185-10553 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 22.08.2015 15:15 Martin Hillebard  
  Joskus nuorina vuosinani - 1960 -luvun loppupuolta vasten? Hyvinkään Konepajan alueella seisoi suurehko ryhmä Pekkaan/Ristoon sopivia halkopiippuja. Voisi arvata, että ne olivat siinä seuraavaa sotaa/öljykriisiä odottamassa. En muista koskaan elämässäni nähneeni tällaista piippua Hr 1 tai Tr 1 veturiin asennettuna ja mikä niiden kohtaloksi sittemmin tuli, sitä en tiedä. 1960 -luvulla saattoi vielä kuulla käsityksen ettei Hr 1 (## 1000 - 1021) ja Tr 1-vetureita (##1030 - 1096) "koskaan " romutettaisi mutta ah, kuinka ihminen voikin erehtyä.
Joskus lie parempi ettei näe tulevaisuuteen. Saattaisi rinnassa koskea liikaa. Joka tapauksessa, valokuva pitänee tältä osin paikkansa: heijastus vuoden 1944 todellisuudesta.
Minä en ollut vielä syntynyt. Sota jäi myös kokematta.
kuva 22.08.2015 14:07 Martin Hillebard  
  Ehkäpä nämä poliitikot eivät oikein tajua sitä, kuinka pikän aikavälin investointeja rautatiet, myös nämä katu-sellaiset, edustavat (USA:ssa raitiotietä kutsutaankin STREET railroad). Kyse on vuosikymmenistä, "varsinaisilla" rautateillä sata vuotta tai ylikin ei ole mitenkään epätavallista (vrt. Suomen Valtionrautatiet joka aloitti säännöllisen liikenteen Helsinki - Hämeenlinna -välillä jo vuonna 1862!!) En ala tässä kommentoida Ruotsin sisäpolitiikkaa, mutta kyllä täällä sitä jahkailua muutenkin esiintyy.
Lidingöbanan oli täysremontissa koko kesän, nyt on uudet vaunutkin vaikka säännöllisen liikenteen aloittaminen on lykkääntymistään lykkääntynyt. Rahaa on kyllä palanut ja lidingöläiset saaneet turvautua busseihin. Kyllä olisi kivaa päästä vihdoinkin koeajolle.
Mahtaako mulla ikä riittää niin että tulevaisuudessa myös Tukholmassa.
kuva 22.08.2015 13:11 Martin Hillebard  
  Hannu,
Nyt taisi viestit mennä jotenkin "ristiin". Muokkasin omaa kommenttiani jonka ensimmäinen versio väitti kuvatekstissä seisoneen 891 mm kolmen jalan vastineeksi jota metrimitoissa tosin vastaa kolme RUOTSIN jalkaa (jäänyt jo ammoin käytöstä). Nyt parin minuutin kuluttua ilmeisesti korjasit tekstiäsi... minä taas ehdin "radeerata" sen ensimmäisen kommenttini korjattua versiotasi näkemättä!
Niin tai näin, kolme englannin jalkaa ON lähinnä 914 millimetriä. Ruotsissa esiintyy edelleen raideleveys 891 mm.
kuva 22.08.2015 12:48 Martin Hillebard  
  Suomessa ei kai kolmen jalan raideleveyttä ole koskaan käytetty? 750 millimetriä kylläkin, ja 1000 mm = tasan yksi metri.
kuva 17.08.2015 14:38 Martin Hillebard  
  Tukholmassa on varsin laajamittainen RAITIOTIEMUSEO - siellä on nähtävänä jonkin verran muutakin kaupunkiliikenne-kalustoa kuin klassisia raitiovaunuja! Kesällä on myös mahdollisuus AJELLA keskustan ainoalla säilytetyllä Seiskan linjalla, jossa vielä suhteellisen uusien nivel -vaunujen lisäksi liikkuu mm. ASEAn tuotteet maailmansotaa edeltävältä ajalta! - linjatunnuksella 7 N.
Minä etsiskelin kerran Helsingissä vieraillessani Suomen pääkaupungin raitiotiemuseota;ainoa minkä löysin oli mielestäni erittäin SUPPEA kokoelma wanhalla Töölön hallilla! Päivän ehkä pelasti vaunu # 177 jolla muistan aikoinani seikkailleeni. Ihan arkiajossa, matkalla kohteesta toiseen. KIITOS Sinulle joka aikanaan, pelastit ja säilytit tämän yksilön.
