Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.04. 21:01 | Mikko Nyman | ||
| Wanha, mutta se tässä yhteydessä sallittakoon: näyttäisi letkassa olevan vain kaksi kahdella sivukäytävän ikkunalla varustettua Sr1-veturia. Radan itäpuolella mahdollisesti saman pötkön kuvannut rautatieharrastusjermu saattaisi olla asiasta tyystin toista mieltä. | ||||
|
30.03. 21:09 | Mikko Nyman | ||
| Kuvakarusellista tuli vastaan tämä kuva. Nopeusmerkin etumerkin alla näyttäisi olevan kallistuvakoriselle kalustolle (tuolloin vain Sm3) tarkoitettu nopeusrajoituksen ylittämisestä kertova nopeusmerkki. Turku–Toijala-radalla ei nimittäin tuohon maailmanaikaan kulkenut Sm3-junia, mutta olivatko rataosan baliisit koodattu jo tuolloin Sm3-liikenteen aloittamista silmällä pitäen? |
||||
|
30.03. 14:12 | Mikko Nyman | ||
| Rainer: Haapamäki–Vilppula-välillä ei ole lyhyitä tolppakilometrejä, sillä kyseisten asemien etäisyys toisistaan on aina ollut 25,5 kilometriä. Tuohon toiseen kommenttiisi liittyen sellainen detalji, että asiakkaat saivat mennä Kuopiosta yöllä lähtevään makuuvaunuun kello 22 ja saivat oleskella Kuopioon yöllä tulleessa makuuvaunussa klo 8:aan asti. Vastaavaa käytäntöä en löytänyt Jyväskylän makuuvaunujen osalta vuoden 1976 Turistista. |
||||
|
|
27.03. 22:40 | Mikko Nyman | ||
| Minkähän vuoksi makuuvaunuliikenne Helsingistä Jyväskyään päättyi juuri vuotta ennen kuin Jämsän oikorata avattiin matkustajajunaliikenteelle? | ||||
|
11.03. 16:19 | Mikko Nyman | ||
| Mietin lähinnä sitä, että jos valtiolla olisi kalustoyhtiö, en millään jaksa uskoa, että se olisi sallinut vain parin vuosikymmenen ikäisen kaluston purkamista varaosiksi. Ainakaan tuolla länsimaissa niin ei lähtökohtaisesti tehdä, joskaan siellä ei ole suomalaisia erityisolosuhteita. | ||||
|
|
10.03. 23:39 | Mikko Nyman | ||
| Rainer: en sitä tarkoittanut, vaan sitä, että mahtaako VR:n omistaja olla miten hyvin informoitu siitä, että noin 20 vuotta vanhaa vetokalustoa valjastetaan varaosalähteeksi? Käyttöarvohan näillä on valtava, vaikkei se taseessa kummoinen olekaan. Tämä on tietysti aiheena laaja ja aiheuttaa väkisinkin pidemmän keskustelun, joten ehkei asiasta ole järvin jouhevaa höpistä täällä kuvapuolella. Omistajaohjausasioiden pitäisi tietysti kuulua valtioneuvoston kanslian oo-osastolle, mutta kun siellä ei välttämättä aina olla oikein tilanteen tasalla, lienee vorgin keskustelualue toiseksi paras paikka omistajaohjauspulmien ruotimiselle. |
||||
|
|
09.03. 18:19 | Mikko Nyman | ||
| Mitähän tästä on oikein firman omistajalle kerrottu? | ||||
|
03.03. 10:36 | Mikko Nyman | ||
| Kappas, tästä kuvasta tuli kuluneeksi tänään päivälleen 30 vuotta. Kätköistäni löytyy videomateriaalia taustalla näkyvän Tr1 1033 -vetoisen Salpausselän kisajunan lähdöstä Linnunlaulusta kuvattuna. | ||||
|
31.01. 09:49 | Mikko Nyman | ||
| Jopas on hieno kuva kerrassaan! | ||||
|
24.01. 11:32 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän tuon henkilöaseman ja alapihan välisen yhdysraiteen kaltevuus on mahtanut olla? Korkeuseroa tuossa oli ehkä kymmenkunta metriä. Yhdysraiteen pituudeksi arvioisin n. 300 metriä, joten tällä matematiikalla kaltevuus olisi karkeasti 30 ‰, jota on vaikea uskoa. | ||||
|
22.01. 17:56 | Mikko Nyman | ||
| Jos aivan tarkkoja ollaan, kuvassa oikealla näkyvää valo-opastinta kutsuttiin aikoinaan kaksivaloiseksi pääopastimeksi, vaikka siinä olikin kolme lamppua. Panu Breilin itse asiassa selostaakin kuvatekstissään tälle syyn: "Kolmivaloinen pääopastin vastasi kaksisiipistä siipiopastinta", mistä kaksivaloisen pääopastimen nimitys periytyikin. | ||||
