Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.05.2018 04:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Pertulle linkistä. Useat Stenan palveluyksiköt lähettävät siis romumetallia kuorma-autokuljetuksin Tahkoluotoon murskattavaksi. Yksittäinen palveluyksikkö tuottanee sen verran vähän murskattavaa romua, ettei junakuljetus yksiköltä Tahkoluotoon ole taloudellisesti kannattavaa. Tietääkö kukaan, mihin Tahkoluodossa murskattu metalli kuljetetaan? Romumetallimurskeen ostajan luulisi hankivan metallia Stenalta useiden vaunulastien edestä kerralla, jolloin junakuljetuksen kuvittelisi olevan maantiekuljetukseen nähden edullisempaa. Murskaamon olemassa oleva raiteisto puskittuu jo tehokkaasti: http://vaunut.org/kuva/94924?paik=Tahkoluoto |
||||
|
|
15.05.2018 00:28 | Lauri Kivijärvi | ||
| Melkoinen maantiejuna! Koostumus näyttäisi olevan kuorma-auto + apuvaunu (Dolly) + linkkivaunu + puoliperävaunu. Onko tällaiselle yhdistelmälle jokin vakiintunut nimi? Kuinka monta tonnia tuohon yhdistelmään suunnilleen mahtuu lastia? Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksi Obrk-romuvaunu kykenee kuljettamaan 55,0 tonnin kuorman (tieto osoitteesta https://www.vrtranspoint.fi/fi/ ). |
||||
|
12.05.2018 09:04 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tehtiinkö BOv-vaunuihin koskaan OTK:n suosittelemia rakenteellisia muutoksia eli kuormaustason muutosta tai vastapainojen asennusta? Tutkintaselostuksen mukaan BOv-vaunuille asetettiin vain alhaisemmat nopeusrajoitukset, ja vaunun kuormausohje uusittiin. 2010-luvun alkupuolen jälkeen vaunut eivät ole ilmeisesti enää aiheuttaneet onnettomuuksia. BOv:t näyttävät nykyisin matkaavan Fenniarailin junissa. | ||||
|
09.05.2018 08:39 | Lauri Kivijärvi | ||
| Onko Karin yläpuolinen lauluntynkä mahdollisesti muunnos "Pula-aika"-laulusta? :) Kappale soi aikoinaan YLEn esittämässä samannimisessä dokumentissa. | ||||
|
09.05.2018 08:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Paikallinen harrastaja kertoi, että veturin katolle jälkiasennetut antennit ovat veturin radio-ohjauslaitteen antenneja. Kuljettajat hoitavat paikallisen harrastajan mukaan koko järjestelytyön toisinaan yksin: Kuljettaja kävelee penkalla veturiohjaimen kanssa ja huolehtii vaihteiden käännöistä. Videokamerasta ja "caboose-ohjauksesta" harrastaja ei osannut sanoa. Kuvaushetkellä johtoveturi oli miehitetty. Paikallisia vaihtotöitä tehdään usein tällä veturiparilla. Tämä selittänee sen, miksi vain johtoveturi on varustettu radio-ohjauslaitteilla. Huomasin myös, että tämän veturiyksilön olisi voinut hankkia valmiina H0-mallina kaupasta. :) Pienoisrautatieharrastus on Yhdysvalloissa huomattavasti helpompaa (ja edullisempaa) kuin Suomessa. |
||||
|
07.12.2017 06:52 | Lauri Kivijärvi | ||
| Hienoja kuvia on Seppo aikoinaan taltioinut viimeisestä höyryveturivetoisesta tavarajunasta. Kiitokset kuvasarjan jakamisesta, vaikka kiitokset tulevatkin näin myöhään! Täytyy esitellä nämä kuvat amerikkalaisille harrastajille ensi kerhotapaamisessa. Suomalaiset rautatieharrastajat ovat saaneet nauttia höyryaikakaudesta huomattavasti yhdysvaltalaisia kollegoita pidempään. Pikaisen internet-haun perusteella höyryaikakausi päättyi Yhdysvalloissa jo 1960-luvun alkupuolella (muutamaa paikallista poikkeusta lukuun ottamatta). Suomessa on lisäksi varsin eksoottisesti saattanut tavata kaupallisia höyryveturivetoisia junia sähköradalla. Linkki esimerkkiin: http://vaunut.org/kuva/114677?kv=1968&kv2=1976&tag0=0%7CTr1%7C |
||||
|