Saisinko kysyä: Missä olisi enemmän näkemistä ja kokemista?? Muutakin kuin muistot, ja omat!! valokuva -kokoelmat kotona.
kysyy MAH
kuva 17.08.2015 13:25 Martin Hillebard  
  Ainakin 1960 -luvulla seisoi Hyvinkään Hangon-radan veturivarikolla melko massiivinen kaksi -telinen "höyrylapio" kuten näitä aikoinan kutsuttiin (vrt. Eesti keele Aurulapid. Kurkistelin sen korin sisäpuolelle ja mielestäni, höyrykattila - vaakasuora lieriökattila - muistutti Vr 5 veturin kattilaa. No mikä ettei, Uuden Maailman tuotteita molemmat.
Kaevurin historiikki on minulle täysin tuntematon, samoin sen myöhemmät kohtalot. Pysty-puupaneli -seinät ja jossakin kohtaa nimitys BUCYRUS-ERIE.
Näkisipä mokoman vielä joskus työllä jossakin. Kolmi-akselisen pikku Ardelt'in muistan hyvin mutta sepä onkin RATANOSTURI eikä mikään kaivinkone! En muista koska Hyvinkään varikosta luotiin kansallinen rautatiemuseo, mutta sitä kai se "isosisko" siellä oli jo odottamassa! - Sk 3 # 400 seisoi jo sisällä "roundhouse" mallisessa punatiilisessä veturitallissa.
kuva 19.11.2014 15:12 Martin Hillebard  
  Kreml katkaisi diplomaattiset suhteet Suomen kanssa 29. marraskuuta. Seuraavana aamuna, nousi neuvostoliittolaisten hallinnassa olevilta eestiläisiltä lentokentiltä pommikoneita, jotka lentäen matalalla Suomen ilmatilassa, pommittivat Helsinkiä, ja muitakin kaupunkeja. Neuvostoliiton radion mukaisesti uutiset pommituksista olivat puhtaita emävalheita, Ilmavoimat olivat yksinkertaisesti toimittaneet leipää nälkäänäkeville helsinkiläisille. Jatkossa kutsuivatkin suomalaiset venäläisten pommeja, Molotovin leipäkoreiksi.
kuva 16.11.2014 18:16 Martin Hillebard  
  Barbados = pieni saarivaltakunta Länsi-Intian saaristossa pinta-ala (vähän vanhan tiedon mukaisesti) 431 neliökilometriä. Wanha brittiläinen siirtomaa en tiedä onko siellä koskaan ollut rautateitä. Ratoja sokeriruokoviljelyksillä?
Vaunukalustoa siis ilmeisesti on ... täällä melkein toisella puolella maapalloa.
kuva 16.11.2014 18:06 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoinen sivusto. Tallensin joskus 1960 -luvulla vanhaa viestitekniikkaa eli valokuvasin noita "tolppia". Eipä sitä kovin moni tainnut tehdä. Kuvat ovat jäljellä (negatiivi)arkistossa.
kuva 16.11.2014 17:17 Martin Hillebard  
  Näyttäytyi Järvenpäässä Ri - Hki, Hki - Ri paikallisjunissa kuten silloin sanottiin. Kuriositeettina, veturin suurikokoisen valmistajan laatan pohjaväri oli punainen, kun se muissa havainnoimissani sisarissa oli vihreä.
kuva 16.11.2014 17:09 Martin Hillebard  
  Näissä Porvoon radan junissa oli jonnekin 1960 -luvun keskivaiheille vetäjinä Tk 3 - ja Hv 4 -koneita, joskus jopa Hk 3 485. Muistelen hatarasti, että aikana kun Vv 15 oli alkanut tällä linjalla, että kylmänä vuodenaikana olisi höyryjä käytetty viellä jonkin aikaa. Vv 15/16 -dieseleissä ei ollut mahdollisuutta, antaa höyryä vaunujen lämmittämiseen.
kuva 13.11.2014 16:31 Martin Hillebard  
  Osaisiko joku (klassista) teletekniikkaa tunteva kertoa, miksi tuo teräksinen yläorsi oli kuten oli? Tämän-oloinen linja seurasi myös Savon rataa viellä 1960 -luvulla.