|
18.01. 11:15 | Mikko Nyman | ||
| Oliko tarkoitus niin, että Kupittaalta pääsisi rautateitse Turkuun vielä vuoden 2024 aikana? Jossain mainittiin, että Turun ratapiharemontit valmistuisivat kokonaisuudessaan vasta vuoden 2025 loppupuolella, mutta milloin Kupittaa–Turku-välin urakka valmistuu? | ||||
|
17.01. 15:02 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaisiko kellään olla tietoa, selvisikö Turun kääntöpöytä ja sillä käyneet sähköveturit ilman ajolanka- tai virroitinvaurioita? Mietin tätä siksi, koska tuossa kombossa on melko monta liikkuvaa osaa ihan kirjaimellisestikin. Ja kun siihen lisää vielä sen, että sähköveturin lähtiessä kääntöpöydältä sen kulkusuuntaan nähden etummainen virroitin on ainut, jonka kanssa selviää ilman havereita, on inhimillisen virheen todennäköisyys väistämättä melko suuri. Nykyäänhän Turun kääntöpöydälle johtavat sähköratarakenteet on purettu, joten tuskin vahinkoja voi enää sattua. |
||||
|
27.12.2023 14:19 | Mikko Nyman | ||
| Mihin kaikki matkustajavaunut ovat Turun viuhkasta hävinneet? Ja juu ei, se ei ole totta, että "kaikki kalusto on käytössä". | ||||
|
11.11.2023 10:43 | Mikko Nyman | ||
| On se sinnikäs koppi kieltämättä. Mahtoikohan tämä Kilon tönö olla viimeisiä kokonaan uusia lipunmyyntirakennuksia, joita tähän maahan on pystytetty rautatiematkustajia palvelemaan? Erilaisia väistötiloja on toki ollut eri asemilla esimerkiksi remonttien vuoksi, mutta niitä en laske uusiksi rakennuksiksi. Mainittakoon, että Kilon aseman naapurissa, Leppävaarassa oli vielä Leppävaaran kaupunkiradan avaamisen jälkeenkin konttiin kyhätty lipunmyyntipiste heti Kehä I:n sillan länsipuolella ja raiteen 4 eteläpuolella. Lipunmyyntipiste muutti kyseiseen konttiin sen jälkeen, kun Leppävaaran varsinainen asemarakennus purettiin kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. |
||||
|
10.11.2023 09:51 | Mikko Nyman | ||
| Täytyy myöntää, etten olisi tunnistanut paikkaa, jos tämä olisi ollut knoppi, sillä sen verran ovat maisemat muuttuneet sitten ajan ajolangattoman. | ||||
|
17.10.2023 17:34 | Mikko Nyman | ||
| Muistelisin niin, että jokin matkatoimisto (tai VR?) olisi ehtinyt painaa kesän 1987 Tk3 1150:n vetämien museojunien esitteet, mutta kyseisestä veturista oli mennyt kattila-aika umpeen. Niinpä hätiin haettiin tuolloin ajokuntoinen Tk3 1139 ja siihen vaihdettiin 1150:n numerot, joten Tk3 1139 toimi ikään kuin 1150:n stunttina. Yllä oleva ei ole välttämättä täysin faktaa, mutta voin tarkistaa tämän. |
||||
|
|
17.10.2023 13:28 | Mikko Nyman | ||
| Tottapa tuokin. | ||||
|
|
16.10.2023 18:46 | Mikko Nyman | ||
| Kattilan sinisestä väristä päätellen tämä taitaa olla nimenomaan Tk3 1139, kuten tägeissä lukeekin. Saman voisi korjata myös kuvatekstiin. | ||||
|
06.08.2023 14:30 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on P 269, joskin tuon saman rungon paluujuna pohjoisesta on P 276. | ||||
|
24.07.2023 11:58 | Mikko Nyman | ||
| Kävin sattumalta päivää ennen Jimiä Skogbyn seisakkeella. Jostain syystä Väylävirasto on päättänyt tehdä Skogbyn laiturista niin pitkän, että siihen mahtunee jokainen VR:n ajokunnossa oleva Dm12-yksikkö samanaikaisesti. Asiaa ei toki päästä enää testaamaan, sillä kun henkilöjunaliikenne Karjaan ja Hangon välillä alkaa sähköistystöiden valmistuttua uudelleen, se tullaan ymmärtääkseni hoitamaan Sm2- tai Sm4-yksiköillä. | ||||
