25.10.2014 / Tikkurila asema
25.10.2014 Tikkurilan asemarakennus on valmistumassa.
Kommentit
| 25.10.2014 14:48 | Mikko Nyman: | Meneekö nykyinen asemarakennus purkuun tämän valmistuttua? Mikä nykyisen bussiterminaalin kohtalo on? | |
| 25.10.2014 14:53 | Pave Saarinen: | Jos olen ymmärtänyt, Dixiä rakennetaan vielä lisää nykyisen aseman päälle? Olen kuulluta sellaisen horinan, että bussiterminaali menisi maan alle. Ei noista esitetyistä kuvista oteta selvää ihan helpolla. | |
| 25.10.2014 16:57 | Jouni Hytönen: | Tuolla oikealla rakennuksen alla katutasossa on syntymässä bussilaitureiden näköisiä rakenteita. | |
| 25.10.2014 21:20 | Ari Palin: | Tikkurilan bussiterminaali tulee nimenomaan Dixin rakennuksen alle katutasoon. Laiturit ovat mallia Elielinaukio, eli bussit ajavat viistoihin syvennyksiin, joista peruutetaan pois. Terminaalien sisään- ja ulosajokohdista minulla ei ole tietoa. Tosin hieman näytti siltä, että ainakin rakennuksen pohjoispäästä pääsisi ajamaan johonkin suuntaan. Suurimman osan Tikkurilasta lähtevistä bussilinjoista pitäisi kuitenkin päästä terminaalista etelään päin, jotta ne voisivat edelleen kulkea myös Kielotien/Asematien/Tikkuraitin risteyksen luona olevan pysäkin kautta. Vanhan bussiterminaalin paikalle on suunniteltu hotellia. Vanha asemarakennus (siis se 1978 valmistunut) on tarkoitus purkaa. Sitä en tiedä, puretaanko se heti Dixin avauduttua vai vasta sitten, kun Dixin laajennus niin vaatii. Tikkurilan eteläinen alikulku jää edelleen käyttöön, joten jatkossa Tikkurilassa on kolme kulkuväylää laitureille. Alikuluista puheen ollen, myös Pasilassa keskinen alikulku olisi erittäin tarpeellinen. EDIT: Muutettu kohta "Dixin 12-kerroksisen rakennuksen alle" muotoon "Dixin rakennuksen alle". Tämä siksi, koska terminaali on ainakin suurimmaksi osaksi rakennuksen matalamman osan alla. (Käyttäjä muokannut 25.10.14 22:44) |
|
| 26.10.2014 09:28 | Pave Saarinen: | -Tuo eteläinen kulku terminaalista tarkoittanee Unikkotien kautta Kielotielle, jossa on kulmauksessa ensimmäinen pysäkki ja toinen siinä Tikkuraitin risteyksessä eli lähinnä kaupungintaloa. Se eteläinen alikulku, oletan, jäänee edelleen jalan asemalle tulevien työmatkalaisten tärkeäksi väyläksi laitureille. Jotenkin tuntuisi siltä, että radan alitus on helpompaa kuin ylitys. Pasilassa alikulun puuttuminen on kyllä huomattava puute. Useimmin kuin kerran olen muuten joutunut Pasilassa kulkemaan jumiin jääneitä rullaportaita ylös tai alas. Hissi on jossakin, mutta matkustavaa yleisöä on aika mielettömästi. Kun junan tulo on minuutista kiinni, ei etsitä muita väyliä. Pasilassa on muuten vanhastaan ollut alikulku. |
|
| 26.10.2014 10:01 | Mikko Nyman: | Muistan nähneeni HSL:n nettisivuilla kartan Tikkurilan uuden bussiterminaalin laitureista, mutta tuttuun tyyliin en sitä nyt HSL:n sivuilta löydä. | |
| 26.10.2014 12:01 | Ari Palin: | Käytin netin korviketta eli kävin katsomassa Dixin bussilaitureita paikan päällä. Ilmeisesti Dixin alla kaikki bussit tulevat kulkemaan etelästä pohjoiseen. Sisäänajo on Dixin eteläosassa länsisivulla ja ulosajo pohjoisosassa, sekin länsisivulla. Ulosajon jälkeen on mahdollista kääntyä Ratatielle sekä etelään että pohjoiseen. Bussien eteläisellä kululla terminaalista tarkoitin juuri tuota Ratatie - Unikkotie - Kielotie -reittiä. Vaikka suurimmalle osalle Tikkurilasta lähteville linjoille reitti Ratatie - Lummetie - Kielotie/Talvikkitie eli pohjoisen kautta olisi suorempi, tuskin Kaupungintalon pysäkkiä (toisessa suunnassa pysäkin nimi on muuten Kaupungin virastotalo) voidaan jättää sivuun reiteistä. Siltä nousee usein kyytiin saman verran väkeä kuin asemaltakin. Aseman ja Kaupungintalon välillä oleva Vehkapolun pysäkki taas on Tikkurilan terveysaseman lähin pysäkki. Alikulun käyttö on yleensä nopeampaa kuin ylikulun, johtuen luonnollisesti kiskoliikenteen ihmistä suuremman kulkukorkeusvaatimuksen vuoksi. Tikkurilan tapauksessa Kaupungintalon suunnasta on asemalaitureille kuitenkin selvästi lyhyempi yhteys Dixin ylikulun kuin eteläisen alikulun kautta. Myös bussimatkustajille Dixin ylikulku on järkevin. Tärkeä tuo eteläinen alikulku tulee kuitenkin olemaan jatkossakin niille, jotka tulevat asemalle etelän suunnasta jommaltakummalta puolelta rataa. Jos Pasilaan rakennettaisiin keskinen alikulku nykyisten eteläisen ja pohjoisen alikulun lisäksi, se todennäköisesti hyödyttäisi muutenkin kuin lyhentämällä pää- ja rantaradan välisiä vaihtoja. Se tasaisi kuormitusta junissa, koska nykyinen matkustajien keskittyminen junien eteläpäähän johtunee Helsingin aseman lisäksi myös Pasilan aseman kulkuyhteyksistä. Myös liukuportaiden kuormitus vähenisi. (Käyttäjä muokannut 26.10.14 12:03) |