Normaali käytäntö Posti- ja lennätinlaitoksen maanteitä seuraavissa linjoissa oli kaksi paria eristimiä lankoja kannattelemassa kullakin poikkiorrella. Paikallislinjoissa saattoi olla viisi paria, jolloin johtimia "mahtui" huomattavasti enemmän. Kun ei enää enempi sopinut ilman että alimmat jäivät turhan lähelle maanpintaa, osa saatettiin korvata ilmakaapelilla - huom. valokuvan viestilinja!
Amerikassa, ja Venäjällä oli ihan tavallista että rautatietä seuraavilla linjoilla oli viisi paria/poikkiorsi. Muistelen lukeneeni, että USA:ssa näitä kirkasjohtoja käytettiin paitsi lennättimen ja puhelimien tarpeisiin, myös kytkettyinä opastinlaitteisiin kaapelien sijasta. On totta?
En tiedä paljonko Amerikasta kirkasjohto- viestilinjoja enää löytyy, valokuvista päätellen niitä riittää Venäjänmaalla edelleenkin.
kuva 12.11.2014 16:56 Martin Hillebard  
  Vallankumouksen jälkeen näitä taisi jäädä myös Eestiin jossa niillä käsitykseni mukaan ajeltiin viellä monet vuodet. Enpä ole itse koskaan ainuttakaan havainnoinut. Tiedähäntä koska viimeinen hylättiin.
kuva 07.11.2014 21:09 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoista. Siis sittenkin. No eipä Puolan rautateista liian paljon painettua materiaalia ole.
kuva 06.11.2014 21:10 Martin Hillebard  
  Jos höyryvetureitten rakentamista olisi Suomessa edelleen jatkettu, niin ehkäpä olisimme saaneet tällaisen Suur-Pekan. Tämän huippunopeus on tosin vain sama kuin Hr 1:n mutta vetovoima on suurempi. Pekalla se ilmoitetaan vanhanaikaisissa yksiköissä 11 610 kg vetokoukussa.
No niin rautatiehistorian tekniikka lähti sittemmin, Ihan toisille teille.
kuva 06.11.2014 20:58 Martin Hillebard  
  Virtaviivainen lie sakujen vanha nolla -kolmonen. En ole koskaan kuullut, että puolalaiset olisivat kehitelleet vastaavia.
Hahaa, minulla on tästä pienoismalli työpöydälläni.
kuva 06.11.2014 20:46 Martin Hillebard  
  Baltiasta viellä. Eestin ja Latvian rajat ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina jo kauan, hallitsija -imperiumista, ja lyhykäisten itsenäisyyden ajoista (nyt runsaat parisenkymmentä vuotta) riippumatta. Tämä ei koske Liettuaa.
Puolan ja Liettuan kohtalot nivoutuvat kiinteästi yhteen jo "ritariajoilta" asti siis sanokaamme myöhäis-keskiajalta. Yksityiskohdat eivät luonnollisestikaan kuulu tälle sivustolle materiaalia löytyy kiinnostuneelle runsaasti, wanhanajan tietosanakirjoista (= minulle) ja netistä (= nuoremmille).
Joista selviää myös että Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen, ja sen toisenkin, rajoja liikuteltiin aika rajusti. Niin myös raideleveyksiä.
Rationaalinen ratkaisu tänään olisi varmaan tavaravirtojen todellinen liikuttelu. Ei isänmaalliset asenteet tai toiveajattelu.
Itse uskon ns Balti Rail'iin joka on tietenkin aika helppoa kun sitä tuskin vedetään ruotsalaisista verorahoistani.
No niin pikku veturi saitpa wanhan miehen filosofoimaan.
kuva 02.11.2014 20:11 Martin Hillebard  
  Eikö Suomessa rekat ole automaattivaihteisia? Asuin viisi kuukautta Floridassa vuonna 1976 ja jo silloin kuulin käsivaihteistoa nimitettävän, Vanhanaikainen vaihteisto tosin mitä Euroopan yksityis- autoihin tuli.
