04.06.1984 / Hyvinkään konepaja, Hyvinkää asema
04.06.1984 Romua aidan takaa. (Dr15 2439, konepajalla)
Kommentit
| 01.01.2005 15:49 | Jiri Tonteri: | Toi "Super-Huru" on kyllä hieno. | |
| 20.01.2005 14:53 | Teemu Lokka: | Toi olis pitäny saada museoon! | |
| 01.12.2005 16:19 | Petri Soronen: | Onko kellään kuvaa ohjaamosta tuosta Dr15 veturista. | |
| 24.12.2006 21:41 | Otso Etelämäki: | Yheltä tutulta veturimieheltä (nykyisin nostaa palkkansa KELAlta eli eläkeläinen.) kysyin, niin hän sanoi, että ohjaamo on on samanlainen kuin normi-Hurussa, paitsi, että turvanokkaan ei pääse, tehonsäätöpyörä samanlainen kuin esim. sudessa, jotkin pikkukytkimet, kuten tuulilasinpyyhkijä olivat sudesta, ja penkki kuin samissa. Hänen mukaansa oli helpompi ajaa tuolla vaunuun kiinni kuin Hurulla, koska tuo nokka on lyhkäsempi. Mittarit ym. olivat kkuin normaalissakin Hurussa. | |
| 24.12.2006 21:42 | Otso Etelämäki: | Niin kun sanon kkuin, tarkoitan kuin:D | |
| 27.12.2006 11:01 | Petri Nummijoki: | Muistaakohan se tuttu veturimies aivan oikein? Dr15-veturia on käsitelty Resiinassa 3/1980, josta päätellen mm. tehonsäätöpyörää siinä ei olisi ollut lainkaan. Sen sijaan yhteen Dr12-veturiin (2224) tehtiin kyllä ohjaamosaneeraus. Voi hyvinkin olla, että tässä veturissa ohjaamo oli ollut kuvaamasi kaltainen. | |
| 31.12.2006 10:27 | Markku Pesonen: | Ohjaamokuva Dr15-veturista löytyy ainakin kirjasta Valtionrautatiet 1962-1987 sivulta 385. Tehonsäätöpyörää siinä ei ole, vaan jokin vipusysteemi. | |
| 08.01.2007 21:06 | Otso Etelämäki: | Voipi olla. Kysyin muutetusta Hurusta, eli en varsinaisesti tästä laitteesta, joten voi olla, että äijä puhui tuosta 2224:stä. | |
| 26.09.2008 16:37 | [Tunnus poistettu]: | Näyttää kyllä ihan ajokuntoiselta. Olen aloitteleva junaharrastaja niin kertoisitteko tän "superhurun" ongelmana olleesta ratamoottoreista. | |
| 26.09.2008 18:14 | Joona Kärkkäinen: | Ylikuumenemiset ja murtumiset. | |
| 30.12.2010 06:39 | [Tunnus poistettu]: | Minulle kertoi eräs DI joka oli mukana rakentamassa tätä veturia että nuorempi inssipolvi olisi halunnut laittaa veturiin yksin tein myös uudet invertterit ja oikosulkumoottorit mutta johto kitsaili - ja siinähän se homman pieleen menon syy: vanhat sinänsä kelvolliset ratamoottorit eivät kestäneet uuden mahtavan voimalan tehoa. | |
| 30.12.2010 09:46 | Arto Lopia: | No jos on ollut kyseessä tämän veturisarjan "saneeraaminen" niin varmaankin on ollut aivan aiheellista pohtia mitä uusitaan ja mitä ei, protoyksilöä pohdittaessa! No on ainakin yritetty saada vanhaa tekniikkaa kiertoon, mutten kyllä sen ajan hengestä sitten tiedä.... | |
| 11.11.2012 21:14 | Toni Lassila: | Superhurun ainutlaatuisuus! Hiivatti! VR romuttaa kaikki koekappaleet, esimerkiksi Protovaaleet. 2801:n olisi voinut museoida aikanaan moderneimman dieselveturin tittelin ansiosta. Mutta ei. Äkkiä vaan paalaimeen. :( Tämä kone oli ilmeisesti alkujaan vaimentamaton, sillä vasta loppuvaiheessa koneeseen asennettiin nuo äänenvaimentimet katolle. Kristina Reginassa kone ei pitänyt niin häiritsevää mekkalaa, sillä laivoissa on suuret äänenvaimennuspöntöt. Veturiin niin suuret vaimentajat eivät olisi mahtuneet. |
|
| 11.11.2012 21:30 | Toni Lassila: | Harmi, ettei tästä löydy enempää tietoa. :( Osaisiko joku "vanhemman polven" kuljettaja kertoa kokemuksia tästä, jos tietää? |
