Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.01. 21:04 | Tapio Arvola | ||
| Herättelen vielä kuvauspaikan arvailua vasemmanpuoleisesta kuvasta. Riihimäellä Kouvolan suunnasta oli tiukahko kaarre juuri ennen päärataa. Kaarteen alettua ei pääraiteen vasemmalla puolella ole sivuraiteita (peruskartta 1945), mutta oikealla puolella on (kaavio 1923, peruskartta 1945). | ||||
|
|
18.01. 16:50 | Tapio Arvola | ||
| Minua kiinnostaisi arvuutella näiden kuvien paikkoja. Jos vasemmassa kuvassa on K43-kiskotus, kuten minusta näyttäisi, mahdolliset rataosat rajautuvat melko vähiin. Vuonna 1935 näitä raskaita kiskoja oli Suomen veturit 1. osan kartan mukaan vain väleillä Helsinki-Tampere, Riihimäki-Viipuri ja Pasilasta Rantarataa jonkin matkaa. Kuvasta ei ihan varmuudella selviä, onko tässä kaksiraiteinen rataosuus. Kaksiraiteisia tuolloin olivat Hki-Ri, Rantaradan alku ja pari pätkää Kouvolan molemmin puolin. Kartta saattaa olla epätarkka ainakin lyhyiden kiskotusosuuksien etsintään. | ||||
|
01.01.2023 20:03 | Tapio Arvola | ||
| Huomio kiinnittyy pieniin etäisyyksiin. Vapaata tilaa raiteen sivuilla on niukasti. Vierekkäisten raiteiden etäisyys kiskosta kiskoon näyttää olevan vain parin metrin luokkaa. Kalusto on ollut selvästi nykyistä kapeampaa. | ||||
|
09.11.2022 20:23 | Tapio Arvola | ||
| Milloin K60-kiskot saivat lähteä Järvenpään kohdalta? Tässä ollaan mielestäni jo uudemmilla kiskoilla. Vuoden 1968 kuvassa näyttäisi olevan vielä K60. Vaalensin kuvaa, jolloin kiskonliitokset ja kiinnitys pölkkyihin näkyy selvemmin. | ||||
|
26.10.2022 19:13 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa aurinko paistaa melko korkealta ja aika kohtisuoraan pääraidetta kohti. Jos kuva on Karjaan suuntaan, 30-luvulla tehdyn linjauksen suunta määrittelisi auringon olevan luoteessa. Kello olisi ainakin 20.00, jolloin aurinko on keskikesälläkin jo alempana. Tottolan kuopalta Karjaan suuntaan on ollut ainakin jo 70-luvulla peltoa molemmin puolin rataa. Olisiko vielä 30-luvulla ollut metsää? Jos kuva olisi Salon suuntaan, vasemmalla kohoaisi korkea mäki, josta olisi otettu tai myöhemmin alettu ottaa soraa. |
||||
|
|
25.10.2022 22:05 | Tapio Arvola | ||
| Huomioni kiinnittyi pääraiteen penkan täydelliseen kasvillisuuden puutteeseen. Voisiko Rantarata olla näin vastavalmistuneen näköinen 30-luvulla? Toinen ihmetyttävä asia on puhelinlinjan puuttuminen. Tuolla vaihteen ja kurvin tienoilla on yksi pylväs, joka voisi olla puhelinlinjan pylväs. Jos se on, linja kiertäisi sorakuopan oikealta aika kaukaa, koska kuvassa ei näy muita pylväitä. Jos tämä on Tottolasta, onko kuva pohjoiseen vai etelään? Kurvissa rata näyttäisi menevän pieneen maaleikkaukseen. |
||||
|
Kuvasarja: Karkkilan radan nykytilaa |
09.08.2022 21:02 | Tapio Arvola | ||
| Mukava kuvasarja. Tässä päästään myös Kytäjän kartanoalueelle. En ole sinne uskaltautunut, mutta nykyinen pyöräilyreitti antaa mahdollisuuden käydä sielläkin. Pyöräilyreittiä perustettaessa moni radanvarren maanomistaja oli hyvin vastahankainen. Sen vuoksi reitti tekee mutkia sivuille, vaikka rata olisi autolla-ajokelpoinen. | ||||