Itse en ole koskaan oikein oppinut tällaisella museokalustolla ajamaan, Liikennevalon vaihtuessa vihreään kytkintä nostaessani kuuluu pamaus ja moottori sammuu. Miksi näitä viellä käytetään? Eihän tällaisesta kiusanteosta tarvitse kärsiä, Hevosella ja vaunulla ajaessa. Eikä koskaan höyryveturilla.
kuva 02.11.2014 16:10 Martin Hillebard  
  Minun näkemissäni Trumpissa tapasi puskinlyhtyjä, joissa oli Fresnel -linssien tyypiset lasit. Siis samankaltaiset kuin majakoissa = auttaa suuntaamaan valonsäteet yhteen suuntaan. Todennäköisesti ne alkuperäiset.
kuva 02.11.2014 16:02 Martin Hillebard  
  Asematalon takaa pilkistävä telekommunikaatiolinja kaksois-pylväineen purettiin muistaakseni 1960 -luvun keskivaiheilla. Kuva olisi siis 1960 -luvun ensi puoliskolta. Tai ...keskivaiheilta.
kuva 30.10.2014 16:32 Martin Hillebard  
  Ilmeisesti Dm 6.
kuva 30.10.2014 16:24 Martin Hillebard  
  Kuvasin kuljetuksen Pasilaan Järvenpäässä, en enää muista kuinka osasin odottaa junan tuloa vai oliko se sattuma. Sitten lähdin perään ja kuvasin viellä saapumisen Pasilan Konepajalle.
Mustavalkoiset negat ovat jäljellä arkistossa, en tiedä onko niille käyttöä jossakin tulevaisuuden mahd. julkaisussa. Tuore "Resiina" 3/2014 saapui tänään, Näen että rautatieaiheisia kirjoja edelleen painetaan, enkä itse usko että "kaikki" mene digitaaliseksi.
kuva 26.10.2014 22:30 Martin Hillebard  
  Nelikulmainen arkkitehtuuri " funkis" tuli Suomeen ennen Toista maailmansotaa mm. kuuluisan Alvar Aallon toimesta. Ei siinä ole mitään modernia enää sukupolvia takaisin. Tätä lasia ja rautatankoa on joka puolella väsyksiin asti.
Tikkurilan alkuperäinen asemarakennus kuuluu olevan Suomen vanhin.
kuva 20.10.2014 22:36 Martin Hillebard  
  Kyllä meillä Ruotsissa on edelleen "ikivanhoja vaunuja" arkikäytössä ja niitä voidaan jopa myydä liikennöitsijältä - toiselle.
Väitetään että Suomi olisi yksi maailman eniten korruptiosta vapaimpia maita. Minä väitän että tämä on mitä pahinta p---aa.
kuva 18.10.2014 22:00 Martin Hillebard  
  Itselleni rakkain on Hyvinkäällä Hangon radan suuntaan. Jossa itse bongasin mm Trumppia 1960 -luvulla.
Älkää "please" Ryhdy näitä pesemään. Sen maasillan korvassa oli aikoinaan jopa Hyvinkään - Karkkilan Rautatien, Hyvinkään pään pääteasema.
Meillä senioreilla on oikeutemme, Saada säilyttää omat muistomme. Ajalta jolloin kannoimme kortemme kekoon työelämässä.
kuva 17.10.2014 22:38 Martin Hillebard  
  Kliffaa hei. Onko mahdollinen veturiparka jo kenenkään tiedossa?
kuva 17.10.2014 22:29 Martin Hillebard  
  Kun viellä sai kuulla "Käytä kotimaista, suosi suomalaista".
kuva 15.10.2014 22:20 Martin Hillebard  
  (Huokaus.) Tietääkö kukaan miltä kuulosti, Vv 15 pariveto Saunakallion mäkeen Järvenpäästä (km 37) pohjoiseen? Kahden äärimmilleen rasitetun dieselin karjuminen jyrkkään ylämäkeen lähdettäessä. Iltapäivän tavarajunassa.
Olen itse pääasiassa nk. höyrymies (=pää?) mutta on dieseleistäkin joitakin rakkaita muistoja.
kuva 14.10.2014 22:28 Martin Hillebard  
  Pave,
Ei pysty.
Uskoo wanha.


.
kuva 14.10.2014 22:21 Martin Hillebard  
  Nähdäkseni kuvassa on topparoikka rehellisessä työssään. Pitääkö tähän taas alkaa suurpolitiikkaa sekoittamaan.
kuva 14.10.2014 22:10 Martin Hillebard  
  TB kutsuttiin myös "Trustivapaa bentsiini" ja oli kenkä länsimaalaisia öljy-yhtiöitä vastaan. Trusti = (todennäköisesti) laiton liikeyritysten yhtymä joka ei toteuta vapaata kilpailua keskenään.
Kommarien vastaava versio. Naurettavaa niinkuin paljon muukin neukkujen touhu.