04.12.2017 07:31 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä ei siis ollut sähköistämätön kaksiraiteinen rataosuus tai sähköistämätön kohtauspaikka. Onneksi asia mainittiin kommenteissa muiden jäsenten toimesta. En olisi muutoin osannut etsiä taustalla heikosti pilkistävää ajojohdinpylvästä, kun ajojohdin oli poistettu kuvasta. Kaikki kuvia katsovat henkilöt eivät tunne Suomen rataverkkoa tai suomalaista rautatiekalustoa täydellisesti, joten trikkikuvat voivat johtaa katsojia (jopa historioitsijoita) pahasti harhaan. Trikkikuviin olisi erittäin toivottavaa liittää maininta esim. ajojohtimien häivyttämisestä tai höyryvetureihin jälkiasennettujen osien häivytyksestä, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Tällöin vahvasti muokatut nostalgia- ja rekonstruktiokuvat ovat OK, koska katsoja on tietoinen vääristetystä kuvainformaatiosta. |
||||
|
03.12.2017 07:15 | Lauri Kivijärvi | ||
| Veturin historiasta kiinnostuneille hieman lisätietoja: Yhtiö siirsi 4524:n nykyiselle paikalleen kaupungin kaduille asetettuja väliaikaisia kiskoja pitkin – kadulle asetettua rataa rakennettiin ja purettiin veturin edetessä kohti määränpäätä. 4524 siirrettiin Springfieldiin dieselveturilla, mutta kadulla veturi kulki omin konein paineilman avulla. Siirto pääraiteelta "katuradalle" suoritettiin suomalaisista muuntajakuljetuksista tutulla tavalla: pääraide linjattiin väliaikaisesti sivuraiteelle, jolloin veturi voitiin ajaa pääraiteelta "katuradalle". Kaikesta veturin eteen nähdystä vaivasta huolimatta Springfieldin kaupunki kuitenkin laiminlöi 4524:n kunnossapidon, minkä johdosta veturi rapistui paikalleen. Lisäksi veturi vandalisoitiin pahoin. Kaupunki oli 1990-luvulla jo aikeissa romuttaa veturin. Vapaaehtoiset puuttuivat kuitenkin tapahtumiin perustamalla veturin sijaintipaikalle museon ja kunnostamalla veturin. Museolle hankittiin myös vaunukalustoa (konduktöörivaunu, kaksikerroksinen matkustajavaunu sekä matkatavaravaunu), joiden sisälle toteutettiin museon näyttelytilat. Nykyisin 4524 viettää eläkepäiviä katoksen alla korkeiden piikkilanka-aitojen suojassa. Nykyinen naapurusto tuntui myös pitävän museokalustoa tarkasti silmällä, kun useampi naapuri tuli tarkkailemaan museon verkkoaidan luona pyörinyttä kuvaajaa. Alueen "neighborhood watch" näyttää siis toimivan hyvin. :) 4524:stä on tehty upea 13-minuuttinen videodokumentti, josta kuvan yhteydessä esittämäni faktat on poimittu. Dokumentti on katsottavissa Youtubesta (linkki: https://www.youtube.com/watch?v=MNsNAcSutsE ) Dokumentissa käydään mm. vanhojen filmien välityksellä läpi 4524:n sekä sen sisarusten työura. Veturin siirrosta on lisäksi runsaasti kiinnostavaa videomateriaalia tarjolla dokumentissa. Videon kautta veturia voi tutkia mainiosti eri kuvakulmista, joten tämä keulakuva riittänee Vaunut.orgiin. |
||||
|
25.11.2017 17:58 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitokset Hannulle tiedoista! Päivitin kuvatekstiä kommenttien pohjalta. Tavoitteenani on selvittää kuvassa näkyvien vaunujen historiaa tarkemmin museon henkilökunnalta, kun museo toukokuussa aukeaa. Konduktöörivaunun suljetut ikkunat ja ilmastointilaite ovat tiettävästi seurausta vaunun sisälle toteutetusta museon näyttelytilasta. Pienen museon tarjontaan voi tutustua ennakkoon esim. oheisesta linkistä: https://www.springfieldmo.org/listings/979/railroad-historical-museum-inc |
||||
|
25.11.2017 17:51 | Lauri Kivijärvi | ||
| Mielenkiintoinen tasoristeys sivutien risteyksen johdosta. Kuvaa katsottaessa heräsi kysymys, voisiko kuvassa näkyvältä puomittomalta sivutieltä kääntyä oikealle myös tasoristeyksen hälyttäessä. Henkilöauto ja sitä pienemmät ajoneuvot eivät oikealle käännyttäessä estäisi junan kulkua kuvan tapauksessa. Tieliikennelaki ei tähän antanut yksiselitteistä vastausta, mutta tieliikenneasetus 26§ oli sitä vastoin yksiselitteinen: "Vilkkuva punainen valo opastimessa osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa. Vilkkuva pyöreä valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen mitä tasoristeykseen ajamisesta on säädetty." Ei siis voi. |