|
09.08.2022 20:44 | Tapio Arvola | ||
| Tässä rata ei mennytkään kuvassa näkyvän paikallistien kohdalla, vaan leikkasi nykyisen Hautahuhdantien vähän kuvaajan selän takaa. Tässä näkyvä tie on Hautahuhdantien edeltäjä. Ratapenkka on melko koskematon ja maastoon sukeltaessa se löytyy hyvin. Itsekin tein tässä oivalluksen aikoinaan. Vanhatkartat.fi sivuston linkistä https://vanhatkartat.fi/#15/60.61702/24.39953 päässee tutkimaan asiaa valitsemalla pohjalle vuoden 1957 kartan. | ||||
|
02.01.2022 16:54 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa kiinnittyy huomio, ettei kellään ole ainakaan näkyvissä matkatavaroita. Suoraan junan takana on jokin rakennus. Raide ei voi jatkua suoraan siihen suuntaan. Onko kyseessä kaarre vai päättyvä raide? Päättyvä raide/raiteisto rajaisi mahdollisia paikkoja. Viimeisenä näkyvässä vaunussa näyttää olevan loppuopastelevyt. Heinikko laiturin vieressä on pitkää. Silloin ei oletettavasti olla minkään asemarakennuksen kohdalla. Puulaiturikin viittaisi, ettei juna ole aseman edessä olevalla raiteella, ainakaan asemarakennusta lähellä. |
||||
|
07.11.2021 22:45 | Tapio Arvola | ||
| 80-luvun alkupuolella Vuokatista etelään päin matkustin peräohjaamossa Oulu-Joensuu -lätällä. Mittarinopeus oli noin 114 km/h alamäkiosuudella. Silloin käsittääkseni kuitenkin 4-vaihteisella mentiin. Vauhti tuntui kyllä ihan mittarinopeuden mukaiselta. Olo oli helpottunut, kun vauhti laski normaalimpiin lukemiin. Mielestäni lättä kulki 30 kilon kiskotuksella pehmeämmin kuin 43-kiloisella. Ehkä ne antoivat vähän myöten kevyen lätänkin alla. Vanhat 43-kiloiset painuivat lattapäiksi, jolloin joka liitos tärskähti kevyen junan alla. |
||||
|
27.10.2021 19:35 | Tapio Arvola | ||
| Ihan muuta kuin postivaunuasiaa. Katselin kuvasta raiteiden kiskotusta. Näyttäisi, että kiskopaino vaihtuu kuvan vasemman laidan kiskoliitoksesta laskettuna toisen ja kolmannen pölkyn välillä. Ilmeisesti K43 > K30. Voisi päätellä, että kiskopainon muutos johtuu vaihteista, jotka ovat kevytkiskoisempia. Oliko tuolloin 30 kilon kiskoa laituriraiteilla muuallakin kuin vaihteissa? Muistelen, että ainakin vielä 80-luvulla laituriraiteet olivat 43-kiloista pätkäkiskoa. Hitsattu 54-kiloinen alkoi vasta laiturien jälkeen. |
||||
|
24.09.2021 20:27 | Tapio Arvola | ||
| Vaunustosta arvelin ja tarkistin, että kyse on lauantaipäivästä. Tuossa junassa tuli Riihimäeltä molemmat perjantai-iltana sinne menneet rungot, kuvassa Fo+Ei+Ei ja Efi+Ei. Muistaakseni joskus oli myös pariveto lauantaiaamuisin. | ||||
|
23.08.2021 17:24 | Tapio Arvola | ||
| Vertailin itsekin ja huomasin, ettei 1982 kartassa ratalinja näytä samalta kuin nyt. Mutta vuoden 1967 kartassa mutka on selvä. Täytyypä etsiä, jos sattuisi olemaan kuva ajalta ennen 90-luvun perusparannusta. Muistelen katselleeni tuota vanhaa kurvia junasta ja sillalta 80-luvun puolella. Rantarata-kirjassa ratalinjojen muutokset on lueteltu teksti- ja ratakilometrimuodossa. Sieltä voi myös löytyä viisautta. Omani ei ole nyt käden ulottuvilla. | ||||
