinen vaunun laatta poistettu kokonaan ja korvattu kuvassa näkyvällä vuonna 1963, kun muutos Eims-vaunuksi on tehty? Uudessa laatassa on sitten siirrytty käyttämään ajantasaisia litteroita eli alkuperäinen Di on vaihdettu Ci:ksi.
kuva 01.02.2023 17:26 Lauri Kivijärvi  
  Vain muutama päivä aikaisemmin (28.1.2023) savusi toinen R-junana kulkenut Sm4 Riihimäellä. Linkki: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14013.0.html

Savu vaikuttaisi kuvassa tulevan vaunun alaosasta telin paikkeilta. Olisiko tässäkin tapauksessa syynä vioittunut vaunun jarru?
kuva 30.09.2022 22:41 Lauri Kivijärvi  
  Siinäpä on hyvin ruskettunut Sggrrs! Vaunurungon vihreää maalipintaa on hyvin hankala havaita ruskean lian alta.
kuva 22.11.2021 17:33 Lauri Kivijärvi  
  Onko tuosta Erkin mainitsemasta korin kotimaisuudesta mitään kirjallista dokumenttia? Näistä Saksan miehittämässä Puolassa valmistetuista 59xxx-sarjan Gb-vaunuista on löytynyt vain niukasti tietoa, vaikka kyseiset vaunut ovat toiseen maailmansotaan linkittyvien tapahtumien kautta historiallisesti hyvin kiinnostavia. Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjakin mainitsee 59xxx-sarjalaisista ainoastaan valmistusmaaksi Puolan, sarjan valmistumisajankohdaksi vuodet 1943-1944, valmistusmääräksi 1000 kpl ja erikoisuudeksi ilmajarrujen puuttumisen.

Toimitettiinko nämä vaunut Puolasta Suomeen missä muodossa? Olivatko vaunut Suomeen saapuessaan kiskoilla kulkevia vaunualustoja, vai saapuivatko ne vielä pienempinä osina Suomeen? Entä laivattiinko Gb-aihiot Puolasta suoraan Suomeen?
kuva 28.08.2021 11:09 Lauri Kivijärvi  
  Olisiko kellään tietoa, mitä nuo kaksi isoa X-kirjainta vaunun litterassa tarkoittavat? Yhden ison X-kirjaimen merkityksen tiedän, mutta onko kahdella perättäisellä X-kirjaimella jokin muu merkitys?
Kuvasarja:
XXH ex. Hac
 
28.08.2021 10:52 Lauri Kivijärvi  
  Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan sivulla 423 on maininta, että viisi ensimäistä Oe-vaunua tilattiin autopikajunia varten. Vaunut tulivat liikenteeseen vuonna 1968 ja niiden suurin nopeus oli kuormasta sekä junaan kytkettyjen Oe-vaunujen määrästä riippuen joko 100 tai 110 km/h.

Oe-vaunujen käyttö laajeni kirjan mukaan nopeasti myös tavarajuniin, minkä vuoksi VR tilasi Oe-vaunuja vuonna 1969 vielä 78 kappaletta lisää. Lisätilauksen vaunumäärä alennettiin lopulta kuitenkin 64 kappaleeseen, ja uudet Oe-vaunut valmistuivat vuosina 1970-1971. Oe-vaunujen tavarajunakäyttö korostuu myös vuoden 1980 Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -kansiossa, joka kuvailee Oe-vaunua seuraavasti: "4-akselinen autovaunu, joka saadaan liittää myös pikajuniin."
Kuvasarja:
XXH ex. Hac
 
27.08.2021 18:14 Lauri Kivijärvi  
  Teppo on asian ytimessä: Ei ole järkeä maksaa vaunujen siirtämisestä Haapamäelle, kun siellä ei yksinkertaisesti ole resursseja edes nykyisen pihamaalla lahoavan kaluston säilytykseen. Haapamäen resurssipulasta kertonee hyvin vaikkapa Youtubeen ladattu dokumentti "Suomen paras säiliövaunujen keräilijä" (MTV 3, 1997), jossa Timo Lehtonen esittelee suurella vaivalla entisöityjä säiliövaunuja. Vaunut.orgin valokuvahaulla jokainen voi tarkastaa, mihin kuntoon esim. Lehtosen suosikkivaunu XGo on päässyt ulkosäilytyksen seurauksena. Uusien kalustohankintojen sijaan tärkeintä olisi saada Haapamäelle lisää hallitilaa, jotta entisöitäväksi valittu kalusto saataisiin oikeasti säilymään.