||||
|
28.03.2017 21:31 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kokeilin taloyhtiön saunavuorolla, millaisia vastauksia saan yläpuolen kysymyksiin näyttämällä rautatieaiheista kuvaa vastaajille. Testikuvana käytin keltanokkaista Dm7-moottorivaunun postikorttia. Postikorttikuva oli hyvin samankaltainen linkin kuvan kanssa: http://vaunut.org/kuva/104636?tag0=3%7CDm7%7C . VR-logoa ei siis näkynyt kuvassa. Viisi henkilöä antoivat seuraavat vastaukset valokuvasta esittämiini kysymyksiin: henkilö 1: raitiovaunu, VR henkilö 2: raitiovaunu, VR henkilö 3: pienoismalli, VR henkilö 4: Ruotsi, Posti henkilö 5: spåra, VR Kolme viidestä henkilöstä assosioi Dm7-moottorivaunun raitiovaunuun. Jatkokysymyksessä neljä viidestä vastaajasta assosioi kiskokulkineen organisaatioon VR. Otanta oli pieni, mutta hyvin "lättähattu" näytettiin yhdistettävän VR-organisaatioon ilman kuvassa näkyviä logoja. Jälkikäteen kaikkia nauratti, kun yksikään henkilö ei tunnistanut kuvan laitetta hetimmiten junaksi.* Henkilöt kävivät yksi kerrallaan testattavana, joten he eivät kuulleet toistensa vastauksia. Kaikki koehenkilöt olivat alle 30-vuotiaita suomalaismiehiä, joilla ei ole rautatieharrastustaustaa. *Termiä juna käytetään tässä tapauksessa kansanomaisessa merkityksessä. |
||||
|
|
28.03.2017 18:26 | Lauri Kivijärvi | ||
| Katsoin Esan innoittamana Dr12:n valokuvaa: Päällimmäisin sana, minkä mieli assosioi Huruun, oli "rautatie". VR ei ollut päällimmäisimpänä mielessä. Tämä siis, kun kysymys oli muotoa "Mikä sana teille tulee ensimmäisenä mieleen valokuvasta?". Johdattelevampi kysymys "Mikä organisaatio teille tulee mieleen tästä kuvasta?" olisi varmaan tuottanut vastauksen "VR". "Tavalliselta kansalta" kysyttäessä yleisenä vastauksena saattaisi olla myös "museo" tai "junayhtiö". Joku rautateitä harrastava journalisti voisi huvikseen kokeilla VR-brändin vahvuutta näyttämällä sattumanvaraisille ihmisille junakuvia ja esittämällä heti perään yläpuolen kysymykset. Testin voisi tehdä kahdella eri testiryhmällä: yhdelle näytetään vanhoja junakuvia ja toiselle uusia junakuvia. Tulosten analyysissä voisi vielä ottaa demografiset tekijät (ikä, sukupuoli ym.) huomioon. :) |
||||
|
27.03.2017 21:40 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä on tiettävästi vanhin kuva (sarjan toisen kuvan ohella), jossa esiintyy Obrk-vaunu. Osaisiko joku kuvaan liittyen kertoa, minä vuonna ensimmäinen Obrk-vaunu valmistui liikenteeseen? Kuvanottovuonna 1989, vaiko jo aikaisemmin? Ensimmäisen Obrk:n tarkkaa valmistumisvuotta tarvittaisiin vaunusarjaa käsittelevään lyhyeen historiikkiin. |
||||
|
19.03.2017 16:54 | Lauri Kivijärvi | ||
| Pari Esan ja Juhanin kommentteihin liittyvää kuvalinkkiä: Kiitojunavaunusto on vieraillut Suomen Rautatiemuseon isännöimillä Pienoisjunatreffeillä H0-mittakaavassa. Vaunusto on pienoismallin rakentaneen henkilön omistuksessa. Kuva: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Pienoisjunatreffit+2016/IMG_1407hd.jpg?img=full Myös eräs keskustelussa mainituista H0-Dm4-moottorivaunuista on vieraillut Pienoisjunatreffeillä, tosin eri näytteilleasettajan pisteellä. Kuva: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Pienoisjunatreffit+2016/IMG_1433hd.jpg?img=full Kiitokset nimimerkki Tarzan.1g.fi:lle Pienoisjunatreffien 2016 dokumentoinnista. |
||||
|
20.02.2017 17:28 | Lauri Kivijärvi | ||