|
|
23.08.2021 15:00 | Tapio Arvola | ||
| Kalliota hipova linjaus on oikaistu jo aikaisemmin. Olisiko ollut iältään keskimmäisen tunnelin tekoaikaan 60‐luvulla. Muistelen, että tuossa kohtaa oli 54 kilon kiskot jo ennen 90-luvun perusparannusta. Vaihtuminen 43-kiloisiin oli vähän Turun suuntaan, ehkä Fiskarsin seisakkeella paikkeilla. Mennyttä junaharrastusaikaa on kiskopainojen vaihtumisen havainnointi korvakuulolta. Jos 54-kiloinen oli jatkuvaksihitsaamaton, liitokset olivat yleensä noin 50 metrin välein. 43-kiloinen taas oli parinkymmenen metrin paikkeilla. Vaihtumiskohdassa oli lyhyt kisko, joka sisälsi hitsatun liitoksen eri kiskopainojen välillä. Kiskopainon vaihtuminen kevyemmäksi tuntui usein muutenkin. Vähän kuin asfaltin muuttuminen öljysoraksi auton alla. 43-kiloinen oli useimmiten naulakiinnitteinen ja, jos kiskopainon vaihtuessa vaihtui tukikerroskin sepelistä soraksi, aistihavainto oli monipuolisempi. |
||||
|
20.08.2021 09:30 | Tapio Arvola | ||
| Siinä se on. Luonto on haltuunotossa jo pitkällä. | ||||
|
13.06.2021 12:11 | Tapio Arvola | ||
| Näitä pitkiä runkoja oli ainakin lauantaiaamuisin. Perjantaisin oli kaksi iltajunaa Riihimäelle. Molempien vaunut palasivat takaisin länteen päin aamulla. Sunnuntaisinkin oli kaksi iltakulkijaa, mutta myös myöhäinen paluujuna Riihimäeltä. Vaunukalusto ja rata olivat muinaisen tuntuisia jo tuolloin. Meno oli aika ryskytystä, kun monet kiskot olivat hakkautuneet lattapäiksi. Geometria ei muutenkaan pysynyt ihan parhaimmillaan. Vaununkorin nitinä antoi taustatunnelmaa. Jarrutus pysähdyspaikoille asianmukaisen kohinan vallitessa. Pysähtyessä viimeisin hidastus juuri ennen vauhdin hiipumista nollaan oli usein terävä. Sitten oli hetken täysi hiljaisuus, kun ei ollut tuuletusta humisemassa. Ehkä ovien kolahdus ja deeverin koneen kohoavien kierrosten ääni ennen nytkähdystä liikkeelle. Näin tietysti muuallakin samalla kalustolla ja tekniikalla, mutta omat muistoni ovat erityisesti tältä radalta. Ehkä mukana oli hienoista häpeääkin verrattuna muualla hitsatuilla kiskoilla uudemmalla kalustolla kulkeviin juniin. Deeveri-puuvaunu -kausi jäi runsaan neljän vuoden pituiseksi (kesä 79 - syksy 83). Sitä ennen oli noin neljännesvuosisata lättäjunia. Tämän jälkeen ei mitään. Tavaraa ja museojunia tietenkin edelleen. |
||||
|
11.06.2021 20:48 | Tapio Arvola | ||
| Olisiko 43 kilon kiskoa? Kasvusto peittää, mutta tuo näyttäisi 30-kiloiseksi järeältä. Kiskonkiinnitysmenetelmän nimeä en tiedä, mutta tuossa on ruuvi ihan kiskon vieressä, eikä perinteisiä nauloja. Mainituilla rataosilla on muistaakseni 30 kilon kiskoa. | ||||
|
07.11.2020 17:20 | Tapio Arvola | ||
| Teemun linkkaamat kuvat osoittavat, että rata oli kuitenkin syvemmällä alkujaan. Ehkä pari metriä huoltoasemaa alempana. Jos silta on nyt pari metriä ylempänä huoltoasemaa, kaivautumisen syvyys olisi ehkä kolmisen metriä. | ||||