|
| 11.11.2012 21:38 | Mikko Mäntymäki: | Isäni kertoi että lokit kääntyivät takaisin vasta Kokemäellä kun luulivat Dr15 laivaksi. Näissä oli ongelmia että ajomoottorit ei kestäneet päägeneraattorin antamia tehoja. Parempi olisi ollut vetää suoratputket ulos. Välillä huvittaa amisteinien pakoputkiviritykset ääntä kyllä löytyy mutta kun auton pitäisi liikahtaa niin mitään ei tapahdu. T5:lla olisi mahdollista saada kaksi ominaisuutta auto kuuluu mutta myös liikkuu. | |
| 11.11.2012 21:42 | Toni Lassila: | RUMP..RUMP..RUMP..RUMP...... Jotain tälläistä kuvittelisin tämän pitävän. Wärtsilän voimaa! | |
| 11.11.2012 21:58 | Kimmo T. Lumirae: | Veturista on varmasti ollut eri foorumeilla monenlaista juttua. Mutta ääntä siitä lähti! Äänimaailma oli aivan ainutlaatuinen ja desibelejä niin, että VR:n silloinen tiedottaja M.A. sai kuulemma Pasilan virastotalolta puheluita että "mikä on se helikopterin ääninen veturi joka ajaa tästä ohi aamupäivisin ja meillä ikkunat helisevät" :o} Tampereella eräänä pakkasyönä puolenyön aikaan kuuntelimme Hervannassa että "joku ajaa rekalla vielä tähän aikaan", kun kuului jyrinää aika läheltä. Sitten ääni katosi ja kohta ilmestyi uudelleen ja entistä kovempana...sitten tunnistin äänen: se oli Dr15, jonka ääni kuului 15 kilometrin päästä Lempäälän ja Sääksjärven väliltä sen tuodessa yöpikajunaa Helsingistä! Olin kerran Toijalan laiturilla, kun Dr15 pysähtyi iltapikajunan kanssa matkallaan Hkiin ja jäi siihen tumista jyskyttämään. Vaihdoin pari sanaa koneapulaisen puolella olleen matkaneuvojan kanssa kun konduktööri näytti "valmis lähtöön" ja matkaneuvoja välitti opasteen kuljettajalle ja veturin jarrut irtosivat. Wärtsilä Vaasa 22 kävi tyhjäkäyntiä kumeasti noin 600 rpm, mutta lähdössä nosti kierroksia ehkä 50 rpm kerrallaan, 700 rpm ja laituri tärisi, 800 rpm ja kumina tuntui melkeinpä hengityselimissä, lähtevän junan vauhti kiihtyi ja veturi etääntyi, 900 rpm ja äänessä oli vielä jotain sukulaisuutta Dr 12:een, mutta ääni oli paljon kovempi, ja tämä olisi voinut olla maksimikierrosluku, mutta ei: 1000 rpm ja moottorin ääni muuttuu raa´aksi murinaksi, 1100 rpm ja ääni on terävää jyrinää, joka kuuluu selvästi, vaikka juna on jo kilometrin päässä, ja lopuksi 1200 rpm ja ääni on viritetyn kilpa-V8:n karjuntaa sadan desibelin voimakkuudella...voi pojat, se oli elämys. Tavallaan veturi meni pilalle, kun siihen asennettiin äänenvaimennusloota katolle :o/ |
|
| 11.11.2012 22:19 | Jimi Lappalainen: | Varsin asiallinen kuvaus Kimmolta. | |
| 11.11.2012 22:30 | Mikko Mäntymäki: | Varmasti. Harmi etten nähnyt Dr15 töissä olisi ollut kuulemisen ja näkemisen arvoinen. | |
| 12.11.2012 01:40 | Jorma Toivonen: | Eihän tuo mikään "raketti" ollut kiihtyväisyydeltään. Parisen kertaa taisi tulla Helsingissä P61:n keulille avustamaan Sr1:ä kohti Seinäjokea (omakohtainen kokemus). 16-vaunuinen juna oli Seinäjoella myöhässä n. 10-15min. Kerran Toijalasta lähtiessä vastaantuleva juna kehoitti linjaradiossa hieman avustamaan vaivalloisessa lähdössä, mutta välittömästi tuli kielto Dr15:a ohjaimista - no... "jalat pöydälle", suunta keskelle (turvalaite), kahvivesi porisemaan... odotellaan Tampereen vaihtotöitä (= Dr15 karkuun, Sr:llä "Vaasan vaunun" kanssa sivulta pari Turusta tullutta makuuvaunua mukaan, päivystäjän lisäillessä perään autovaunun). Wärtsilän "jumputus" todella häiritsi apuveturin miehistölle suotua poikkeuksellista ylimääräistä lepoa - pahus, kun ei tullut aikoinaan vierailtua matkan aikana Dr15-veturin ohjaamossa. | |