|
14.06.2023 17:28 | Mikko Nyman | ||
| Siinä toki on Kanavuori, mutta onko Kukkovuori ollut joskus edes jossain määrin virallinen nimitys tuolle mäelle? | ||||
|
|
14.06.2023 12:38 | Mikko Nyman | ||
| Pöllähti sattumakuvana tämä vastaan. Sähköistys tehtiin Vaajakosken tietämillä luonnollisesti viime tingassa, sillä Vaajakosken uusi ratasilta Keitele-kanavan (Saltunlahti) yli valmistui vasta kesällä 1995. Niin ikään Pönävuoren uuden tunnelin valmistuminen meni aika tiukille sähköistyksen valmistumista silmällä pitäen. Vaajakosken asema näytti hyvin antiikkiselta vielä ysärillä esimerkiksi kuvassa näkyvän kolmosraiteen sorastusten ja K30-kiskojen osalta Pappani muuten kutsui aina tuota Tölskän ylikulkusillan takana näkyvää mäkeä Kukkovuoreksi. En ole saanut tälle nimitykselle vahvistusta mistään muualta, joten osaisiko joku muu paikallinen kommentoida tätä lisää? |
||||
|
12.06.2023 10:43 | Mikko Nyman | ||
| Kari, kyllä on muitakin ilmansuunta-asemia: Pohjois-Martinlaakso, Etelä-Martinlaakso ja jos kilometrillä 13 olevan liikennepaikan nimi lasketaan ilmansuunta-asemaksi, se on Vähä-Martinlaakso. | ||||
|
30.01.2023 09:58 | Mikko Nyman | ||
| Topi: näin on, mutta oliko tällainen käytäntö mahdollista ennen JKV:tä? | ||||
|
|
26.01.2023 15:53 | Mikko Nyman | ||
| Kuten Jorma kirjoittaa, tuo kyseinen suojastusopastin näytti "maksimissaan" keltaista, joskaan St. Mårtensdalista tullessa Huopalahdessa ei normaalitilanteessa menty sn35-raudoista rantaradan pohjoiselle raiteelle, vaan jatkettiin rantaradan eteläiselle raiteelle pitkän vaihteen kautta. Jos muistan oikein, Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan Martinlaakson radan raiteella näytti aina Aja-opastetta, jos mentiin vain myötävaihteeseen sn80-raudasta, ei siis vihreä-keltaista Aja sn35 -opastetta. Tämä johtui siitä, ettei kyseistä pääopastinta ennen ollut numero-opastinta. Sen sijaan Helsingistä tullessa Hämeenlinnantien ylittävällä sillalla oli numero-opastin, joka paloi silloin, kun kulkutie oli turvattu Martinlaakson radalle. Vastaavasti Huopalahden numero-opastimen jälkeisessä tulotolpassa oli vihreä-keltainen, joka tässä tapauksessa tarkoitti Aja sn80 -opastetta; jos Hämeenlinnantien sillalla ollut numero-opastin oli sammuksissa ja Huopalahden tulo-opastin näytti vihreä-keltaista, tarkoitti se silloin puolenvaihtoa Huopalahden itäpään PVP:ssä nopeudella 35 km/h. Mutta mitä sitten tulee tuon Pohjois-Haagan ja Huopalahden välisen suojastusopastimen Aja varovasti -opasteeseen, voisin kuvitella sen johtuneen siitä, että Huopalahden itäpään suojavaihde oli poikkeavalle raiteelle niin pitkään, kunnes Martinlaaksosta tullut juna ohitti ko. suojastusopastimen. Luonnollisesti niin kauan kuin Hpl:n lähtöopastin näytti Seis-opastetta, tämä kyseinen suojastusopastin helotti keltaisena. Näin ollen esitän seuraavaa: tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ollut kyse "Käpylän kytkennästä". |
||||
|
|
26.01.2023 13:07 | Mikko Nyman | ||
| Tampereella oli Viinikan laskumäen kohdalla niin ikään "viimeinen suoja" ennen Tampereen aseman tulo-opastinta, jolle ei ollut erillistä esiopastinta. Tämäkin "viimeinen suoja" näytti musitikuvieni mukaan aina punaista tai keltaista, mutta ei siis koskaan vihreää. Kysymykseni sekä Huopahden että Tampereen "viimeisiin suojiin" liittyen on seuraava: jos nämä suojastusopastimet näyttivät Aja varovasti -opastetta, tarkoittiko se sitä, että näitä seuraava pääopastin oli aina asennossa Seis ja vaihtui joko vihreäksi tai vihreä-keltaiseksi vasta sen jälkeen, kun juna oli ohittanut ns. viimeisen suojan? |