Haapamäellä tämä Hac-vaunu vain hukkuisi nykyisten romujen sekaan, jolloin vaunusta olisi vielä vähemmän iloa harrastajille: Tuolla nykyisellä paikallaan Hac-vaunua on paljon helpompi valokuvata, kun se on aukeassa maastossa. Vaunun sijainti Oulun ratapiha-alueen ytimessä näyttäisi myös suojelevan vaunun pintoja vandaalien töhryiltä.

Hac-vaunujen museaalinen arvo on harmillisesti varsin pieni, sillä vaunujen kaupallinen käyttö jäi lyhyeksi: Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan (sivu 461) mukaan Ha-, Haa-, Hac- ja Oe-vaunuja rakennettiin erityisesti uusien henkilöautojen kuljetukseen tuontisatamista sisämaahan. Muutaman vuoden kuluttua vaunusarjojen valmistumisesta kävi kuitenkin niin, että uusien henkilöautojen kuljetus siirtyi lähes kokonaan erikoiskuorma-autoille. Valtaosa juuri rakennetuista autovaunuista jäi tämän johdosta vaille käyttöä, minkä seurauksena autovaunuja alettiin muuntaa toisiin käyttötarkoituksiin sopiviksi.

Rautatiemuseon kokoelmista löytyy Hac-vaunun 105978 valmistajakilpi, joka saattaisi olla peräisin Tepon mainitsemasta Hac-vaunusta. Laatasta on valokuva Finna-arkistossa.
kuva 25.08.2021 19:31 Lauri Kivijärvi  
  Hac-vaunuja löytyi Esan mainitseman numeroavaruuden lisäksi myös numeroilla 105851-105872. Nämä Hac-vaunut (22 kpl) rakennettiin vuosina 1969-1970 Ggh-vaunuista.

Suoraan Ek-vaunuista vuonna 1968 muutetut Hac-vaunut numeroitiin tarkemmin ilmaistuna numeroväleille 105899-105920 ja 105972-105999. Näitä suoraan Ek-vaunuista muutettuja Hac-vaunuja oli kaikkiaan 50 kpl. Yhteensä Hac-vaunuja valmistettiin siis 72 kpl.


Tarkastin tiedot Valtionrautatiet 1962-1987-kirjasta (sivut 454 ja 461) sekä VR:n kaupallisen liikenteen tavaravaunujen yhdistelmätaulukosta 30.6.1980.
Kuvasarja:
XXH ex. Hac
 
25.08.2021 17:07 Lauri Kivijärvi  
  Kiitettävää dokumentointia! Näistä valokuvista on aikanaan runsaasti iloa vaunujen tekniikasta kiinnostuneille harrastajille sekä pienoismallirakentajille. Kohtisuoraan otetut pääty- ja kylkikuvat sekä lähikuvat mm. alusrakenteesta, jousituksesta sekä maalausmerkinnöistä ovat erityisen arvokkaita otoksia. Tämä yksilö taitaa olla ainoa jäljellä oleva Hac-vaunu, mikä nostaa dokumentoinnin arvoa entisestään: huomenna näitä ei välttämättä enää olekaan ikuistettavaksi.
kuva 10.08.2021 17:31 Lauri Kivijärvi  
  Kiitoksia asiantuntijan vastauksesta!

Uusin RATO 11 mainitsi, että kreosoottikyllästettyjä puuratapölkkyjä ei saa käyttää pohjavesialueilla. Aikaisempi RATOn versio suositteli välttämään kreosoottipölkkyjen käyttöä pohjavesialueilla. BP17-pölkkyjä alkanee siis ilmestyä etenevissä määrin erityisesti pohjavesialueiden läpi kulkeville rataosuuksille.