| 12.11.2012 02:33 | Mikko Mäntymäki: | Paljonko se tehon heikennyspönttö aiheutti häviöitä. | |
| 12.11.2012 11:21 | Kimmo T. Lumirae: | En usko, Mikko, että tuollaisessa isossa turboahdetussa myllyssä parit laatikot paljoa häiritsevät pakokaasujen ja sitä kautta ahtimet virtauksia. Eihän tuossa tosiaan ollut tehoa kuin 2600 hv ja tyristorisäätö, joka vei hyötysuhdetta huonommaksi kuin Dr13:ssa. Parituhatta hepoa pyörillä eli ehkä saman verran kuin Dv-parissa, kymmenkunta prosenttia vähemmän kuin Dr13:ssa. Ehkä? |
|
| 12.11.2012 17:45 | Oskari Kvist: | Kimmo: Kumpi olisi Dr15:n ääntä lähempänä, Scania-V8: http://www.youtube.com/watch?v=-dxRDTvIpcY vaiko esim. Ruotslainen Tb? http://www.youtube.com/watch?v=FAmrT-TYekQ / http://www.youtube.com/watch?v=joN9p1ySI-s (tuossa junan lopussa työntämässä). Itseäni toki kiinnostaisi kuulla tietenkin tuo Wärtsilän 12V22:n käyntiääni mahdollisimman sellaisena kun mitä se oli veturikäytössä. Ilmeisesti tuo superhurun moottori saattaisi olla vielä Hy Knp:llä, ellei sitä siirretty laivakäyttöön (Reginaan?). Myös tutkimusalus Arandassa on toisena pääkoneena Wärtsilä Vaasa 12V22: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusalus_Aranda Ja arandaa operoivan tahon yhteystiedot: http://www.itameriportaali.fi/fi/aranda/aranda_yhteystiedot/fi_FI/yhteystiedot/ Lisäksi otin myös selvää että Alfons Håkansin hinaaja nimeltä Jason http://www.alfonshakans.fi/fleetbase/info/fleet/17/attachment omaa myös tuon samaisen moottorin. Haluaisikohan joku joskus meidän rautatieharrastajien iloksi äänittämässä noiden jommankumman laivan konehuonetta ja/tai pakoputkien lähiympäristöä? Tuo superhurun ääni on itseäni juurikin kiinnostanut, ja ilmeisesti muitakin, sen "infernaalisuuden" takia. Tokihan laivakäytössä noita ääniä on vaimennettu vähän jytäkämmin (ja laivakoneet kiertävät vaan 1000 rpm?), mutta äänen muokkauksella saadaan kyllä aikaan varmasti myös veturikäyttöä vastannut ääni, jos äänitetty moottori on muuten samanlainen. |
|
| 12.11.2012 18:18 | Eljas Pölhö: | Dr15 moottori on (tai ainakin oli muutama vuosi sitten) toinen M/s Kristina Reginan pääkoneista. | |
| 12.11.2012 19:12 | Kimmo T. Lumirae: | Aika paha, Oskari. Kieltämättä tuossa Scanian jyrinässä on tiettyä otetta, siihen vain toinen mokoma lisää sylintereitä ja 15-kertainen iskutilavuus niin kuljetaan samoilla alueilla. Tb:n EMD 645 V12:sta kuuluu kieltämättä aika hörskötys putkista, mutta kummastakin puuttuu sitä maisemaa täryttävää bassojytkettä. Putkiäänet ovat ehkä samankaltaiset, mutta vaimentamattomalle Wärtsilälle oli ominaista juuri raaka, matala jyminä. Delticin äänet eivät sinänsä kuulosta mitenkään Wärtsilältä; Delticin ääni ei vastaa mitään muutakaan dieselin ääntä, mutta Delticin äänien kuuluvuudessa ja kaiussa on samankaltaista alkuvoimaa. Vetureissa on yleensä sen verran äänenvaimenninta pääkoneella, että likikään vastaavaa on vaikea löytää. Monissa youtubepätkissä erilaiset hälyäänet häiritsevät ääninautintoa eikä tietysti matalimpia jyminöitä saakaan kuuluviin ennen kuin vasta kotiteatterin subbarilla. Tuossa on pätkä kalpeata aavistusta: http://www.youtube.com/watch?v=chwbP2alACc DSB:n alkupään MZ ja EMD 645 V 16; alkupään koneiden jälkeen niissä on V 20 :o} Myös tuossa on yritystä http://www.youtube.com/watch?v=K4X1Htm-6lc&feature=related mutta vaimeaksi se jää siinä missä liikkeelle lähtökin. Tässä myös EMD 645 V16. |
