??.01.1981 / Nummela

??.01.1981 Karjaan suuntaan mennyt tavarajuna ei pysähtynytkään Nummelassa. Vetäjänä toimi Dv12 2737 ja junan loppupäässä oli Kas-vaunuja. Lidlin tieltä purettiin viljasiilot ja muutama pistoraide. Ihmetyttää, miten loppuopastelyhdyn voi ripustaa noin vinosti. Näkymä Meritien sillalta.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Nummela (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 06.11.2020 17:24

Tavaravaunut
Kas: 104109

Muu tunniste
Rautatieinfra: Makasiini, Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

06.11.2020 19:12	Esko Peranto:	Hieno kuva. On maisema muuttunut. Sillan pielessä ollut Shell sai väistyä vuonna 2020.
06.11.2020 19:33	Teemu Sirkiä:	Kuvassa oikealla olevat pistoraiteet purettiin jo 90-luvun alussa pois, paljon ennen Lidlin tuloa. Tässä näkyy myös hyvin Meritien sillan alle jatkunut pitkä kohtausraide (810 m). Nykyinen tulovaihde on samoilla paikkeilla kuin tässä kuvassa vasemmalla näkyvä vaihde, joka on yhä samassa kohdassa.
06.11.2020 20:15	Tapio Arvola:	Kyllä on näkymä tosiaan muuttunut vajaassa 40 vuodessa. Kuvan rakennuksista on olemassa enää asemarakennus makasiineineen ja asemapäällikön talo, jonka katto näkyy aivan keskellä kuvaa Asemantien katuvalopylväiden välistä. Nämäkään eivät enää näy sillalta runsaan kasvillisuuden takia. Päällysrakenne on vaihtunut kulahtaneista K43-kiskoista, puupölkyistä ja soratukikerroksesta raskaampiin kiskoihin betonipölkkyineen ja sepeleineen. Puhelinlinja, joka korkeine pylväineen sillan kohdalla oli dominoiva, on enää enintään katkaistujen tolpantynkien muodossa muistoissa. Henkilöliikennettä oli kuvanottoaikaan edessä vielä runsaat 2,5 vuotta. Kalustona Dv12 ja puukoriset vaunut. Parin vuoden päästä sähköistyksen myötä näkymä uusiutuu taas. Rataa pitää laskea Meritien sillan kohdalta 20 sentillä. 60-luvun alkuun asti paikalla oli tasoristeys. Sillan rakentamista varten rataa laskettiin pitkältä matkalta korkeuseron aikaansaamiseksi. (Käyttäjä muokannut 06.11.20 20:18)
07.11.2020 11:07	Erkki Nuutio:	Kumipyöristä lähin on Bedford TK, joita tehtiin vuodesta 1960 alkaen. Se oli suosittu edullinen yleiskuorma-auto ja yleisin autokoulujen kuorma-auto. Ajoin tuollaisella korttini hintaan 390 mk. Henkilöautokortti maksoi tuolloin (1966) 260 mk. Mummon markasta ovat inflaatio ja EKP siis syöneet jo noin 98 penniä. Kuorma-autokortilla sai ajaa kaikkea paitsi linja-autoa, vaikka työkseen. Se muutettiin myöhemmin automaattisesti ABCE-kortiksi. GM:n kyvyttömyys uudistua 70- ja 80-luvuilla puolestaan söi Bedfordin 90-luvulla. Taaempana on ryhdikäs Kontio-Sisu. Niinikään suosittu yleiskuorma-auto, mutta ammattityöhön. Onkohan sen ohjaamon takana alusterä sorateiden kunnostukseen? Toyota Dyna ja naftatankkiin nojaava taksi-MB täydellistää kulttuurimaiseman.
07.11.2020 11:12	Teemu Sirkiä:	Tuo Tapio A:n mainitsema radan laskeminen 60-luvulla on muuten mielenkiintoinen. Vanhoissa valokuvissa (esim. https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/​2014032_30_a-681x440.jpg ) näkyy hyvin tuo, miten rata on mennyt keskustan kanssa samassa tasossa. Olen monesti miettinyt, miten paljon rataa on laskettu ja toisaalta keskustaa ehkä samalla hieman ympäriltä nostettu, jotta silta on saatu rakennettua.
07.11.2020 17:00	Tapio Arvola:	Kuvassa oleva Shellin huoltoasema oli välillä Esso, sitten ABC. Rakennus purettiin viime talvena. Rakennuksen korkeusasemasta voisi muistinvaraisesti arvioida, että Meritien sillan kansi on noin kaksi metriä ylempänä kuin rata Teemun linkkaamassa vanhassa kyläkuvassa. Loppu korkeusero olisi saatu rataa laskemalla. Aiemmin rata on noussut keskustan kohdalla mäelle, joka poistui rataa laskemalla. Jos rata on asemarakennuksen kohdalla pysynyt samalla korkeudella, nousu entiselle tasoristeykselle on tapahtunut noin 500 metrin matkalla. Jos rata on nykyään vaakatasossa, esim. 10 ‰ nousu on mahdollistanut viiden metrin nousun tasoristeykselle. Näillä arveluilla sillan kannen ja kiskonharjan väli voisi olla vaikka 7 metriä. Ilmeisesti mahdollisuuksien rajoissa.
07.11.2020 17:12	Teemu Sirkiä:	Sillasta vielä vähän lisää historiatietoa muutaman kuvan kera täällä: https://historia.vihti.fi/koti-nummela/k​eskipiste/silta.htm
07.11.2020 17:20	Tapio Arvola:	Teemun linkkaamat kuvat osoittavat, että rata oli kuitenkin syvemmällä alkujaan. Ehkä pari metriä huoltoasemaa alempana. Jos silta on nyt pari metriä ylempänä huoltoasemaa, kaivautumisen syvyys olisi ehkä kolmisen metriä.
08.11.2020 10:32	Tapio Juomukkaharju:	Vaunun oikealla puolella näkyy että loppuopastimelle tehty "korva" on taaempana kun vaunun pääty, siksi vasemmanpuoleiseen "korvaan" joka on ilmeisen vääntynyt on saanut loppuopastelyhdyn laitettua. Tuli töissä nähtyä paljon vääntyneitä " korvia".

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!