| VR pyrkinee laajalla Sr3-testiohjelmalla minimoimaan veturien piilevät lastentaudit. Ehkä taustalla kummittelevat Pendolinoja vaivanneet ongelmat(?) Hyvähän se on testata pitkäikäinen tuote huolella, jotta ostosta ei tarvitse jälkikäteen katua. Perusteellinen testaaminen toki maksaa aikaa ja rahaa, mutta pidemmässä juoksussa se saattaa tuoda rahallisia (sekä imagollisia) säästöjä kun laitteet kestävät käytössä. Isolle yhtiölle tällainen varman päälle pelaaminen on toki helppoa, koska testikulut eivät rasita liiaksi liiketulosta. |
||||
|
06.09.2016 20:56 | Lauri Kivijärvi | ||
| Olet Olli todennäköisimmin täysin oikeassa "Ohnarin" pituuden suhteen. Tavallinen ruuvikytkimin varustettu Sp/Ohn on 20,68 m pitkä, ja kummastakin päästä SA3:lla varustettu Spa 20,72 m (Spa:n tieto omasta valokuvakokoelmastani). Jos rungossa on yksi SA3-kytkin ja yksi ruuvikytkin, niin pituuden pitäisi kaiken logiikan mukaan olla 20,70 m eli noiden kahden ääripituuden keskiarvo. Jännittävää nähdä, löytyykö taarapainolle vielä tarkka lukema. Edit: Ja taas kirjoitettiin Ollin kanssa samasta asiasta samalla hetkellä. Olisi pitänyt kirjoittaa oma kommentti Wordiin, päivittää sivu ja katsoa, vieläkö omalle kommentille on tarvetta foorumilla. Hidas olen nykymaailmaan menoon. :) |
||||
|
|
06.09.2016 20:32 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Mikolle tarkentavista tiedoista. Nyt on "Ohnarin" "jarrupainotietolaatikon" luvut selvillä ja samalla kuvan Ohna-vaunun tiedot saatavilla. Enää tarvittaisiin taarapaino 100 kg:n tarkkuudella Ohnar-rungon toiseen "tietolaatikkoon", sekä vaunun pituus senttimetrin tarkkuudella samaiseen "lootaan". Se, missä päädyssä Ohnar-vaunua sijaitsi ruuvikytkin, on toistaiseksi vielä mysteeri. Valistunut arvaukseni tällä hetkellä on, että "Ohnarin" ruuvikytkin olisi sijainnut käsijarrun puoleisessa päädyssä Spar-vaunujen tavoin (kuva Sparin jarrupäästä: http://vaunut.org/kuva/13871?tag0=11%7CSpar%7C ) Edit: Ollilta tulikin samalla sekunnilla myös kommentti koskien taaran pyöristyksiä. |
||||
|
|
06.09.2016 16:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Olli tiedosta. Olin pitkään epäillyt koko vaunusarjan olemassaoloa, mutta tämä tieto todisti epäilykseni vääräksi. Jos "Ohnareja" on ollut vain kaksi, niin ei ihme, ettei niistä ole kuvia. Suomi-pienoisrautatiekaluston rakentajana toivoisin "Ohnareista" vielä tietoa, että sijaitsiko vaunun ainoa ruuvikytkin käsijarrun puoleisessa päädyssä? Entä mitkä olivat vaunusarjan jarrupainotiedot (tyhjä, kuormattu, vaihtopaino), taara sekä pituus? (Omissa malleissani vaunujen pienimmätkin tekstit ovat lukukelpoisia ja haluan niiden olevan 100 % autenttisia.) |
||||
|
|
02.09.2016 23:24 | Lauri Kivijärvi | ||
| Löytyisikö keneltäkään kirjallista viitettä todistamaan Ohnar-vaunujen olemassaoloa ja vahvistamaan lukumäärätietoa? Myös Ohnar-vaunujen tarkat käyttöönotto- ja hylkäysvuodet sekä vaunujen numerointi kiinnostaisivat minua. Ohn-vaunut rakennettiin vuosien 1970-1984 välisenä aikana, ja Ohna-vaunut vuonna 1983. Tieto on peräisin Valtionrautatiet 1962–1987 -kirjasta sivulta 459. Sen sijaan kirja ei mainitse lainkaan Ohnar-sarjan vaunuja. Myöskään VR:n virallinen liikkuvan kaluston luettelo ei tunne Ohnar-vaunuja vuoden 1987 listauksessaan. Olisivatko "Ohnarit" tulleet liikenteeseen vasta 1990-luvulla Spar-sarjan raakapuuvaunujen käyttöönoton yhteydessä? |
||||
|
24.06.2016 12:26 | Lauri Kivijärvi | ||
