??.??.1935 / Riihimäki? - Malmi
??.??.1935 Kolmisiipinen siipiopastin sekä kolmivaloinen valopääopastin. Siipiopastimen yhden siiven ollessa pystyssä oli kulkutie luotuna pääraiteelle. Kahden siiven ollessa pystyssä kulkutie oli luotuna jollekin asemarakennuksen puoleiselle sivuraiteelle ja kolmen siiven ollessa pystyssä kulkutie taas oli luotuna jollekin sivuraiteelle vastakkaisella puolella ratapihaa. Kolmivaloisissa pääopastimissa oli tähän aikaan yksi punainen valo ja kaksi vihreää valoa. Kolmivaloinen pääopastin vastasi kaksisiipistä siipiopastinta. Kuvat ovat Einari Kaskimiehen toimittamasta kirjasta Valtionrautatiet joka julkaistiin vuonna 1935.
Kommentit
| 16.01.2024 22:07 | Esa J. Rintamäki: | Vilppulassa oli ollut kolmisiipinen semafori Kolhon tulosuunnalla. Kolmas siipi poistettiin vuonna 1969, koska uskoakseni oli hieman turhaa näyttää kahdella eri "siipikuviolla" sitä, että juna ohjattiin tulovaihteesta sivutielle, ajonopeutena 35 km/t. | |
| 17.01.2024 00:03 | Jouni Hytönen: | Suolahdessa oli lyhtyraideopastimen lisäksi myös kolmisiipinen tulo-opastin, tosin vain Jyväskylän suunnasta. Olikohan siinä nyt sitten samalla logiikalla kahdella siivellä meno vanhan aseman suuntaan oikealle asemarakennuksen puolelle ja kolmella siivellä sitten vasemmalle muille sivuraiteille. Koska Äänekosken suunnasta ei päässyt asemarakennuksen puoleiselle sivuraiteelle, ei tarvittu kolmatta siipeäkään. | |
| 17.01.2024 20:51 | Jarno Piltti: | Myös Heinolassa oli kolmisiipinen A2/3, näyttäen joko kahdella siivellä vasemmalle matkustajalaituriin tai kolmella oikealle ratapihalle. | |
| 18.01.2024 16:50 | Tapio Arvola: | Minua kiinnostaisi arvuutella näiden kuvien paikkoja. Jos vasemmassa kuvassa on K43-kiskotus, kuten minusta näyttäisi, mahdolliset rataosat rajautuvat melko vähiin. Vuonna 1935 näitä raskaita kiskoja oli Suomen veturit 1. osan kartan mukaan vain väleillä Helsinki-Tampere, Riihimäki-Viipuri ja Pasilasta Rantarataa jonkin matkaa. Kuvasta ei ihan varmuudella selviä, onko tässä kaksiraiteinen rataosuus. Kaksiraiteisia tuolloin olivat Hki-Ri, Rantaradan alku ja pari pätkää Kouvolan molemmin puolin. Kartta saattaa olla epätarkka ainakin lyhyiden kiskotusosuuksien etsintään. | |
| 18.01.2024 16:54 | Hannu Peltola: | Oikeanpuolimmaisessa kuvassa on aika täyteen kalustettu avojohtopylväs, sen perusteella voisi ajatella, että kuva on tiiviin asutuksen alueelta. Minulla tuli mieleen pääradalta Tapanila (ja sen tulo-opaste). (Käyttäjä muokannut 18.01.24 16:55) |
|
| 18.01.2024 17:05 | Hannu Peltola: | Veikkaus vasemmanpuoleiseen kuvaan: Riihimäen tulo-opastin Kouvolan suunnasta. Siellä oli kolmisiipinen semafori: http://vaunut.org/kuva/72806?tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | |
| 18.01.2024 18:00 | Teemu Sirkiä: | Oli myös nelivaloinen pääopastin, jossa paloi kolme vihreää valoa vastaavassa tilanteessa kuin oli kolme siipeä ylhäällä. (Käyttäjä muokannut 18.01.24 19:15) |
|
| 18.01.2024 23:14 | Jarno Piltti: | Missähän vaiheessa opastimiin tuli kirjaintunnukset? Näissä kun ei ole? | |
| 21.01.2024 21:04 | Tapio Arvola: | Herättelen vielä kuvauspaikan arvailua vasemmanpuoleisesta kuvasta. Riihimäellä Kouvolan suunnasta oli tiukahko kaarre juuri ennen päärataa. Kaarteen alettua ei pääraiteen vasemmalla puolella ole sivuraiteita (peruskartta 1945), mutta oikealla puolella on (kaavio 1923, peruskartta 1945). | |
| 21.01.2024 21:44 | Teppo Niemi: | Mutta oliko siellä isohkoa kallioleikkausta radan pohjoispuolella. Jotenkin tuntuu, että kuvauspaikkaa on syytä hakea joko - kaksiraiteiselta radalta - isohkolta risteysasemalta, jolloin kyseessä olisi kulkutieopastin - risteysasemalta josta lähtevä rata kulkee toisen radan linjalla ohi tulo-opastimen. |
|
| 22.01.2024 13:46 | Petri Kiviniemi: | Oikeanpuolimmainen Malmi. Vrt. kuva http://vaunut.org/kuva/166642 | |
| 22.01.2024 17:56 | Mikko Nyman: | Jos aivan tarkkoja ollaan, kuvassa oikealla näkyvää valo-opastinta kutsuttiin aikoinaan kaksivaloiseksi pääopastimeksi, vaikka siinä olikin kolme lamppua. Panu Breilin itse asiassa selostaakin kuvatekstissään tälle syyn: "Kolmivaloinen pääopastin vastasi kaksisiipistä siipiopastinta", mistä kaksivaloisen pääopastimen nimitys periytyikin. | |
| 22.01.2024 22:45 | Petri Kiviniemi: | Voisiko vasemmanpuolimmainen kuva olla Espoo? | |
| 23.01.2024 00:00 | Petri Nummijoki: | Entä Koria vasemmanpuoleiseen kuvaan Lahden suunnasta tultaessa? Siihen ainakin kaarre, kolme siipeä, kaksoisraide ja vasemmalla oleva "teollisuusraide" voisivat sopia. Isäni on myös kertonut, että ainakin (vielä) 1960-luvun alkupuolella käytiin Rautatieopistosta tutustumassa Korian asetinlaitteeseen, joten sitä ilmeisesti pidettiin jollain tavalla merkittävänä ja voisi siksi olla päätynyt kuvauskohteeksikin. | |
| 23.01.2024 09:58 | Petri Nummijoki: | Jaa mutta sopiikohan lennätinlinjojen sijainti Koriaan? Olisivatko ne voineet olla liikennepaikan kohdalla poikkeavasti sijoitetut? | |
| 23.01.2024 11:11 | Panu Breilin: | Korialla on erilainen maasto eli ei ole tuollaista kallioleikkausta ja korkeuseroa. Myöskään teollisuusraidetta (Voikkaan suunnan radan kolmioraide) ei ollut vielä kuvan ottoaikaan. | |
| 23.01.2024 11:38 | Teppo Niemi: | Onkos kenelläkään Espoon ratapihakaaviota 1930-luvun alusta tai liikenneosaston kiertokirjekokoelmia 1923 -1935, siis ajalta kymmenisen vuotta eteenpäi Espoon ratapihakaaviosta http://vaunut.org/kuva/42642 . Eli Onko Espoon itäien tulo-opastin korvaantunut kolme siipisellä? | |
| 23.01.2024 11:40 | Teppo Niemi: | Ja lisäksi, olisiko lennätinlinja seurannut vanhan radan linjausta ja vasemmalla näkyvä linja olisi HPY:n tai PTH:n linja? |