|
|
07.11.2020 17:00 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa oleva Shellin huoltoasema oli välillä Esso, sitten ABC. Rakennus purettiin viime talvena. Rakennuksen korkeusasemasta voisi muistinvaraisesti arvioida, että Meritien sillan kansi on noin kaksi metriä ylempänä kuin rata Teemun linkkaamassa vanhassa kyläkuvassa. Loppu korkeusero olisi saatu rataa laskemalla. Aiemmin rata on noussut keskustan kohdalla mäelle, joka poistui rataa laskemalla. Jos rata on asemarakennuksen kohdalla pysynyt samalla korkeudella, nousu entiselle tasoristeykselle on tapahtunut noin 500 metrin matkalla. Jos rata on nykyään vaakatasossa, esim. 10 ‰ nousu on mahdollistanut viiden metrin nousun tasoristeykselle. Näillä arveluilla sillan kannen ja kiskonharjan väli voisi olla vaikka 7 metriä. Ilmeisesti mahdollisuuksien rajoissa. | ||||
|
|
06.11.2020 20:15 | Tapio Arvola | ||
| Kyllä on näkymä tosiaan muuttunut vajaassa 40 vuodessa. Kuvan rakennuksista on olemassa enää asemarakennus makasiineineen ja asemapäällikön talo, jonka katto näkyy aivan keskellä kuvaa Asemantien katuvalopylväiden välistä. Nämäkään eivät enää näy sillalta runsaan kasvillisuuden takia. Päällysrakenne on vaihtunut kulahtaneista K43-kiskoista, puupölkyistä ja soratukikerroksesta raskaampiin kiskoihin betonipölkkyineen ja sepeleineen. Puhelinlinja, joka korkeine pylväineen sillan kohdalla oli dominoiva, on enää enintään katkaistujen tolpantynkien muodossa muistoissa. Henkilöliikennettä oli kuvanottoaikaan edessä vielä runsaat 2,5 vuotta. Kalustona Dv12 ja puukoriset vaunut. Parin vuoden päästä sähköistyksen myötä näkymä uusiutuu taas. Rataa pitää laskea Meritien sillan kohdalta 20 sentillä. 60-luvun alkuun asti paikalla oli tasoristeys. Sillan rakentamista varten rataa laskettiin pitkältä matkalta korkeuseron aikaansaamiseksi. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 08:23 | Tapio Arvola | ||
| Kiinnostava katsaus 60 vuoden takaiseen modernisointiin. Minusta tuntuu erikoiselta, että Savon radalla uutta tekniikkaa asennettiin jo ennen perusparannusta ja kaapeleita vedettiin pian käytöstä poistuneille vanhoille linjauksille. Näinhän tämä oli? Oikaisuja oli kuitenkin huomattava osuus kilometreinä vaikkapa Kouvola-Mikkeli ja Suonenjoki-Kuopio -väleillä. Joku osannee vastata, miten pitkään johtoja kulki vanhoja linjauksia myötäillen ja onko niitä edelleen jossakin kohtaa vanhoilla "poluilla". |
||||
|
18.09.2020 17:05 | Tapio Arvola | ||
| Ei-rautatieaiheinen havainto. Tässä kuvassa näyttäisi keväältä. Lehdet ovat pienempiä kuin Mustajärven kuvassa ja heleänvihreitä. Geoabin perän tienoilla heinikko voisi olla näkyvämpää, jos oltaisiin kesäkuussa. Rata näyttää perusparannetulta (54-kiloiset kiskot, sepeli yms.). Pölkyt ja sepeli ovat kyllä öljyisiä, joten ihan uunituoreesta parannuksesta ei ole kyse. |
||||
|
23.05.2020 00:08 | Tapio Arvola | ||