Ja omien perässähiihtäjiemme.
kuva 14.10.2014 22:02 Martin Hillebard  
  Yksityiskohtia please.
kuva 14.10.2014 22:00 Martin Hillebard  
  Onhan siitä aikaa kun sai liikkelle lähtevän Hurun dieselin mylvinnän kuulla.
kuva 12.10.2014 14:52 Martin Hillebard  
  Tekstini on kovaa mutta sanotaanhan, että "mitalilla on kaksi puolta". Kyllähän Eurooppa "vapautettiin" natseista mutta samalla suuri osa mannerta joutui kommunismin ikeen alle.
Tarkoitukseni ei nyt ole "tuomita" Sir Winston Churchillia, Ei minulla varmaan ole siihen oikeuttakaan, mutta kyllä ainakin välillisesti hänen toimenpiteittensä seurauksena kuoli paljon ihmisiä. Muunmuassa juuri näissä Saksan kaupunkien suurpommituksissa. Joilla ei sodan kululle ollut välttämättä suurtakaan merkitystä.
Hampurissa näkemäni suhteellisen eheät korttelit edustivat arkkitehtuuriltaan mahdollisesti 1800 -luvun loppua. En tunne yksityiskohtia kaupungin sota-ajan kohtaloista mutta ilmeisesti erittäin suuri osa tosiaan meni raunioiksi.
kuva 11.10.2014 22:41 Martin Hillebard  
  Saavuin Hampuriin vuonna 1975 junalla Ruotsista, en nyt jaksa muistaa kuinka sitä Bahnhof oikein kutsuttiin. Se oli kyllä ihan ehjä ja kaikki ne korttelit missä sen perästä liikuimme.
Brittiläinen historiankirjoitus Toisesta Maailmansodasta on ihan samanlaista p---kaa kuin Neuvostoliitonkin. Sir Winstron Churchill on ihan samanlainen massa-murhaaja kuin Adolf Hitler, tai Josef Stalin. Ero on vain siinä että anglosaksit kirjoittivat historian, Sodan jälkeen. Voittajien yksisilmäisen historian.
"Länsimaisen sivistyksen pelastaja". Kertokaa se eestiläisille rakkaillimmilleni. Tämä bulldogia pelleilevä jätkä, olisi monen mielestä joutanut roikkumaan hirressä niitten saksalaisten, oma asiansa puolesta taistelevien sijasta.
Mutta hehän olivatkin häviäjiä. Ei Josef Stalin ja hänen bolshevistinsa.
Sinne meni Karjalakin. Ja puolet itä-Eurooppaa.
kuva 10.10.2014 21:55 Martin Hillebard  
  Olin itse Hampurissa viimeksi vuonna 1975. Keskikaupunki vaikutti hyvin säilyneeltä. Mikä tässä nyt siis taas on totta, Mikä propagandaa.
kuva 10.10.2014 21:47 Martin Hillebard  
  Voisi myös kysyä, miksi näitten käytöstä ylipäänsä luovuttiin. Suuressa teollisuuslaitoksessa on yleensä niinpaljon "ylimääräistä" höyryä käytettävissä, että masiinan energiatalous pitäisi periaatteessa olla ilmaista.
Noniin muistelen tuon ajan märkäkorvien kommentoineen että ne olivat "vanhanaikaisia". Sillä perusteella on paljon vanhaa toimivaa tekniikkaa tuhottu.
Jotka nyt ovat jälleen ajan hermolla. Ympäristö ym. tietoisuudessa. Raitiotiet mm.
kuva 10.10.2014 21:35 Martin Hillebard  
  Taustalla näkyy nk. happotorni. Tämä on siis sulfiitti-selluloosatehdas.
Tai ainakin oli.
kuva 09.10.2014 21:55 Martin Hillebard  
  Jotta tämä downtown district olisi vieläkin fiinimpi, niin kaipaamallani rataosuudella olisivat voineet liikennöidä nostalgiajunat esim. Dm 7 muodossa. Kauppatorilla olisi voinut pysähtyä, ja leidit käydä shoppaamassa.