| Ocp-vaunujen tarkka hylkäysvuosi on mainittu kuvatekstissä (1985, muunnos sarjaan Ocpp). Olen ihmetellyt, minkä vuoksi VR ylipäätään rakensi päädyttömiä Ocp-vaunuja: oliko tavoitteena säästää materiaali- ja työkustannuksissa, vaikka päätyjen puuttumisen tiedettiin rajoittavan Ocp-sarjan käyttöä? VR rakensi kuitenkin Ocp-vaunujen rinnalla myös päädyillä varustettuja Ocpp-vaunuja, jotka oli ilmeisesti suunniteltu erityisesti rautakanavajunan päätyvaunuiksi. Ocpp-vaunujen päädyt olivat helposti irrotettavissa, joten Ocpp-vaunun sai muutettua nopeasti Ocp-vaunun kaltaiseksi. Ohessa Hannu Lehikoisen ottama kuva päädyttömästä Ocpp-vaunusta: http://vaunut.org/kuva/3894?tag0=11%7COcpp%7C Onko Suomessa ollut Keitele-Päijänne-rautakanavan lisäksi muita rautakanavia, joissa olisi käytetty VR:n kalustoa? Kuluntalahden siirtorata oli rautakanava, mutta siellä käytettiin Oulujoen Uittoyhdistyksen omaa kalustoa. Kuvalinkki: http://vaunut.org/kuva/77966?s=1 |
||||
|
|
23.06.2016 22:23 | Lauri Kivijärvi | ||
| Ei täällä tarvitse pahoitella, jos joutuu kuvatunnisteiden harhauttamaksi. :) Pidin alkujaan myös itse Vaunut.orgin tunnisteita 100 %:n luotettavina, enkä tästä syystä osannut etsiä pidemmistä kommenttiketjuista korjauksia/huomautuksia. Ohessa hieman lisätietoa sekä pohdintaa Ocp(p)-vaunuihin johtaneesta kehityskulusta (Tiedot kuvatekstissä mainitusta lähteestä): VR:n tarve puhtaasti raakapuukuljetuksiin suunnitellulle vaunusarjalle alkoi rautakanavaliikenteestä, jossa raskaat uittotukkiniput vahingoittivat yleisavovaunujen heiveröisiä sivupylväitä. Ongelman ratkaisemiseksi VR kehitti Oc-vaunuihin irtopankot, mutta toistuva irtopankkojen asentaminen uittokauden alussa sekä pankkojen poistaminen uittokauden lopussa osoittautui ilmeisesti hieman epäkäytännölliseksi(?). VR kehitti irtopankoista saatujen käyttökokemusten perusteella kaksiakselisen, kiinteillä pankoilla varustetun Ht-vaunusarjan (102 kpl:n sarja, muutettu Hdk-vaunuista vuosina 1967-1969). Ht-sarja osoittautui kuitenkin nopeasti käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi liian heikon rakenteensa johdosta. Lähde ei mainitse Ht-vaunujen tarkkaa hylkäysvuotta. Ohessa Tapio Keräsen ottama kuva Ht-vaunusta: http://www.vaunut.org/kuva/17910?tag0=11%7CHt%7C Epäonnistuneen Ht-sarjan jälkeen VR näyttää palanneen takaisin irtopankoin varustettuihin Oc-vaunuihin. Kesti noin 10 vuotta Ht-vaunujen hylkäyksestä, ennen kuin VR otti käyttöön kiinteillä pankoilla varustetut Ocp- ja Ocpp-telivaunut. Ocp-vaunut muutettiin tosin sangen nopeasti päädyillä varustetuiksi Ocpp-vaunuiksi, jotta niitä voitiin käyttää rautakanavaliikenteen lisäksi myös muihin raakapuukuljetuksiin. Ilmeisesti vain rautakanavaliikenteessä sallittiin päädyttömien Ocp-raakapuuvaunujen käyttö junan keskellä(?). Nykyisin ainakin osa Ocp(p)-vaunuista elää uutta elämää Sp- ja Sps-raakapuuvaunuiksi muutettuina (oma havaintoni). Rautakanavaliikennettä tarkemmin tuntevilta kuulisin mielelläni lisätietoja aiheesta sekä vahvistuksia kysymysmerkein varustettuihin tekstipätkiini. |
||||
|
|
22.06.2016 21:24 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos palautteesta! Olen tietoinen yläpuolen linkin takana olevasta kuvasta ja jätin siihen aiemmin jo kommentin koskien kuvan tietoja. Linkitetyssä kuvassa esiintyy todellisuudessa erityisillä irtopankoilla varustettuja Oc-vaunuja. Ocp-vaunun erottaa irtopankoin varustetusta Oc-vaunusta pankkojen erilaisten profiilien ansiosta: Ocp(p)-vaunuissa pankot eivät levittäydy (avaudu) vaunun sivuille yhtä dramaattisesti kuin Oc-vaunujen irtopankot. Oheisen linkin takana olevasta Matti Salmisen kuvasta näkee, miltä Oc-vaunun irtopankko näyttää: http://vaunut.org/kuva/63355?s=1. Valtionrautatiet 1962–1987 -kirjan sivulta 463 löytyy myös hyvät verrokkikuvat irtopankoin varustetusta Oc-vaunusta, Ocp-vaunusta sekä Ocpp-vaunusta. |
||||
|