| Näiden reissujen aikana joku kysyi paikallislehdessä, miksi Nummelasta on kulkenut Pendolinoja. Lehti oli hankkinut asiaan VR:n edustajan kommentin, jossa todettiin, ettei havainto ollut mahdollinen. Edustaja epäili maallikon nähneen Dm12:n, joka äkkiseltään voi muistuttaa Pendoa. Asiaan ei muistaakseni tullut myöhemminkään korjaavaa informaatiota. | ||||
|
03.05.2020 18:30 | Tapio Arvola | ||
| Olisiko kuva vähän vanhempi? Tässä perusparannus on vielä selvästi kesken. | ||||
|
|
02.05.2020 21:30 | Tapio Arvola | ||
| Milloin tarkalleen henkilöliikenne Jämsän kautta Jyväskylään alkoi? Tässä ja myös linkin kuvassa päällysrakenne näyttää aika keskeneräiseltä. Kaikilla raiteilla on pätkäkiskoa ja näyttäisi olevan naulakiinnityksellä, max K43. | ||||
|
22.11.2019 23:43 | Tapio Arvola | ||
| Onko led-valaisin eri planeetalta tehon suhteen kuin alkuperäinen ystävällisen himmeähkö ylävalaisin? | ||||
|
22.11.2019 23:39 | Tapio Arvola | ||
| Jorma Rauhalan linkkaamassa kuvassa näkyy raidetta vasemmalla ja siinä on mielestäni selvä laippaura nähtävissä. Kuvia yhdistelemällä hahmottuu, että vasemmalle lähtee katu, jossa on jalkakäytävä kummallakin puolella. Tämän kuvan kaideristikon läpi näkyy ilmeisesti talon ikkuna, joten kadunkulmassa taustalla on rakennus. Kuvan silta näyttää toisaalta vanhalta, kun siinä on valumajälkiäkin. Sillan (betoni)pinta näyttää uudelta ja pintakerroksen alla voisi olla bitumieristys, mikä viitaisi kyseessä olevan jonkinlainen silta, eikä rakennuksen perustus. Erikoiselta kuitenkin näyttää sillan pääksi. En ole kyllääkään minkäänlainen siltojen tuntija. | ||||
|
25.10.2019 17:27 | Tapio Arvola | ||
| Kuvan perusteella näyttää, ettei Dm7:kään ole ihan selvin päin ollut. :) | ||||
|
17.09.2019 19:17 | Tapio Arvola | ||
| Vaunut.orgia lähteenä käyttäen on tullut ilmeiseksi, että HMVY on Riihimäen tunnelin aktiivisin operaattori. ☺ | ||||
|
03.07.2019 22:39 | Tapio Arvola | ||
| Hienot piirrokset yksityiskohtineen. Oliko niin, että kiitojunarunkoja piti alunperin vetää lähinnä Hr11:llä? Jos oli, niin on mielenkiintoista, että näissä kiitojunarunkojen käyttöönottovuoden kuvissa Dm4 on laitettu vetovoimaksi. Toisaalta Dm4:ähän niissä käytettiin jo alussa. | ||||
|
16.06.2019 23:04 | Tapio Arvola | ||
| Todella hieno sisältä ja ulkoa. Suuri arvostukseni teille, kun olette ehtineet ja jaksaneet paneutua projektiin näin huolella. Valmistakin tuli melkoisen nopeasti, vaikka lähtölupaa Riipassa jouduttiin odottamaan. | ||||
|
02.06.2019 22:54 | Tapio Arvola | ||
| Tämän siirto ja kunnostus on monella tavalla hieno teko. Humppilassakin on nyt aseman kokoinen asema. Se myös palvelee asiakkaita avointen sisätilojen ja lipunmyynnin muodossa silloin, kun junia on liikkeellä. Kivisokkeli on merkittävä aseman ulko-olemukselle. Harkoista olisi ollut helpompi tehdä, mutta lopputulos olisi jäänyt valjuksi. Kunnioitus projektiin osallistuneille! | ||||
|
20.11.2018 19:33 | Tapio Arvola | ||
| Hyvä, että rautatie saa syrjäyttää kumipyöräliikenteen tuolta kaistaleelta. Yleensä asianlaita on ollut toisinpäin, etenkin teollisuuslaitosten alueella. | ||||
|