Onko BP17-pölkyllä muita etuja puuratapölkkyyn nähden? Nostaako esim. BP17-pölkkyjen puupölkkyjä suurempi paino sorastetun radan kykyä vastustaa hellekäyriä?
kuva 09.08.2021 20:21 Lauri Kivijärvi  
  Betonipölkkyjen ilmestyminen sorastetulle radalle on kiinnostava havainto. Aikaisemmin RATO kielsi kaikkien betonipölkkyjen asentamisen soratukikerroksen päälle.

Onko näissä BP17-betonipölkyissä puuratapölkkyä vastaavan muodon lisäksi jotain muuta erikoista? Ovatko PB17-pölkyt esim. aiempia betonipölkkyjä joustavampia, jotta ne on saatu sietämään soratukikerrosta?
kuva 17.06.2021 23:38 Lauri Kivijärvi  
  Yksi neliakselinen suojavaunu vastaa Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisun 37/2007 (linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits​tream/handle/10024/78817/LVM37_2007.pdf?​sequence=1 ) mukaan kahta kaksiakselista suojavaunua. Kahden kaksiakselisen suojavaunun korvaaminen yhdellä neliakselisella vaunulla tuottanee hieman säästöä vaunujen ylläpitokuluissa. Vaunujen saatavuus vaikuttanee myös suojavaunujen valintaan. Valokuvien ja videoiden mukaan tässä junassa on toisinaan käytetty myös Vtad-vaunua suojavaununa.

Koska tässä junassa kulkee ilmeisesti ammoniakkia, niin ylle linkitetyn julkaisun perusteella letkan etummainen säiliövaunukin taitaa itse asiassa olla suojavaunu?
kuva 01.06.2021 16:39 Lauri Kivijärvi  
  Yläpuolen kommentissa mainitut H0-Dv12-veturit löytyvät kokoonpanokuvineen oheisen linkin takaa: https://pienoismallit.net/galleria/malli​_14456/ . Veturinkuljettaja ja koneapulainenkin on mallattu kabiiniin sanomalehtineen. :)
Kuvasarja:
Pettukankaan vaunujen siirto
 
01.12.2020 23:32 Lauri Kivijärvi  
  Kiinnostavaa kuulla, että Suomeen on perustettu uusi rautateihin keskittynyt yhdistys. Vaikuttaako yhdistys missä päin Suomea? Entä millaista pelastussuunnitelmaa ja käyttöä yhdistys on ajatellut näille vaunuille? Tuleeko näistä staattisia näyttelyesineitä, liikevaihtoa tuottavia kokous/kahvilatiloja, vai museojunakäyttöön sopivia vaunuja?
kuva 20.11.2020 01:30 Lauri Kivijärvi  
  Aamuposti kirjoitti tämän käytöstä poistetun tasoristeyksen edelleen toimivista valoista jutun 27.10.2020. Uutisen mukaan varoitusvaloista katkaistaan virta loka-marraskuun tienoilla. Tämä kuva saattaa siis jäädä viimeiseksi otokseksi, jossa varoituslaitteet vielä tuikkivat. Linkki uutiseen (koko juttu maksumuurin takana): https://www.aamuposti.fi/paikalliset/314​4837

Tässä kohdassa oli vielä 1990-luvulla kaksi raidetta ylitettävänä Juhan karttahavainnon mukaisesti. Raiteiden välinen etäisyys toisistaan oli varsin suuri, minkä vuoksi tässä oli muistaakseni itse asiassa kaksi tasoristeystä: tämä puolipuomein varustettu yksiraiteinen tasoristeys ja sitten vielä vartioimaton viljasiilon raiteen tasoristeys. Harmillisesti en ole nähnyt yhtään valokuvaa tästä tasoristeyksestä 1990-luvun alkupuoliskolta, josta asian voisi tarkistaa.
kuva 03.11.2020 23:24 Lauri Kivijärvi  
  Satunnaiskuva näytti vielä kaipaavan hahmoille tunnistusapua, niin jatketaan kommentointia: Hevosen ympärillä puuhastelevat hahmot ovat Urpo (harmaa hahmo) ja Turpo (punainen hahmo). Nämä hahmot seikkailivat 1990-luvulla mm. Pikku Kakkosessa.
kuva 02.11.2020 22:35 Lauri Kivijärvi  
  Luin Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan sivuilta 454 ja 461, että 69 Oe-vaunua rakennettiin Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971. Lukumäärä siis täsmää Esan ilmoittamaan, mutta mistä dokumenteista nuo tarkemmat luovuttajavaunujen tiedot ovat? Olisin utelias tietämään, miten tarkempiin tietoihin pääsisi käsiksi.