18.06.2016 21:46 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä kuva herätti minussa kysymyksiä koskien VR:n hylkäys/romutuspäätöksiä: Tasoristeys-palstan 3/2012 (linkki: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/82 ) mukaan VR oli tehnyt romutus/hylkäyspäätöksen kaikista Elo-t-sarjan vaunuyksilöistä (50 kpl) helmi-toukokuussa 2012. Kuinka nämä Elo-t-vaunut ovat voineet olla vielä tämän kuvanoton aikana liikenteessä? Virallinen hylkäys/romutuspäätös sallii ilmeisesti kaluston käytön virkatarvetehtävissä? Tutkin myös Tasoristeys-palstan arkistoja tarkemmin Elo-t-vaunujen osalta. Tasoristeys-palstan mukaan VR on romuttanut Elo-t-vaunuja kahdessa erässä: ensimmäinen 13 yksilön romutus on tapahtunut touko-elokuussa 2013 (linkki: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/86 ) ja toinen 34 yksilön romutus tammi-huhtikuussa 2014 (linkki: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/91). Palstan mukaan 3 Elo-t-yksilöä olisi siis säästynyt romutukselta. Onko kenelläkään tietoa, missä nämä säilyneet Elo-t-yksilöt majailisivat? Olisi mukavaa käydä itsekin valokuvaamassa näitä vaunuja - ennen kuin ne katoavat lopullisesti. |
||||
|
06.06.2016 17:56 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tutkin tasoristeyksen purkamisen syitä Riihimäen kaupungin julkaisuista. Näyttäisi siltä, että tasoristeys saattaisi vielä palata takaisin uudistettuna. Kaupunki on jopa visioinut teollisuusraiteen jatkamista. Aiheesta enemmän Jarkon kuvan kommenteissa ( http://vaunut.org/kuva/111245?a=1 ). | ||||
|
06.06.2016 17:39 | Lauri Kivijärvi | ||
| Löysin Riihimäen kaupungin "Kunnallistekniikan investointiohjelma 2016" -julkaisusta (linkki: http://www.riihimaki.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/01/Investointiohjelma2016_kohdekortit.pdf ) maininnan tämän teollisuusraiteen sekä tasoristeyksen kohtalosta. Ohessa lainaus julkaisusta: "Parooninmäen teollisuusraiteen tasoristeyksen uusimisen toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tasoristeyksen rakenteet sis. raiteet poistetaan. Toisessa vaiheessa raiteet laitteineen uusitaan. Kokonaiskustannusarvio 70 000 euroa. - Tavoite: kunnossapidettävyyden ja liikenneturvallisuuden varmistaminen" Samainen julkaisu ilmoittaa, että tämän ensimmäisen vaiheen suorittaminen (=tasoristeyksen purkaminen) maksoi noin 20 000 euroa 70 000 euron kokonaispotista. Tasoristeyksen jälleenrakennuksen ajankohtaa ei ole kuitenkaan ilmoitettu. Lisäksi Riihimäen kaupunki on maininnut eräässä tiedotteessaan (linkki: http://www.riihimaki.fi/parooninmaen-asemakaavan-muutoksen-ja-asemakaavan-vireilletulo/ ) seuraavaa: "[Parooninmäen] Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on nykyisen teollisuusalueen toimintaedellytysten parantaminen ja teollisuusalueen mahdollinen laajentaminen. - Alueen pohjoispuolella kulkevaa, olemassa olevaa teollisuusraidetta on tarkoitus hyödyntää. Kaavassa tutkitaan mahdollisuus raideyhteyden jatkamiseen teollisuusalueelle." Hienoa olisi, jos kaupungin visio teollisuusraiteen tulevaisuudesta saataisiin toteutettua mainitussa laajuudessa (sekä taloudellisesti kannattavasti). |
||||
|
05.06.2016 22:47 | Lauri Kivijärvi | ||
| Uudella vetoraideosuudella käytetään jousi- ja ruuvikiinnitystä. Vetoraide on palakiskoa. Vanhemmalla osuudella näytti pikaisen valokuvakokoelmani selauksen perusteella olevan käytössä sekä naulakiinnitystä että jousi- ja ruuvikiinnitystä. | ||||
|
|
05.06.2016 20:37 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Jouni kommentistasi. Vetoraide rakennetaan siis palvelemaan Kankaan entiselle paperitehtaalle perustetun väliaikaisen selluvaraston liikennettä. Metsä Fibre Oy aloittaa sellun varastoinnin Kankaan paperitehtaalle kesällä 2016. Sellun varastointi päättyy vuoden 2017 loppuun mennessä. Nyt selvisi myös minulle, miksi Jyväskylän kaupunki irtisanoi "lättähattujen" Kankaan tallipaikan vuokrasopimuksen. Toivottavasti tila on jälleen vuokrattavissa museokalustolle, kun selluralli päättyy. Jyväskylän kaupungin tiedote asiasta on luettavissa oheisen linkin takaa: http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/?p=2876 |