|
| 13.11.2012 10:07 | Petri Nummijoki: | Tulitko Kimmo koskaan kysyneeksi, mitä veturia ajaneet kuljettajat tästä pitivät? Oliko esim. ohjaamon äänieristys niin hyvä, ettei melu kuulunut ohjaamoon häiritsevänä? Tätähän ajettiin Tampereen varikon kuljettajien toimesta: http://vaunut.org/kuva/49746. | |
| 13.11.2012 12:05 | Kurt Ristniemi: | 1970-luvulla opiskelijakämppäni oli neljänneskilometrin päässä Rautpohjan tehtaalta Jyväskylässä. Tehtaallaä rakennettiin silloin mm. jotain laivamoottoria, jonka koekäytön jyminä kuului vaivatta kkämppääni. En enää muista miksi, mutta pääsimme myös vierailulle tehtaalle, kun moottori oli käynnissä. Järkyttävä jyrinä/jyminä. (Käyttäjä muokannut 13.11.12 13:04) |
|
| 13.11.2012 16:34 | Tommi K Hakala: | Onkohan Wärtisilän puolella mitään historiikkitietoa tästä Dr15-projektista... | |
| 16.04.2016 16:18 | Matti Hyvärinen: | Tämähän olis ollu laiva pikajunan veturina aivan omijaan. ääni maalimasta oiskohan tämä lähellä sitä, kiinalainen veturi.GREAT SOUND!!! DF8B 5055 starting & engine test.tästä on linja videjoitaki,youtubessa. | |
| 12.05.2023 15:19 | Timo Haapanen: | Dr15 (ja toki myös Dm10) olisi ehdottomasti pitänyt museoida. | |
| 12.05.2023 18:05 | Timo Haapanen: | Wikipedia väittää, että Dr12:n ajomoottorit eivät kestäneet Super-Hurun painoa; kuitenkin saatavillani olevissa vähäisissä lähteissä annetut painotiedot antavat ymmärtää, että Dr15 saattoi olla jopa hiukan kevyempi kuin pohjana ollut Dr12, jossa ajomoottorien kestävyys ei liene ollut pääongelma. | |
| 12.05.2023 22:32 | Joona Kärkkäinen: | Veturin painolla ei ole merkitystä ajomoottorien kestävyyteen, mutta isompaa sähkötehoa ne eivät kestäneet. | |
| 12.05.2023 22:58 | Petri Nummijoki: | Mutta eikös Dr15-veturissa ajomoottorit muutettu myös vierasherätteisiksi? Kysymys ei siis liene pelkästään suuremmasta tehosta vaan oletettavasti säätöarvojakin muutettiin alkuperäisestä. | |
| 13.05.2023 12:11 | Esa J. Rintamäki: | Suomen veturit osa 2 kertoo Hr12:n painoksi 121,8 tonnia ja Dr15:lle 120 tonnia. Kimmo Pyrhösen kirjassa "Huru 12 Matkan varrelta" kerrotaan höyrynkehittimen vesisäiliöiden vesimääräksi "3,5 kuutiota". Dieselveturit ja moottorivaunut II: Hr12 paino työkunnossa n. 120 tonnia. Valtion rautatiet 1937 - 1962: sivulla 284 paino työkunnossa 122 t. Höyrynkehittimet poistettiin vuoden 1975 tienoilla konepajakorjausten yhteydessä. Joistakin vetureista oli vesisäiliöitä poistettu jo aiemmin. Tästä pääseekin jo Painonvartijat - kerhon lempiaiheeseen: - niin mikäs se paino nyt olikaan? |
|
| 13.05.2023 13:46 | Jouni Halinen: | Kun Vasa 22 hyppäsi raiteille ja Pönttövuoren . https://muistoja.wartsila.com/kun-vasa-22-hyppasi-raiteille-ja-ponttovuoren-tunneliin/ | |
| 13.05.2023 19:57 | Timo Haapanen: | Olipa mielenkiintoinen historiikki! |