|
| 26.10.2014 14:08 | Pave Saarinen: | Niin, ja kaikki eivät aina tule junalle. Alikulkua käytetään paljon vain alikulkuun Jokiniemen puolelle, jolloin matka on lyhyempi, jos vaikka tulee Tikkuraittia. Sehän päätyy alikulkuun ja sen luiskaan. Jokiniemen puolella on asuntoja ja työpaikkoja sekä myös Huslab ynnä muuta. Jokiniemessähän ei ole mitään palveluja, joten sieltä on myös jatkuva trafiikki Tiksin puolelle. Tikkurilan kehittäminen vähän ontuu, sillä tuo Jokiniemi eli radan itäpuoli on jäänyt kovin vajaakehittyneeksi. | |
| 26.10.2014 14:55 | Jouni Hytönen: | Eikös Pasilassa ole myös eteläpäässä alikulku, se ei ole vain kovinkaan yleisessä käytössä. | |
| 26.10.2014 14:58 | Jimi Lappalainen: | Kyllä siellä on; sitä kannattaa käyttää jos haluaa vaikkapa kävellä Messukeskukselle tai Ilmalan suuntaan. | |
| 26.10.2014 14:58 | Jimi Lappalainen: | Tai talleille ;) | |
| 26.10.2014 15:29 | Topi Lajunen: | Mites sitä kompassia luettiinkaan... ;) Tuo eteläinen alikulku on siitä hölmö, ettei sieltä pääse kuin muille laitureille. Siitä ei siis ole hyötyä kuin vain junasta toiseen vaihtaville, ja nekin yleensä käyttävät hitaampaa mutta liukuportaiden takia vaivattomampaa reittiä aseman sisätilojen kautta. | |
| 26.10.2014 15:36 | Jimi Lappalainen: | Äsh. | |
| 26.10.2014 17:23 | Ari Palin: | Tikkurilan eteläinen alikulku on tosiaan jatkossakin paras vaihtoehto läpikulkuun. Junan vaihdoissakin se lienee kätevä, jos matkustaa junan eteläpäässä. Kaupunkiradan/Kehäradan vasemmanpuoleinen liikenne aiheuttaa sen, että yksikään vaihto Kehäradan junien ja kaukojunien välillä ei tapahdu laiturin yli. Osa pohjoisen suunnan kaukojunista käyttää tulevaisuudessa raidetta 4, joten oikeanpuoleinen liikenne olisi mahdollistanut sen, että Kehäradalta olisi voinut vaihtaa raiteelta 5 laiturin yli näihin kaukojuniin. Toki vasemmanpuoleisessa liikenteessä tapahtuvat vaihdot laiturin yli Pasilan ja Tikkurilan välisiltä asemilta tulevilta junilta raiteelta 4 lähteviin kaukojuniin. Kumpaa vaihtoyhteyttä käytetään enemmän, sen näyttää tulevaisuus. | |
| 26.10.2014 17:23 | Ari Palin: | Pasilassa käytän itse usein juuri tuota eteläistä alikulkua junan vaihtoon. Koska kuitenkin mieluiten matkustan junan väljemmässä päässä, alikululle tulee melko pitkä kävelymatka. Pohjoinen alikulku taas on yhtä kaukana junan loppupäästä toisessa suunnassa, kun mukaan lasketaan tunneliin viettävän luiskan pituus. Liukuportaiden ruuhkautumisen vuoksi eteläisen alikulun käyttö on selvästi nopeampi reitti toiselle laiturille kuin asemahallin kautta. Asemahalliin pääsee toki myös kiinteitä portaita, mutta ne ovat vielä kauempana kuin alikulun portaat. Sitäkin olen monesti miettinyt, miksei eteläisestä alikulusta ole tehty yhteyttä Ratapihantielle. Nyt nekin, jotka pyrkivät raitiovaunuihin, joutuvat kulkemaan asemahallin kautta. Tulevaisuudessa alikulusta pitäisi päästä kuitenkin Keski-Pasilaan. |
|
| 26.10.2014 17:55 | Mikko Nyman: | Tämä kommenttini ei liity suoraan yllä olevaan keskusteluun, mutta Pasilan asemaan kuitenkin: arkkitehdiksi 90-luvun puolivälissä opiskellut kaverini sanoi Pasilan asemasta vuonna 1995, että "Se on arkkitehtuuriltaan todellinen 80-luvun tuote". Näin jälkeen päin ajatellen sitä se toden totta on. | |
| 26.10.2014 22:30 | Martin Hillebard: | Nelikulmainen arkkitehtuuri " funkis" tuli Suomeen ennen Toista maailmansotaa mm. kuuluisan Alvar Aallon toimesta. Ei siinä ole mitään modernia enää sukupolvia takaisin. Tätä lasia ja rautatankoa on joka puolella väsyksiin asti. Tikkurilan alkuperäinen asemarakennus kuuluu olevan Suomen vanhin. |