||||
|
|
05.06.2016 18:59 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kävin valokuvaamassa jälleenrakennetun pätkän päätepuskimineen. Uusi päätepuskin sijaitsee tässä kuvassa paikassa, jossa vanha ratapohja on juuri kaartumassa näkymättömiin vesakon taakse. Kiskotus on uudella pätkällä K43-kiskoa (sepelillä ja puisilla ratapölkyillä). Miksi tähän raiteeseen lisättiin yllättäen vetopätkä? Liittyykö vetopätkän rakentaminen Jyväskylän asema-alueen muutossuunnitelmaan, jossa ratapihan raiteistojen tilalle rakennettaisiin kerrostaloja? Siirtyisikö junarunkojen (yläpuolen sellupendeli) säilytys ja kokoaminen tulevaisuudessa Destian raiteistolle? Tällä hetkellä kuvan oikeanpuoleista raidetta on käytetty mm. BXE-vaunujen säilytykseen. |
||||
|
|
05.06.2016 13:38 | Lauri Kivijärvi | ||
| Valokuvasin tämän tasoristeyksen aiemmin keväällä (linkki: http://vaunut.org/kuva/111248?a=1). En valokuvaa ottaessani tiennyt, että tasoristeyksen loppu oli näin lähellä. Sinänsä tätä osasi odottaa, kun Versowoodin pihalle johtanut tavaraliikenne lopetettiin jokunen vuosi aiemmin (linkki: http://vaunut.org/kuva/65922?paik=riihim%C3%A4ki+tavara). Tämän teollisuusraiteen historiasta jäi onneksi suhteellisen runsaasti kuvamateriaalia jälkipolville. Pari harrastajaa on lisäksi saanut ikuistettua raiteen tavaraliikennettä oheisiin kuviin: http://vaunut.org/kuva/60145?paik=riihim%C3%A4ki+tavara (Ohr-vaunuja romuttamolla) http://vaunut.org/kuva/49514?paik=Riihim%C3%A4ki+tavara (Laais-vaunuja varastokatoksen alla) Youtubesta löytyy myös videokatselmus tästä teollisuusraiteesta Vantaanjoen rannan päätepuskimelta tälle tasoristeykselle asti. Aiemmin teollisuusraide jatkui Vantaanjoen yli kuvan taustalla näkyville viljasiiloille. Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=02Ht_CZt330 |
||||
|
26.02.2016 23:47 | Lauri Kivijärvi | ||
| Komea kuva. Pöllyävä lumi tuo kuvaan vauhdin tuntua ja se häivyttää hienosti junan loppupään. Kuva on myös miellyttävän terävä ja tasapainoinen. | ||||
|
20.02.2016 00:30 | Lauri Kivijärvi | ||
| Vanha kuva tämäkin, mutta pitää nyt mainita kuvatiedoissa piilevästä virheestä: Tässäkään kuvassa ei esiinny Ocp-vaunua. Kun kuvan pankkovaunua katsoo tarkemmin, huomaa, että pankot harittavat epätavallisen paljon yläosistaan. Kyseessä on erikoispylväin varustettu Oc-vaunu, joita käytettiin rautakanavaliikennöintiin ennen Ocp- ja Ocpp-vaunujen ilmaantumista rautateillemme. Pankkojen tarkastelun lisäksi myös kuvauspäivämäärä osoittaa, ettei kuvassa voi esiintyä Ocp-vaunua: Ocp-vaunut ilmaantuivat rautateille vasta vuonna 1980. Lähde: Valtionrautatiet 1962-1987 -kirja, sivu 463. |
||||
|
20.02.2016 00:16 | Lauri Kivijärvi | ||
| Vaikka kyseessä on vanha kuva, niin täytyy kuitenkin kommentoida kuvatiedoissa olevaa virhettä: Kuvan päädytön pankkovaunu ei ole Ocp, vaan se on Dr13:n perään kytketyn vaunun tavoin Ocpp. Vaunusta on vain irroitettu päätyrakenteet. Perustelut: Ocp-vaunuista poistettiin muutostyön yhteydessä kaikki Oc-vaunujen päätypylväiden tuppelot ynnä muut päätyrakenteet. Lisäksi kuva on vuodelta 1992: kaikki Ocp-vaunut oli muutettu Ocpp-sarjaan jo vuonna 1985, joten Ocp ei ole edes ajallisesti mahdollinen. Lähde: Valtionrautatiet 1962-1987 -kirja, sivu 463. |
||||
|
19.10.2015 18:32 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kuvan tavaravaunussa on telit ja kuvan oikeassa alareunassa erottuu suttuisesti vaunun litteraa. Olisiko kyseessä Oc-sarjan vaunu? Oc-vaunujen kuvia onkin varsin vähän sivustolla esillä. Valtaosa sarjan yksilöistä taidettiin muuttaa suhteellisen nopeasti muiksi vaunutyypeiksi, kuten Ocpp-vaunuiksi(?) |