Onko kaikissa Esan listaamissa vaunuissa (Em, Eim, CEi jne.) täysin sama alustaratkaisu kuin Ei-vaunuissa? Tämä selittäisi, miksi Valtionrautatiet 1962-1987 -kirja niputtaa kaikki Esan listaamat vaunut Ei-vaunuiksi.

Arvelin aluksi, ettei metallisesta aluskehyksestä irrotettu puukori jaksaisi kantaa itseään, mutta sitten muistin Minkiöön viedyn Eim-vaunun puukorin (kuva: http://vaunut.org/kuva/126074 ). Olisiko ylimääräisistä puukoreista voitu tehdä purkamisen ohella esim. pihavajoja sekä kodittomien asuntoja?
Kuvasarja:
Merven teollisuusraide
 
25.10.2020 17:55 Lauri Kivijärvi  
  Kiitokset kuvaajalle korkealaatuisista kuvista ennen ja jälkeen rataremontin! Dokumentaatio raiteen muodonmuutoksesta uutislinkkeineen on kiitettävää.

Raiteen omistuksen siirto kunnalta valtiolle on selvästi tehnyt hyvää ja taannee sotilaskaluston rautatiekuljetukset harjoituksiin myös tulevaisuudessa. Olen tästä aikoinaan kulkenut neljästi sotilasjunalla, joten kuvasarjan selaaminen toi paljon muistoja mieleen.
kuva 17.10.2020 23:36 Lauri Kivijärvi  
  Kuvan oikeaan reunaan on näemmä taltioitunut taidevaunu XG 031346. Oheisen Youtube-linkin takaa voi tutustua, miten vaunu sai nykyiset kuvionsa Kiasman nuorten työpajassa vuonna 2015: https://www.youtube.com/watch?v=6hzL4pQh​uV8
kuva 16.10.2020 19:45 Lauri Kivijärvi  
  Laitetaan tämän kuvan yhteyteen tieto, ettei näitä vaunuja löytynyt kuvanottopaikalta enää syyskuussa 2020: Vaunujen kohdilla oli vain heikkoja painaumia ratapölkytyksestä. Vaunujen välissä oleva rakennus on edelleen paikallaan.

Osaisiko kukaan sanoa tarkemmin, milloin vaunut ovat tästä kadonneet?
kuva 26.04.2020 23:54 Lauri Kivijärvi  
  No niinpä tuo taitaakin olla. Muunsin modernin numeron väärin nelinumeroiseksi luvuksi.
kuva 26.04.2020 23:38 Lauri Kivijärvi  
  Tämä virheellinen teippaus on näemmä ollut 2606:n kyljessä jo vähintään 10 vuotta! Katsokaapa huviksenne oheinen Jimi Alppimaan kuva samaisesta veturista punavalkoisessa asussaan vuodelta 2010: http://vaunut.org/kuva/90023 .

Ihme, ettei kukaan ole pajalla kiinnittänyt asiaan huomiota vuosien aikana.
kuva 11.07.2018 07:57 Lauri Kivijärvi  
  Hyvä tiivistelmä Warbonnet-väritysten historiasta. Luin pikaisesti Wikipediasta, että Warbonnet-väritys tuli käyttöön Super Chiefin toisessa versiossa. Värityksen tarkkaa käyttöönottovuotta en kuitenkaan löytänyt.