|
17.11.2018 23:33 | Tapio Arvola | ||
| Minkälainen ratkaisu laippaurille tulee asfaltoidulla alueella? Ja miten pölkytys asfaltin alla? | ||||
|
11.10.2018 20:26 | Tapio Arvola | ||
| Kiitos ymmärrettävistä selityksistä. Kaksoisdiesel oli minulle jotenkin hämärä käsite. Luulin, että puoliskot toimivat väkisin yhtäaikaa. Vähän niinkuin V-kone, jonka puoliskot olisi etäännytetty toisistaan. En tosiaan ole moottoriasiantuntija. Mikähän johti tähän moottoriratkaisuun, eikä yhteen moottoriin teliä kohti? | ||||
|
10.10.2018 22:12 | Tapio Arvola | ||
| Tässä on vielä elämäntuntua, vaikka viimeiset vuodet ovatkin menossa. Rikkaruohot ja puskatkin ovat hyvin eliminoituja. Usein rataosan loppuaikoina kunnossapito jää vähemmälle. | ||||
|
|
10.10.2018 22:07 | Tapio Arvola | ||
| Eikö Dm4:ssä ollut kaksi kaksoisdieselmoottoria, ei neljää moottoria? Miten siis oli mahdollista ajaa kolmella koneella? | ||||
|
15.08.2018 22:55 | Tapio Arvola | ||
| Olettaisin, että samasta on kyse. Kaikki puuosien detaljit ovat samoja tuossa vanhassa osassa. Ajattelin katsoa sokkelin kivistä, ovatko ne samanlaiset ja saumat samoissa kohdissa, mikä olisi todistanut aika paljon. Niissähän voi olla isoja eroja, vaikka rakennus olisi samoilla piirustuksilla. Mutta kivet eivät olekaan identtisesti. Rakennusta on voitu laajennuksen yhteydessä muljata tai vähän siirtää, jolloin kivet on aseteltu uudelleen. Yhtenä selityksenä voisi olla, että rakennus on haluttu asettumaan niin, että laajennuksen liitoskohdan alla on yhtenäinen kivi, eikä kiven saumaa. Tässäkin radan takana maaston muoto näyttää samalta kuin vanhassa kuvassa. | ||||
|
15.08.2018 10:20 | Tapio Arvola | ||
| Vasemmassa laidassa oleva mökki, pylväät ja tasoristeys viittaavat aika varmasti, että kyse on samasta paikasta kuin kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/127793, jota on Kirkniemeksi päätelty. | ||||
|
14.08.2018 13:38 | Tapio Arvola | ||
| Olet Veijo antanut mahdollisuuden hyvin kiinnostavaan pohdintaan tällä kuvalla. Ei mitään anteeksipyynnön tarvetta. Samalla Espoon museo saa mahdollisuuden oikaista kuvassa olleen virheellisen paikkatiedon. Se ehkä johtaa museon kokoelman supistumiseen parilla kuvalla, mutta se on oma juttunsa. Jos olisit alunpitäen laittanut kuvan evästyksellä: Espoon kaupunginmuseon kuva Leppävaaran asemalta, kuva olisi saattanut jäädä noteeraamatta ja jäänyt myöhemmin lisättyjen kuvien jalkoihin. Siis kiitokset sinulle siitä, että toimit juuri näin! | ||||
|
|
14.08.2018 01:05 | Tapio Arvola | ||
| Kuvan http://vaunut.org/kuva/127855 yhteensopivat detaljit tämän kuvan kanssa puoltaisivat paikaksi Kirkniemeä maaston, radan kaartumisen ja taustan alamäkivaikutelman kanssa. | ||||
|
|
14.08.2018 00:51 | Tapio Arvola | ||
| Hevoskärryt ovatkin makasiinin takana radalta katsottuna. Samannäköinen mökki näkyy ihan kuvan vasemmassa laidassa. Pikku mökki antaa olettaa, että kummatkin kuvat ovat samasta paikasta. | ||||
|
|
13.08.2018 22:58 | Tapio Arvola | ||