||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
22.08.2015 23:01 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Jorma tiedoista. Mainitsin aiemmin linkkaamani kuvan kommenteissa, että sementinpurkupaikan ja päätepuskimen välillä sijaitsi myös toinen, selvästi vanhempaa perua ollut tavaravaunujen purkumonttu. Vaikuttaisi siltä, että Ryttylän sementtiraide on alkujaan rakennettu hiilikuormien purkuraiteeksi. Vanhempi purkumonttu on todennäköisimmin ollut hiilikuormien tyhjennyspaikka. Pikaisen Google-haun perusteella hiilikuormat kuljetettiin Ryttylän asemalta kuorma-autoilla Tervakoskelle. Ryttylän hiilikuljetuksista löytyi hieman lisää tietoa seuraavasta kuorma-autokeskustelusta: http://gallery.kuukuna.net/gallery3/index.php/Raskaskalustoa-merkeitt_in/album40/Kutvosen_Vanaja |
||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
15.08.2015 21:50 | Lauri Kivijärvi | ||
| Oheisessa linkissä kuva sementtilastien purkupaikasta vuonna 1994: http://vaunut.org/kuva/104062?paik=ryttyl%C3%A4 | ||||
|
15.08.2015 21:38 | Lauri Kivijärvi | ||
| Mukava havaita, että sementtiraiteesta ja erityisesti sementtilastien purkupaikasta on otettu kuvia raiteen palvelusvuosilta. Purkumonttua ei vielä 1990-luvun alkuvuosina ollut katettu: Olisiko lastien purkamisesta aiheutunut pölyäminen ja/tai purkumonttuun satanut vesi pakottaneet katetun suojan rakentamiseen? Kuva on ilmeisesti otettu suojarakennuksen valmistumisvuonna? Suojarakennus ei lopulta ehtinyt palvelemaan kovinkaan montaa vuotta sementtikuljetuksia: Sementtiraiteen hätäisen purkamisen jälkeen purkumonttu ja suojarakennus jäivät muutamaksi vuodeksi rapistumaan paikalleen, kunnes suojarakennus revittiin maan tasalle. Purkumonttu ja kuvan betoniset siltarakenteet kiskoineen katosivat maisemasta paljon myöhemmin. Kuvassa näkyvä kuorma-autojen lastauspaikka on nykyisin ajettu täyteen maa-ainesta. Täytemaana käytettiin todennäköisimmin sementtiraiteen päätepuskimen luokse läjitettyä jätemaata. Purkumontun paikalta löytyy vielä nykyään muutamia suojarakennuksen seinäpeltien palasia. Purkumontun betonirakenteiden kohdalla sijaitsee nykyään syvä oja. Punaisen työmaakontin edessä näkyvä puinen sähköpylväs on edelleen paikallaan maastossa. Punaisen työmaakontin takana vajaan 30 metrin päässä sijaitsi toinen paljon vanhempaa perua oleva tavaravaunujen purkumonttu, jossa kuorma voitiin kipata/kauhoa raiteen vieressä olleeseen syvennykseen tai syvennyksessä odottaneeseen kuorma-autoon. Vanhempaa purkumonttua ei taidettu käyttää enää lainkaan 1990-luvulla. Myös vanha purkumonttu on nykyisin täytetty maa-aineksella, mutta montun betoninen kaukalo on edelleen havaittavissa kasvillisuuden seasta. |
||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
23.07.2015 18:18 | Lauri Kivijärvi | ||
| Vastaan Jukan kysymykseen karttalinkillä (Ryttylän Työväenyhdistyksen sivut): http://www.ryttylan-tyovaenyhdistys.org/images/Kartta.jpg Sementtiraide on Työväenyhdistyksen kartassa näkyvä itäisin pistoraide. Kartassa on lisäksi näkyvissä nyttemmin hävitetty sementinpurkupaikan rakennus. Rakennus näkyy kartassa "Puhaltajanpolku"-sanan u-kirjaimen alapuolella. Sementtiraiteen tarkempi historia kiinnostaisi itseäni. Onko kenelläkään esim. tietoa, milloin sementtiraide on rakennettu? Raidetta ei näytä olleen olemassa ainakaan vuoden 1923 ratapihakaaviossa (http://vaunut.org/kuva/72805?paik=ryttyl%C3%A4). Kaaviossa oleva Tervakosken makasiinin raide on ilmeisimmin sama pistoraide, joka vielä 1990-luvulla johti aseman itäpuolella sijaitsevalle (nykyaikaiselle) punaiselle varastorakennukselle. Myös muu sementtiraiteen historiaan liittyvä tieto on tervetullutta. |
||||