Warbonnet-väritys on kieltämättä klassikko, jota on mukailtu lasten satu- ja kuvakirjoissakin. Opin aikoinaan juurikin lastenkirjallisuuden kautta yhdistämään punaisen keulan amerikkalaisiin dieselvetureihin. Warbonnet-värityksen näkeminen paikan päällä on ollut tästä johtuen mukava kokemus. Kuvan veturi on tullut nyt useana päivänä vastaan ratapihalla eli paikallinen kone on selvästi kyseessä.
kuva 10.07.2018 22:14 Lauri Kivijärvi  
  Perttu tiesi oikean vastauksen arvoitukseen. Hienoa! Ei kauaa mennyt tämänkään arvoituksen ratkaisemiseen. :)

SD40-2 numero 1584 on todellakin valmistunut alkujaan SD45-2-sarjan veturina vuonna 1972 (valmistaja EMD). Veturin ensimmäinen, alkuperäinen numero oli 5656 ATSF-yhtiön aikaan. Veturin numero on muuttunut vuosien varrella useaan otteeseen, joista 1584 on viimeisin. Tiedot on koottu Jarin yllä linkkaamalta sivulta.

SD40-2- ja SD45-2-vetureiden alustat ovat käytännössä samat SD40-2-sarjaa koskevan Wikipedia-artikkelin mukaan, mutta alustan päällä oleva koppa poikkeaa merkittävästi veturisarjojen välillä: SD45-2:n koppa on paljon pidempi kuin SD40-2:n. Tästä johtuen 1584:n puskinpalkkien käymäsillat ovat paljon kapeammat kuin alkuperäisissä SD40-2-vetureissa. Tämä ero on todella hyvin havaittavissa, jos 1584:n pitkää päätä vertaa esim. oheiseen Hannun ottamaan valokuvaan (BNSF 1857:n pitkä pää): http://vaunut.org/kuva/111370

Jarin linkkaamalla sivulla 1584 on merkitty SD40-2R-sarjan koneeksi (R = rebuilt?). BNSF näyttää julkisesti käyttävän veturin tyyppimerkintänä kuitenkin SD40-2-merkintää. Merkintä näkyy 1584:n kyljessä oheisessa valokuvassa vuodelta 2015: http://rrpicturearchives.net/showPicture​.aspx?id=4341742
kuva 10.07.2018 17:05 Lauri Kivijärvi  
  Jarin linkkaaman sivuston mukaan 1584:ssä on vahvempi esteenraivaaja, joka estää onnettomuudessa muun kaluston kipuamisen 1584:n päälle. Samalla veturiin on vaihdettu leveämpi astinmalli.

Näiden lisäksi veturissa on kuitenkin jotain suuremmin poikkeavaa, mutta mitä? Jarin huomio on jo kiinnittynyt ratkaisevaan osaan veturia.
kuva 10.07.2018 05:58 Lauri Kivijärvi  
  Laitetaampa tähän kuvaan liittyen pieni arvoitus Vaunut.orgin väelle: Kuvan vasemman reunan SD40-2 numero 1584 poikkeaa tyypillisistä SD40-2-sarjan vetureista. 1584:ssä on radio-ohjausvarustelu, mutta radioantennien ja muiden hienovaraisten yksityiskohtien lisäksi veturissa on jotain muuta poikkeavaa. Mikä on siis tämä ero ja miksi asia on näin?

Paljastan oikeat vastaukset kysymyksiin elokuussa, jos arvoitus ei ratkea.
kuva 10.07.2018 03:38 Lauri Kivijärvi  
  Kuvan veturi on selvästi paikallisten rautatieharrastajien suosiossa vanhan värityksen johdosta. Veturista löytyy runsaasti hyviä otoksia oheisen linkin takaa: http://www.rrpicturearchives.net/locoPic​ture.aspx?id=2004&Page=3

636 on valmistunut yllä mainitun sivuston mukaan vuonna 1994 (valmistaja General Electric). Veturisarjan teho on 4400 hevosvoimaa Locomotive Wikin mukaan (linkki: http://locomotive.wikia.com/wiki/GE_C44-​9W ).
kuva 08.07.2018 22:35 Lauri Kivijärvi  
  Kiitos PDF-linkistä! En löytänyt Vaunut.orgin foorumilta lainkaan keskustelua aiheesta LNG- tai maakaasu-hakusanoilla.