| Pienenä detaljina molemmissa kuvissa, tässä ja Kirkniemen kuvassa http://vaunut.org/kuva/127855, on ihan makasiinin nurkalla hiukan makasiinin harjaa korkeampi pylväs, joka näyttää muhkuraiselta. Tässä kuvassa näkyy mielestäni makasiinin harjan alle menevien johtimien eristimet. Toisessakin kuvassa ne voivat pilkistää pitemmän pylvään takaa. Päädyn ikkunaa ei ole kummankaan kuvan makasiinissa. | ||||
|
|
13.08.2018 14:29 | Tapio Arvola | ||
| Tässä pohdinnassa kaikki pelkän kuvan perusteella pohdiskelevat ajautuivat väärille raiteille. Silti tämä oli hyödyllinen prosessi, ainakin minulle tuli monta uutta kiinnostavaa asiaa esille. Oli myös mielenkiintoista havainnoida omaa ja toisten varmuutta tutusta paikasta, vaikka kuvassa olikin lopulta kyse aivan muusta asemasta. | ||||
|
|
12.08.2018 14:31 | Tapio Arvola | ||
| Jos tämä on Kirkniemi, asemarakennus on silloin kuvaajan selän takana. Kulkijat tulisivat määrätietoisesti kohti asemaa. Takaa näkyvä rakennus jää silloin arvoitukseksi. | ||||
|
|
12.08.2018 10:52 | Tapio Arvola | ||
| Jatkan vielä haastamista tässä mielenkiintoisessa kuvapohdinnassa. Asemalla näyttäisi olevan kolme raidetta, kaksi näkyvissä ja yksi laiturin katveessa. Rakennukset ovat melko kaukana laiturin reunasta. Platformskjulissa on useimmiten makasiiniosa samassa rakennuksessa. Maasto nousee radan molemmin puolin ja puusto on lehtipuuvaltaista. Rata kaartaa loivasti oikealle suhteessa rakennuksen asentoon. Kartan mukaan Santalan hautausmaa on liikennepaikalta hieman Hankoon päin, ei ihan kohdalla. Mielestäni nämä asiat eivät viittaa Santalaan. | ||||
|
|
09.08.2018 20:57 | Tapio Arvola | ||
| Kuvasta tuli mieleen Kirkniemi, kuvaussuunta itään. Onko se vain tuo poispäin laskeva rata ja makasiinin sijainti, jotka viittaavat Kirkniemeen. Virkkalaahan sekin melkein on, vaikka Virkkala onkin oma liikennepaikkansa. Ojakkala tämä ei voi mielestäni olla. Siellä maasto on eri muotoinen. | ||||
|
01.06.2018 16:45 | Tapio Arvola | ||
| THrka13, Drka13 vai mikä? :) Joka tapauksessa uusi aluevaltaus Haapamäkeläisiltä. | ||||
|
07.03.2018 19:03 | Tapio Arvola | ||
| Tämä ei ole Läyliäisistä, koska rata kaartaa. Siellä on pelkkää suoraa. Olisiko Karkkilan kolmioraiteelta. Pukuherrat lienevät tulleet jotain tarkastamaan. | ||||
|
20.02.2018 18:40 | Tapio Arvola | ||
| Onkohan kuva kuitenkin vanhempaa vuosikertaa? Sähköistyksestä ei näy merkkejä. Vanhan peruskartan mukaan aseman edessä oleva raide on lännenpuoleinen pääraide, joten sen sähkötolpat ja langat näkyisivät tässä kuvassa. Samalle päivälle merkityssä Hakkarin kuvassa lehdet ovat puussa, tässä oksat ovat paljaat. | ||||
|
06.11.2017 21:48 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa rata menee nykyisellä paikallaan, mutta 60-luvulle asti teki mutkan kallion juurta myötäillen. Vuoden 1967 peruskartassa mutka näkyy, ei tosin kovin silmiinpistävänä. Tuo kartta perustuu ilmakuvaukseen 1962. Liekö oikaisu tehty samassa yhteydessä kuin Pohjankurun keski-ikäinen tunneli eli 1963-64. | ||||