31.08.1989 / Valmet
31.08.1989 Jos Valmet olisi saanut Dr16:n pohjalta suunnittelemansa sähköveturin kaupaksi, olisi se näyttänyt tältä. Kuva on veturin M 4500 E myyntiesitteestä, joka on päivätty 31.8.1989. Veturille luvattiin seuraavanlaiset suoritusarvot: Sn 200 km/h, vetovoima 270 kN, ajomoottoreiden teho 4500 kW, 1500 V:n syöttö 900 kVA, pienin kaarresäde 125 m. Mitat: pit. 17600 mm, lev. 3200 mm, pyörän halkaisija 1250 mm, paino työkunnossa 80 t, akselipaino 20 t. Telit, ajomoottorit, pyörät ja akselit samat kuin Dr16:ssa.
Kommentit
| 18.02.2008 00:26 | Jorma Toivonen: | VR:hän luotti aikoinaan suuriin etelä-Eurooppalaisiin toimittajiin: - ei opittu Dm8:n Bredan ongelmista, vaan "pendot" tilattiin Italiasta, Dm11-tilaus ei onnistunut, Sr2:ssa alussa suuria "jarru-ongelmia", myöhemmin vaikeuksia laakereiden kanssa jne., ei vieläkään saavuteta koko sarjalla haluttuja nopeuksia... Olisikohan Valmet pystynyt valmistamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiimme??? | |
| 18.02.2008 08:34 | Kari Rantanen: | Terve !! Olisin mielenkiinnosta halunnut tietää Breda 12-syl vioista Dm8-9 junissa. Oliko kestovikaa tms ? (Käyttäjä muokannut 18.02.2008 08:35) | |
| 18.02.2008 08:49 | Juha Tuhkanen: | Muistuttaa sivuprofiililtaan ÖBB:n 1012 sarjaa. | |
| 18.02.2008 15:56 | Ville Saarelainen: | Valmetillakin Dr16-projekti meni enemmän ja vähemmän penkin alle, ja jossain vaiheessa VR oli varsin hiiltynyt pahoihin ongelmiin ja oli vähällä purkaa koko kaupan. On siis syytä olettaa, ettei tämäkään sähköveturi olisi ollut mikään ongelmaton tapaus. | |
| 18.02.2008 20:33 | Elias Murto: | Tästä en ole kuullutkaan! Olisihan tuollainen ollut hieno. | |
| 18.02.2008 22:23 | Topi Lajunen: | Astetta erikoisempi virroitin. :) Ja on muuten korkea. | |
| 19.02.2008 22:16 | Jorma Toivonen: | Taisivat olla suurimmat ongelmat Bredalla talvisin, alussa koneisto oli varsin "suojaamaton"? | |
| 20.02.2008 10:38 | Teppo Niemi: | Ja kansiviat olivat kyllä tyyppivika vielä 1980-luvulla, vaikka kansien rakennetta oli kuulemma muutettu Se autoi, muttaei poistnut ongelmaa kokonaan. Vanhemmat asentajat kertoivat sillon joukon 'tyyppivioista' jotka sentään saatiin kitkettyä. Esimerkkinä tälläisesta on esim ruiskutuspumppujen kytkimet. Eräänä 'tyyppivikana' voisi mainita myös laitesijoituksen, josta esimerkkinä tehonsäätökotelo ja siellä olevien solenoidin huolto vikatapauksissa.. | |
| 25.02.2008 10:55 | Sakari Kestinen: | Wau mikä veturi, olisi sopinut IC:n veturiksi kuin nenä päähän! Teleksi auki siis ja Valmetille yhteydenotto ;) | |
| 26.02.2008 21:22 | Pekka Rautanen: | Valmistaako valmet vielä junia? | |
| 27.02.2008 12:11 | Tauno Hermola: | Ei ole Valmettia enää ei, Transtech jossain muodossa jatkaa http://www.transtech.fi/index.php?84 | |
| 27.02.2008 15:56 | Pekka Rautanen: | No voi juma. Eikä Valmet oli niin hyvä :( Kuitenkin valmistanut suuren osan suomen vanhoista junista... | |
| 08.09.2009 00:56 | Tuukka Ryyppö: | 1989-vuoden tuotokseksi häkellyttävän 2000-lukulainen. Näyttää enemmän 2009-vuosimallilta kuin 1989:ltä. | |