||||
|
|
24.01.2023 15:31 | Mikko Nyman | ||
| Ainakaan uusien nopeusmerkkien aikakautena tuossa suojatolpassa ei palanut koskaan Aja-opaste. En tiedä, miten asia oli vanhojen nopeusmerkkien aikaan, mutta hieman epäilen, että asetinlaitteen logiikkaa olisi lähdetty muuttamaan vain siksi, että maaston nopeusmerkkejä vaihdettiin malliltaan pyöreiksi. | ||||
|
|
23.01.2023 19:56 | Mikko Nyman | ||
| Todennäköisesti se, että Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan St. Mårtensdalin radalta tultaessa ei näyttänyt koskaan Aja-opastetta ennen kuin juna oli mennyt tämän tolpan ohi. Ja miksi näin, siksi koska Helsinkiin päin mennessä oli pitkä (sn80-) myötävaihde ilman numero-opastinta. Em. perustuu pähkäilyyn, ei faktaan. |
||||
|
|
23.01.2023 19:04 | Mikko Nyman | ||
| Tässä suojastusopastimessa ei palanut koskaan vihreä valo. | ||||
|
29.09.2022 13:58 | Mikko Nyman | ||
| Teppo: pääradan varressa oli ja on asutusta ja palveluita aavistuksen enemmän, joten siksi "asematiheys" Helsingistä pohjoiseen on ymmärrettävämpää kuin Porvoon radan seutuvilla. Mikko: seisakkeita oli toki huomattavasti enemmän kuin asemia kaikkialla rataverkolla. |
||||
|
|
29.09.2022 11:27 | Mikko Nyman | ||
| Mikä siihen oli muuten syynä, että Porvoon radalla oli asemia verraten tiheässä? Esimerkiksi Anttilan ja Ali-Vekkosken välinen etäisyys on alle kaksi kilometriä ja Ali-Vekkoski–Hinthaara-väli on sekin vain kolme kilometriä. | ||||
|
25.09.2022 13:49 | Mikko Nyman | ||
| Kuvateksti antaa ymmärtää, että vaunut jäivät pakotteiden vuoksi jumiin nimenomaan Riihimäelle, mutta nyt kun ne siirrettiin Joensuuhun, ne eivät ole enää jumissa :-) | ||||
|
15.06.2022 12:53 | Mikko Nyman | ||
| Kappas, tuolla on 14-nopeusmerkit. Milloin maastoon on palautettu yli 80 km/h:n nopeusrajoituksista kertovat kyltit (JKV-rataosilla)? | ||||
|
14.02.2022 10:45 | Mikko Nyman | ||
| Minkä vuoksi Helsingin aseman sähköistys aloitettiin itäisimmiltä raiteilta, vaikka ensimmäinen sähköistetty rataosuus suuntautui Kirkkonummelle? | ||||
|
09.12.2021 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan fiksua tehdä ratalinjaus siten, että Oulun suunnasta pääsisi suorilla raiteilla Vartiukseen ja vastaavasti poikkeavilla raiteilla Kontiomäeltä Pesiökylän suuntaan? Liikenteen pääsuunnat raskailla junilla kun kuitenkin ovat suunnassa Vus–Ol, eivät Vus–Kon. | ||||
|
19.11.2021 12:37 | Mikko Nyman | ||
| Sellainen nyanssikysymys tähän sattumakuvaan liittyen, että käytettiinkö Louhelan aseman rakentamiseen taannoin enemmän rahaa kuin St. Mårtensdalin tai Myyrmäen asemiin? Louhelan aseman sisäseinät ovat nimittäin vinoine betonivalulautojen painumineen hienompia kuin muiden asemien, mikä jättää mielikuvan paremmasta rakennuslaadusta. Ei Louhelan asemakaan toki silmiä hivele, mutta menee kuitenkin. | ||||
|
20.10.2021 11:58 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on kyllä todella jännä tasoristeysjärjestely. Tuosta näkee tämän saman tasoristeyksen Googlen Street View -"perspektiivistä": https://goo.gl/maps/rTfbXqBgqDEWKR9Q6 |
||||
|
10.07.2021 20:01 | Mikko Nyman | ||
| Vastaan itse itselleni: ainakin vuosina 1995–1996 yöjunien sn:t ovat olleet CEmt- + päivävaunukalustolla 110/120/140 km/h: https://m.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/3955714141164120/ | ||||