Linkitetyn selvityksen mukaan maakaasuvetureiden käytöllä olisi mahdollista pudottaa polttoainekustannuksia 30-50 %. Vertailukohteina laskuissa ovat vastaavan teholuokan dieselveturit. Laskelmia oli tehty sekä 10 että 20 vaunun mittaisille tavarajunille. Kun laskelmissa ottaa polttoainekulujen lisäksi huomioon muut kustannukset (henkilöstön palkat, kaluston huollot, pääomakustannukset & ratamaksut), olisivat maakaasuveturit 7-11 % edullisempia kuin vastaavat dieselveturit.

Polttoaineen säästölaskelmat olivat selvityksessä samaa suuruusluokkaa kuin amerikkalaisissa selvityksissä. Rahallisen säästön lisäksi maakaasun käyttö vetureissa säästäisi luontoa, sillä maakaasukäytöllä voidaan laskea merkittävästi mm. typen oksidien päästöjä (jopa 70 %). Myös hiilidioksidipäästöt pienenisivät jopa 30 %. Linkki englanninkieliseen artikkeliin aiheesta vuodelta 2014: https://www.progressiverailroading.com/c​sx/article/Liquefied-natural-gas-could-h​elp-railroads-reap-locomotive-benefits-i​f-regulatory-technical-issues-are-resolv​ed--39693

Florida East Coast Railwaystä tuli vuonna 2017 ensimmäinen yhdysvaltalainen rautatieyhtiö, jonka kaikki veturit on varustettu LNG-laitteilla. Rautatieyhtiötä käsittelevästä artikkelista löytyy hyviä kuvia konttivaunun alustalle toteutetusta LNG-tenderistä. Linkki artikkeliin: https://www.railwayage.com/mechanical/lo​comotives/fec-rolls-out-lng/
kuva 08.07.2018 06:16 Lauri Kivijärvi  
  Löysin flexifuel-veturin maakaasutenderistä kiinnostuneille kuvia RR Picture Archives.netistä. Vaunun rakenne ja kytkeminen veturiin selviää varsin hyvin kyseisistä kuvista. Yksi tenderi voi syöttää maakaasua samanaikaisesti kahteen flexifuel-veturiin. Tenderi kytketään tällöin flexifuel-vetureiden väliin.

http://www.rrpicturearchives.net/showPic​ture.aspx?id=4091426
http://www.rrpicturearchives.net/showPic​ture.aspx?id=4106000
http://www.rrpicturearchives.net/showPic​ture.aspx?id=3635662 (kuva vaunun päädystä)


"Flex-fuel"-dieselveturi oli varsin kiehtova löytö. Voisikohan tekniikkaa käyttää myös Suomessa? Suomessa olisi jo valmiiksi maakaasuverkko rakennettuna, joten tankkauspisteiden liittäminen valtakunnanverkkoon voisi hoitua ainakin Etelä-Suomessa suhteellisen edullisesti. Nesteytetyn maakaasun liikennekäytöstä olisi myös kokemusta laivanrakennuksen puolelta (Viking Grace).
kuva 07.07.2018 18:28 Lauri Kivijärvi  
  Jefferson Cityn asemalla on säännöllistä Amtrak-liikennettä. Poikkesin ennen tämän kuvan ottamista asemalaiturin luona: muutama ihminen odotteli laiturilla seuraavaa Amtrak-junaa. En tosin pystynyt valokuvaamaan rautatieinfraa pidempään, kun ensisijainen tarkoitus oli vierailla Missourin edustajaintalossa ja ehtiä vielä illaksi takaisin Springfieldiin. Ohessa olisi paikallisten harrastajien Youtube-videoita Amtrak-junista Jefferson Cityn asemalla: https://www.youtube.com/results?search_q​uery=jefferson+city+amtrak

Missourin edustajaintalosta: Edustajaintalossa oli outoa vierailla, kun siellä sai kuka tahansa liikuskella täysin vapaasti virka-aikaan. Senaattoreiden toimistoihinkin sai vapaasti astella, jos ovi oli raolla. Erään toimiston sihteerikin minulle korosti, että amerikkalaisilla on lähtökohtaisesti täysi oikeus liikkua verovaroin ylläpidetyssä rakennuksessa ja tavata edustajia ilman ajanvarauksia. Järjestely toimii ilmeisen hyvin. Ei taitaisi vastaava avoimuus onnistua Suomen eduskunnassa. :)
kuva 07.07.2018 05:58 Lauri Kivijärvi  
  Läpiajettavassa hallissa ei ole lainkaan ovia. Seinätkin alkavat vasta noin viiden metrin korkeudesta. BNSF kutsuu hallia virallisesti nimellä "Service Track". Keltaisten palkistojen ja vaijereiden tehtävästä en saanut tietoja.