| 06.07.2010 12:01 | [Tunnus poistettu]: | Bredan erikoisuushan on pyörrekammiotyyppisyys, useimmat dieselithän ovat suorasuihkulla tai vanhemmat etukammiolla. | |
| 06.07.2010 13:13 | Jimi Lappalainen: | Vau! Pikkasen makea kone. | |
| 03.09.2010 22:59 | Sakari Kestinen: | Eikä telexiäkään ole ollut ainakaan vuoden 2004 jälkeen. | |
| 03.09.2010 23:00 | Sakari Kestinen: | Tuukka, minusta tuossa on juurikin jotain hyvin 1989:ää, vrt. tuon ajan urheiluautot (Ferrari Testarossa, F40, Lamborghini Countach...) | |
| 18.11.2011 08:27 | Kimmo T. Lumirae: | Kuva sinänsä on mitä eksoottisin. Tässä kukoistaa suomalainen teollinen muotoilu, nimittäin Valmetin Dr16:n myyntiesitteessä "Meet the M-locomotive" on piirros sähköveturimallista, joka on varsin insinöörimäisen yksinkertainen ja ankea. Tämän kuvan veturi on selvästi lähtenyt jonkun muotoilijan eikä insinöörin kynästä. Tuskin näissä olisi samat ajomoottorit ollut kuin Dr16:ssa. Tähän veturiin suunniteltua ajomoottoria (tai sen edeltäjää, mutta samalla mitoituksella) testattiin Sv1:ssä. |
|
| 18.11.2011 10:50 | Juhani Pirttilahti: | Itseasiassa piirroksen veturi on sama, kuin tässä kuvassa. ;) | |
| 18.11.2011 13:34 | Kimmo T. Lumirae: | Lähdeteos ei nyt satu silmään kirjahyllystä, mutta muistan veturin mallin olleen hyvin yksinkertaisen ja että siinä oli mm. vain yksi virroitin. | |
| 18.11.2011 13:43 | Juhani Pirttilahti: | Siinä esitteessä on M 4000 E1. Sivuprofiili on kyllä tämän muotoinen, vaikka virroittimia tässä kuvassa kaksi onkin. | |
| 16.10.2012 20:59 | Teemu Tuomisto: | Hieno. | |
| 21.01.2016 21:59 | Juha Kutvonen: | Ovat näemmä Valmetilla osanneet piirtää Vectronin näköisen veturin jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Tämän kun kuvittelee vihreänä, on yhdennäköisyys Sr3:een huomattava. | |
| 22.01.2016 09:50 | Jouni Halinen: | ”Olisikohan Valmet pystynyt valmistamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiimme”. ”Telit, ajomoottorit, pyörät ja akselit samat kuin Dr16:ssa”. Edellä olevan perusteella voi heittää ilmaan kysymyksen. Onko Dr16:ssa ollut ongelmia yllä olevien komponenttien kanssa, ja jos on, niin onko ne saatu järkevin keinoin selätettyä. Jos näin on käynyt, niin olisimmeko saaneet Sr2:ta kelvon kotimaisen sähköveturin?. Edellä olevan alustarakenteen ”päälirakenteet” olisivat tekniikan osalta olleet pääosin Rompan heiniä ja kun siellä oli jo olemassa ” VL86F-tiimi /Jouko Niiranen” (kommentti toisaalla) ja siellä oli jo kehitetty Sr1:sen kriittiset sähköpalikat, niin olisihan tämä ollut ihan mahdollista? Kun tähän lisää vielä että Rompan hartiat olivat vastikään ”levenneet” Ruotsalaisten ja Sveitsiläisten (ABB Strömberg 1988) toimesta, niin tuloksena olisi voinut olla jopa vientituote. Vai oliko ABB:lä miten omaa olemassa olevaa (sähkö)veturituotantoa? Näillä konsteillahan ovat lähteneet nousuun mm. eräs telakka Turussa ja kiskokalustotehdas Kainuun korvessa (tämä vielä varauksella). |
|
| 22.01.2016 11:00 | Jouni Halinen: | Tein kuvakollaasin jossa on tämä Valmetin sähkäri ja 2 kuvaa Siemenssin sähkäristä, mutta tarvitsen nyt luvat Sauli Vähäkoskelta ja Miko Rautiaiselta josko saan luvan käyttää heidän kuvistaan leikattuja Sr3 kolmosia, näin saan mahtumaan ne samaan kuvaan. Tämä sen takia että veturit ovat aivan hämmästyttävän samannäköisiä, lumiauraa myöten ja suunnittelussa on väliä ainakin 20 vuotta. On kyllä kunniaksi perinteikkäälle Suomalaiselle suunnittelulle. |