No niin, leikki leikkinä. Rata olisi voinut jatkaa uraansa jonkinlaisena paikallis-yhteytenä. Sehän ohitti nykyiset, sekä TallinkSilja Line, että Viking -terminaalit. Nyt suunnitellaan jotakin mielettömän kallista Pisara-rataa.
kuva 09.10.2014 21:46 Martin Hillebard  
  Hampuri hajosi pahasti Toisen maailmansodan, Brittien ja jenkkien terroripommituksissa. Kivaa nähdä että vanhaa on säilynyt.
kuva 08.10.2014 21:52 Martin Hillebard  
  En ymmärrä miksi se rata piti repiä. Ei se ollut kenenkään tiellä.
kuva 08.10.2014 21:48 Martin Hillebard  
  Ruotsalaisen - ja varmasti myös suomalaisen - käsityksen mukaan - tenderi on integroitu osa veturia. Ehkä arv. nuorella polvella ei ole ihan realistista käsitystä, näistä asioista.
kuva 04.10.2014 22:05 Martin Hillebard  
  Pääradan paikallisjunissa oli 1960 -luvulla ihan tavallisia kaksiakseliset puukoriset vaunut littera Ek. Näistä löytyy kyllä hyvät statistikat. I believe.
Itse matkustin näissä paljon. Olet oikeassa. Vaunujen jousituksen ansiosta tuntui jokainen kiskonjatke kuin potku p....een.
kuva 03.10.2014 22:12 Martin Hillebard  
  Nykyään tosiaan rakennetaan melkein kaikki sillat (teräs))betonista. Jotka konstruktiot useimmiten ovat (sika) rumat. Näistä eräänä merkittävimpinä, tahtoisin mainita Lahden "oikoradan" risteytymän Keravan pohjoispuolella. Lapsuuteni Kytömaan kauniin maaseudun seudun, Rakennelma on nyt yksinkertaisesti rivo.
En tiedä ketkä näistä päättävät. "Finnish Design" on kaunis unelma.
kuva 29.09.2014 22:11 Martin Hillebard  
  1960 -luvulla kulki iltapäivällä sen ajan koti"kyläni" Järvenpään läpi (km 37 Helsingistä Pääradalla pohjoiseen) Vv parin vetämä tavarajuna. Moottorit mörisivät mielettömästi rasitustaan jyrkkään Saunakallion mäkeen (km 37 ... 39) lähdettäessä.
Sellainen on minun muistoni näistä vetopeleistä. Linjatyössä.
kuva 28.09.2014 22:41 Martin Hillebard  
  Päivävaunut ovat edelleen pääasiassa puukorisia Ei -yms. Oikealla näkyy myös ns. moottorikiitojunan Dm 4 + vaunujen vaunustoa.
Tapio, Muistan Sinut 1960 -luvulta ensimmäisenä Helsingin aseman Pienoisrautatiekerholta kun ainakin itse olin vielä aika skidi. Hitto kun siitä on aikaa.
Itse asun Ruotsissa sitten 1971 ja täytin 65 huhtikuussa ja olen nyt siis kansan-eläkeläinen.
Olisipa kivaa pitää enemmän yhteyttä teihin toisiin vanhoihin staroihin ... anteeksi veteraaneihin höyryajoilta. Minun Epostiosoitteeni on martin.hillebard.@gmail.com .
kuva 28.09.2014 22:11 Martin Hillebard  
  Tulihan näissä reissattua 1950/60 -luvuilla. Välillä Järvenpää - Helsinki. Mieluisia ovat muistot.
kuva 27.09.2014 23:25 Martin Hillebard  
  Kiitos tähtitieellisestä informaaitostasi. Se on minulle ihan uutta.
Kyllä tämä on hyvä sivusto. Viisastuu monessa suhteessa.
kuva 27.09.2014 23:11 Martin Hillebard  
  Puskinlyhdyissä on punaiset lasit?? Matka perä edellä???
kuva 27.09.2014 23:07 Martin Hillebard  
  ... melutaan ja syljetään.
kuva 26.09.2014 22:51 Martin Hillebard  
  Minun lapsuusvuosinani 1950 -luvulla sekä viellä pitkälle 1960- ,Helsingin ratapihojen asetinlaite oli se pienikokoinen punatiilinen torni joka on vielläkin nähtävissä lähellä Pasilan veturivarikkoa = mitä siitä on jäljellä, Radan länsipuolella, Ja liki Nordenskjöldinkadun ratikkapysäkkiä.
Se oli nk. kankiasetinlaite, Yksityiskohtia en tunne. Siihen aikaan oli semafoorit (=siipiopastimett) ja mekaanisesti lankojen kautta käännettävät vaihteet. Elektroniikkaa ei nykyisessä mielessä tunnettu.
Minulle mainittu Linnunlaulun viereinen torni jäi oudoksi. Ja kuinka sieltä liikennettä nyt ohjattiin.
   >>