|
|
10.07.2021 14:21 | Mikko Nyman | ||
| Tuo on muuten totta, mitä Topi kirjoittaa. Syystä tai toisesta CEmt:eissä ei ole koskaan ollut ankkureita. Pitäisi melkein kaivaa vanhoja aikatauluja ja kollata, mikä yöjunien sn oli parikymmentä vuotta sitten. Olikohan se järjestäen 120 km/h? Sitten toinen pohdinta samaan aiheeseen liittyen: koska Edm- ja Gd-vaunujen rakenteellinen sn on 160 km/h, voisiko yöjunien sn olla aikataulun kirittämistä silmällä pitäen olla 160 km/h? Tosin tällöin junat muuttuisivat ”nopeiksi” juniksi ja ainakin kuskit saisivat tästä pienen lisäkorvauksen, mikä saattaa olla punainen vaate VR:lle. |
||||
|
|
09.07.2021 22:21 | Mikko Nyman | ||
| Äkkiseltään ajatellen asia tietysti näin voisi olla, mutta kun ei se välttämättä niin ole :-) Toki sinisestä kalustosta koostuvissa sesonkijunissa sn on 120 km/h, mutta rajoittaako nopeutta nimenomaan sininen kalusto, sitä en oikein usko. Tuskin vaunujen viher-valkoiseksi maalaamatta jättäminen CEmt:ien osalta sentään sn:ää tiputtaa, vaikka tietysti aina kaikki on mahdollista. | ||||
|
|
09.07.2021 17:42 | Mikko Nyman | ||
| Oliko niin, että muutaman sesonkiyöjunan sn on jopa 120 km/h? | ||||
|
31.07.2020 20:26 | Mikko Nyman | ||
| Tuossa ratapenkan ja sen oikealla puolella olevan toiseksi lähimpänä dronea olevan talon välisessä puskassa on kaksikin ruostunutta HKR:ään kaiketi liittyvää varoitus- tai kieltokylttiä, joiden tekstistä ei tosin saa enää mitään selvää. Muistini mukaan Resiina 2/1991:ssä oli joku juttu Hyvinkää–Karkkila-radasta, jossa oli kuva tai kaksi juuri tuosta kyseisestä paikasta radan purkamisen jälkeen. Fotosta jopa näkee itse ratapenkalla olevan kyltin tekstin, mutta en muista, mitä siinä sanatarkasti luki. |
||||
|
27.07.2020 18:38 | Mikko Nyman | ||
| Ei tuo kaunis ole, mutta kuva on sitäkin hienompi! | ||||
|
08.07.2020 19:10 | Mikko Nyman | ||
| Eli palveluita on yhtenäistetty. | ||||
|
06.05.2020 23:09 | Mikko Nyman | ||
| Miksi laituripolkujen kohdalla sn on 80 km/h, mutta vartioimattomien tasoristeysten kohdalla vastaavaa nopeusrajoitusta ei ole? | ||||
|
16.01.2020 17:22 | Mikko Nyman | ||
| Näinpä se on. Valitettavasti Dr16-sarjaa ajetaan nyt alas ns. Ameriiiiikan mallilla. Sitä en tiedä lainkaan, miten VR meinaa hoitaa 1500 V:n syötön De:llä Kolarin yöjunarunkoon, sillä De:n syöttö ei yksinkertaisesti riitä pitkään pötköön. |
||||
|
|
16.01.2020 15:38 | Mikko Nyman | ||
| Juhanin nelisen vuotta vanhaan kommenttiin sellainen tarkennus, että Dr16-vetureiden jatkokehitystyö on sittemmin päättynyt. | ||||
|
08.12.2019 12:09 | Mikko Nyman | ||
| Mulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi tuo Kirkkonummen länsipään pitkä vaihde on sn140-rauta, vaikka rantaradan sn Kirkkonummelta Helsinkiin on sn120, Kirkkonummen asema mukaan lukien? EDIT: Itse asiassa Kirkkonummen aseman kohdalla sn on 110 km/h raiteiden 001 ja 002 osalta. Sn110 alkaa itse asiassa jo ennen länsipään pitkää vaihdetta. |
||||
|
08.10.2019 22:19 | Mikko Nyman | ||
| Se on nimittäin Antti juuri näin, se on justiinsa näin. Kyseessä on Pyhän Martinlaakson päärautatieasema. Kirjoitinkin aiheesta muutama vuosi sitten Facebookiin näin: -- https://www.facebook.com/groups/416640748432470/permalink/1052446554851883/ |
||||
|
02.08.2019 17:31 | Mikko Nyman | ||
| Samaan aikaan toisaalla: https://goo.gl/maps/CRZgE7ysjUWYFy6J6 | ||||