|
| 22.01.2016 12:07 | Kari Suominen: | Tuohon Jounin kommenttiin Dr16 veturin osalta : Dr16 vetureiden osalta toiveita suurista tilausmääristä varmasti eläteltiin, mutta virallisemmin kai vahvistettiin vain optio 20 lisäveturista tilattujen 23 kpl lisäksi. Näin jälkeenpäin ei voi muuta kuin ihmetellä näin pienen tuotantomäärän järkevyyttä tilanteessa, jossa veturin kehitystyö tällä konseptilla oli Valmetille hyppy tuntemattomaan. Linjallejääntejä Dr16-vetureille sattui takavuosina kyllä paljon Dv12- ja Sr1-vetureihin verrattuna, mutta tarkka vertailu lienee kuitenkin mahdotonta, koska Dr16-vetureiden lukemaan vaikuttanee neljän proto-veturin ongelmat sekä Pohjois-Suomen ankarammat talviolosuhteet. Tilastovertailu pitäisikin tehdä protovetureiden vikaantumisia huomioimatta. Mielestäni Dr16 veturisarja on loppuviimeksi varsin hyvin selviytynyt Lapin kovissa olosuhteissa, vaikka pieneksi jäänyt tuotantomäärä tavallaan keskeytti veturin kehitystön. Onko sitten kaikista ulkomailla suunnitelluista vetureista jotenkin parempia kokemuksia? Sr1 ja Dm11 ovat esimerkkejä kalustosta, jotka ovat käyttöönoton jälkeen vaatineet vielä vuosien kehitystyön tai olleet peräti täysin soveltumattomia oloihimme. (Käyttäjä muokannut 22.01.16 12:11) |
|
| 22.01.2016 12:34 | Juhani Pirttilahti: | Dr16-veturin kehitys ei suinkaan ole päättynyt. VR on jatkokehittänyt tätä veturisarjaa edelleen. | |
| 22.01.2016 12:53 | Kari Suominen: | VR päivittää ja modifioi kaikkea kalustoaan tarpeen ja ajan vaatimusten mukaan. Dr16 -veturin kehittämisen keskeytyksellä tarkoitin lähinnä valmistajatehtaan mielenkiinnon lopahtamista tuotteensa jatkokehittelyyn kun varmistui, että suuret tilausmäärät eivät toteudukaan sähköistyssuunnitelmien edetessä. | |
| 16.01.2020 15:38 | Mikko Nyman: | Juhanin nelisen vuotta vanhaan kommenttiin sellainen tarkennus, että Dr16-vetureiden jatkokehitystyö on sittemmin päättynyt. | |
| 16.01.2020 16:13 | Juhani Pirttilahti: | Harmi sinänsä. On kuulemma ihan kelpo veturi edelleen. | |
| 16.01.2020 17:22 | Mikko Nyman: | Näinpä se on. Valitettavasti Dr16-sarjaa ajetaan nyt alas ns. Ameriiiiikan mallilla. Sitä en tiedä lainkaan, miten VR meinaa hoitaa 1500 V:n syötön De:llä Kolarin yöjunarunkoon, sillä De:n syöttö ei yksinkertaisesti riitä pitkään pötköön. |
|
| 17.01.2020 09:34 | Lari Åhman: | Varmasti Dr16 on kelpo veturi, mutta aika paljon niissä on viimeaikoina esiintynyt jonkinasteisia palovahinkoja. Liekö sitten sattumaa, en tiedä. Liittyen Suomisen kommenttiin Sr1:n soveltumattomuudesta Suomen oloihin, oliko niissä sitten alkuun isojakin ongelmia? Minä kun olen käsittänyt niiden olleen sieltä luotettavimmasta päästä, onhan vanhimmat kuitenkin yli 40-vuotiaita. |
|