Missourissa on suomalaisittain tarkasteltuna leudot talvet, mutta viime uudenvuoden aattona lämpötila laski -16 celsiusasteeseen. Tammi-helmikuussa oli myös pari voimakasta lumimyräkkää, joiden johdosta lunta oli maassa jopa 10 cm lumisateen jäljiltä. Lumi tosin pysyi kummallakin kerralla maassa noin viikon, ja lumimyräköiden välissä oli jopa t-paitakelejä. Paikalliset ovat laskeneet leikkiä, että toin suomalaisen sään mukanani Missouriin. ;) Tavallisesti ei kuulemma ole ollut näin kylmää ja lumista.

North Kansas Expresswayn sillalla on kummallakin reunalla kevyen liikenteen väylät, joita olen hyödyntänyt valokuvaamiseen. Verkkoaita on tosin ikävän tiheäsilmäistä, mutta riittävän kauan kuvakulmaa hakemalla on mahdollista saada jonkinlaisia kuvia, joihin ei tule verkkoaitaa näkyviin. Kuva on otettu Huawei Y6 Pro -älypuhelimella, jonka pieni linssi helpottaa myös verkkoaidan välttelyä. Kameran haittapuolina ovat tosin huono valotusajan säätö, oikean zoom-toiminnon puute sekä linssivääristymä.
kuva 07.07.2018 05:26 Lauri Kivijärvi  
  Tuli itsekin huomattua tuo outous UP:n veturinumeroiden kohdalla, kun tunnistin veturia. Google-haku löysi veturinumerolla haettaessa alkuvaiheessa vanhemman SD40-2-veturin kuvia, jotka eivät täsmänneet valokuvani veturiin. Ohessa olisi kiinnostuneille linkki RR Picture Archives.netin valokuviin vanhemmasta UP 3811-veturista: http://www.rrpicturearchives.net/Locopic​ture.aspx?id=114385

Kuvan sivuraiteiden sallittuista akselipainoista en osaa sanoa, mutta kuvanottohetkellä raiteilla 3 ja 7 oli moderneista "hopper"- ja "gondola"-vaunuista koostuvia letkoja. Kivihiilen/malmin kuljetukseen tarkoitetut avotavaravaunut olivat tosin tyhjiä. Sivuraiteiden pölkytykset ovat kieltämättä vähän kärsineen oloisia 30 tonnin akselipainoja ajatellen.
kuva 26.06.2018 00:48 Lauri Kivijärvi  
  Sympaattinen kuva Tk3:sta. Veturillahan on kuvassa silmät, jolla se tarkkailee ympäristöä! Otos on kuin lasten junakirjasta. :)

Osaisiko joku kertoa, mitä varten noissa puskinlyhdyissä on tuollaiset "mustuaiset"? Keskittävätkö ne valoa paremmin, vai onko ne laitettu (museo)veturin nokalle ilahduttamaan ihmisiä?
kuva 20.06.2018 02:13 Lauri Kivijärvi  
  Kaupallisessa kalustossa ei ole tullut vastaan liukulaakeroituja telejä. Ainoa täällä näkemäni liukulaakeroitu vaunu on paikallisen rautatiemuseon omistama tenderi. Onkohan liukulaakeri nykyään USA:ssa edes sallittu kaupallisessa rautatieliikenteessä?