| 17.01.2020 14:48 | Kari Suominen: | @Åhman Tarkennusta kommentteihini yllä liittyen kehitystyöhön ja soveltumattomuuteen Pitkän hankinta-ajan vuoksi (1973-1985 110 kpl sekä vielä vuosina 1993 ja 1995 2 kpl) tähän lukumääräisesti suureen Sr1 veturisarjaan ehti taustastaan johtuen tulla lukuisa määrä toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen sekä käyttömukavuuteen kohdistuneita muutoksia ennen kuin päästiin tilanteeseen, että aktiivikäytön rinnalla edennyt kehitystyö saatiin kutakuinkin päätökseen. Oloihimme soveltumattomia yksikköjä edellä aiemmassa kommentissani mainituista olivat ne, jotka laivattiin sittemmin Kuubaan. |
|
| 18.01.2020 18:41 | Petri Nummijoki: | Sr1:n maineella luotettavana veturina on varmasti katetta, jos puhutaan aikakaudesta noin 90-luvun alkupuolelta tähän päivään. Sitä ennen niissä oli mm. paineilmapuolen jäätymisongelmia 80-luvun puolivälin kovina talvina ja lukuisia ratamoottorikäämipaloja 80-luvun lopulla, kun vuodesta 1988 lähtien sallittiin yli 1500 tonnin junapainoja tavaraliikenteessä yhdellä veturilla. Sr1:n alkuaikojen ongelmista yksi näkemys on http://vaunut.org/kuva/131153. Toinen voisi olla alla siteeraamani lehtileike keväältä 1975. Pitää muistaa, että tuossa vaiheessa Sr1-vetureita oli ollut koekäytössä jo noin 1,5 vuotta, joten mistään uunituoreesta veturityypistä ei ollut enää kysymys, vaikka asia näin yritetään selittää. Vertailun vuoksi ensimmäiset Hr12-veturit otettiin aktiivikäyttöön 3 kuukautta sen jälkeen, kun sarjan ensimmäinen veturi oli liikkunut ensimmäisen kerran omin konein ja niillä pystyttiin heti ajamaan kiertoja, joissa kilometrejä kertyi 22000-30000 kuukaudessa veturia kohden. Sanoisin siis omana johtopäätöksenäni, että Sr1:n käyttöönotto oli vaikea esim. juuri Hr12-veturiin verrattuna mutta epäilemättä taas helppo vaikkapa Hr11-veturiin tai Dr16-prototyyppeihin (numerot 2801-2804) nähden. "Valtionrautatiet: Sähkövetureiden viat kuljettajien tottumattomuutta Valtiorautatieden uusissa sähkövetureissa on ilmennyt pikkuvikoja, jotka ovat vaikeuttaneet liikennöintiä muutaman viikon käytössä olleella Helsingin-Seinäjoen sähköistetyllä rataosuudella. Mitään rakennevikaa ei vetureissa kuitenkaan ole ilmennyt, vaan hankaluudet ovat aiheutuneet lähinnä kuljettajien tottumattomuudesta, VR:ltä kerrotaan. Muutaman kerran on Seinäjoen-Helsingin rataosuudella liikennöinyt sähköveturi jouduttu hinaamaan dieselvoimin perille. VR:llä katsotaan kuitenkin, etteivät vaikeudet ole olleet sen suurempia kuin uuden veturityypin kohdalla yleensä. Osasyynä vikoihin nähdään veturin pitkälle viety automatisointi, mikä tekee laitteistosta monimutkaisen. Vikojen paikallistaminen on ollut veturin suuren koon ja laitteistomäärän johdosta hankalaa. Tilannetta pahentaa se, ettei henkilökunnalla vielä ole kylliksi kokemusta veturityypistä. Vikojen etsintä ja ennalta torjuminen vaativat henkilökunnalta nimenomaan käytännön perehtymistä. Usein esitetyt väitteet Neuvostoliitossa valmistettujen sähkövetureiden liian vähäisestä painosta torjutaan VR:stä. Käsityksen katsotaan saaneen alkunsa kuljettajien asenteista. Uusien sähkövetureiden suhteellinen keveys ja toistaalta aiempaa suurempi tehoreservi aiheuttavat sen, että erityisesti liikkeellelähtö vaatii kuljettajilta harjaannusta." (Käyttäjä muokannut 18.01.20 19:10) |