(Ohessa laakerointiratkaisuja tuntemattomille lukijoille kuva avatusta vaunun liukulaakeripesästä: http://vaunut.org/kuva/53340 . Kuvan on ottanut Teppo Niemi.)
kuva 18.06.2018 01:49 Lauri Kivijärvi  
  Yhdysvaltalaisten veturien puskinlyhdyistä ja muista ominaisuuksista on enemmän tietoa oheisen valokuvan kommenttiosiossa: http://vaunut.org/kuva/94419 . Useista yhdysvaltalaisista vetureista ilmeisesti puuttuvat pitkän pään puskinvalot, koska veturit on tarkoitettu kulkemaan ensisijaisesti lyhyt pää edellä. Rahaa on siis käytetty harkiten vetureita ostettaessa. :)
kuva 17.06.2018 08:12 Lauri Kivijärvi  
  Hankin itselleni paikallisesta rautatiemuseosta BNSF:n vuosikertomuksen vuodelta 1999 (BNSF 1999 Annual, toim. Robert C. Del Grosso). Vuosikertomuksessa on täydellinen listaus BNSF:n kyseisenä vuonna omistamista cabooseista. Hannun kirjoittama tieto kuvan caboosen rakennusajankohdasta ja valmistajasta pitää BNSF:n listauksen mukaan 100 % paikkansa.

Museossa työskentelevä eläköitynyt rautatieläinen kertoi, että cabooseista on hitsattu ikkunoita ja ovia umpeen jottei niihin mm. pesiytyisi kodittomia. Olen tosin nyt nähnyt paikallisissa vaihtotöissä myös ovet ja ikkunat säilyttäneitä cabooseja. Kaikista cabooseista ei ole siis tehty kuvan mukaisia peräpään "laajennettuja vaihtotyöastimia" konduktöörille.

(Yhdysvaltalaisista tavaravaunuista näyttäisi yleisesti uupuvan varsinaiset vaihtotyöhön suunnitellut astimet vaunujen kulmista. En ole toistaiseksi nähnyt junahenkilökuntaa roikkumassa suomalaiseen tyyliin vaunujen kyljissä. Vertailukuva yläpuolen kuvaan: http://vaunut.org/kuva/29600 )
kuva 16.06.2018 21:09 Lauri Kivijärvi  
  Kiitos Hannu tiedoista! Näihin kuviin on saatu ansiostasi kerättyä mukavasti tietoa amerikkalaisesta rautatiehistoriasta. :) En itse osaisi edes etsiä esim. amerikkalaisen vaunukaluston tietoja, kun minulla ei ole tarpeeksi laajaa perustietämystä kalustosta ja englanninkielisestä termistöstä.

Ovatko nuo caboosen telit muuten Barber-Bettendorf-telejä? Yritin selvittää asiaa Kadee-yhtiön H0-telikatalogin avulla.
kuva 14.06.2018 07:20 Lauri Kivijärvi  
  Kaunis kuva vihreästä ja valoisasta maailmasta. Tyyni vedenpinta peilaa upeasti vanhan kiviholvisillan. Kuva sopisi erinomaisesti VR:n markkinointimateriaaliin havainnoillistamaan nopeaa, turvallista ja ympäristöystävällistä liikkumismuotoa.
kuva 12.06.2018 01:09 Lauri Kivijärvi  
  Silverliner V -sähkömoottorivaunuista voi lukea lisää mm. SEPTAn julkaisemasta kalustoesitteestä. Esite on tallennettuna Archive.org-sivustolle. Linkki arkistoon: https://web.archive.org/web/201805110225​32/http://www.septa.org/service/rail/sil​verliner-brochure.pdf
kuva 12.06.2018 00:38 Lauri Kivijärvi  
  Kuvaaja on selvästi ollut visionääri tätä tyylikästä kuvaa ottaessaan! Olisikohan tämä asetelma heinäkuusta 2018 alkaen laillisesti mahdollinen? Taksina käytettävän ajoneuvon määritelmähän laajenee silloin uuden liikennepalvelulain myötä. Voisin itse harkita Dv12-taksia. ;)
kuva 09.06.2018 21:53 Lauri Kivijärvi  
  Konttien junakuljetukseen liittyen: Myös Suomessa on kokeiltu konttien kahteen kerrokseen pinoamista vaunuihin. Kuljetustapa ei kuitenkaan yleistynyt johtuen ilmeisimmin siitä, ettei kaksi normaalikorkuista konttia olisi mahtunut päällekkäin sähköradan ajojohtimien alle(?) Kuva suomalaisesta Sggn-vaunusta konttipinon kanssa: http://vaunut.org/kuva/80207