07.04.2012 / Stourbridge Junction, Yhdistynyt kuningaskunta
07.04.2012 Paluumatka Kidderminsteristä Lontooseen sujui tuttua latua, lukuun ottamatta pientä poikkeamaa ennen Birminghamiä. Jäimme pois Stourbridge Junctionin asemalla. Sieltä johtaa 1,2 kilometrin sivurata Stourbridge Towniin eli itse kaupunkiin. Tämän liikennöinti oli osoittautunut, yllätys yllätys, kannattamattomaksi, mutta ainakin 2012 linjalla kokeiltiin kahta luokan 139 Parry People Moverin 2007–08 valmistamaa vauhtipyöräkäyttöön (Flywheel energy storage, FES) perustuvaa laitetta, pitäisiköhän tuota sanoa kiskopikkubussiksi vai miksi. Kerrallaan käytetään vain yhtä, ja se sahaa pikku rataa edestakaisin 10 minuutin välein kumpaankin suuntaan. Sillä ei ole kevyen rakenteensa takia lupaa liikennöidä muulla rataverkolla. Liikenteen alkaessa 2009 käyttövarmuus oli huono, mutta 2010 kuluessa tämä parani huomattavasti. Tänä päivänä oli liikenteessä 139 001.
Kommentit
| 03.01.2014 18:04 | Martin Hillebard: | Joskus vuosikymmeniä sitten luin projektista, jossa tällainen vauhtipyörä-voimanlähde olisi asennettu kaupunkibussia liikuttamaan. Vaunun katolle olisi asennettu sarvet, huomattavasti lyhyemmät kuin tavallisissa trollikoissa, ja jotka olisivat onnikan pysäkillä seistessä joutuneet kosketukseen kadun yläpuolella sijaitseviin kiinteisiin virtalähteisiin. Kun huimapyörä olisi siihen yhdistetyn sähkömoottorin avulla sitten kiihdytetty riittävälle kierrosluvulle, niin vaunu olisi saanut nytkähtää liikkeelle matkalle kohti seuraavaa seisokkia. En tiedä rakennettiinko näistä koskaan edes prototyyppiä, ja mitkä olisivat sitten olleet järjestelmän edut vs. diesel-bussit, tai johdinautot - no ainakaan ei jälkimmäisiin verrattuna, olisi ollut tarvis rakentaa ajojohto-linjoja, ja edellisiin verrattuna täydellinen (paikallinen) saasteettomuus, joka lukemani kirjoitelman painatuksen aikoihin ei tosin vielä ollut erityisemmin huomiollepantava näkökohta. Kysyä voi esimerkiksi siis, kuinka kulkuneuvo olisi pärjäillyt iltapäivän ruuhkassa... vauhtipyörän kierrosten vääjäämättömästi hidastuessa, ja seuraavalle liike-energian latauspaikalle vielä kappale matkaa. Kirjoittaja itse kyseli, mitä tuhoja "valloilleen päässyt" vauhtipyörä voisi aiheuttaa. - Olipa yllätys että tuota ehdotettua tekniikkaa, lopulta sovellettiin raidekulkuneuvoon! (Käyttäjä muokannut 03.01.14 18:06) |
|
| 06.01.2014 13:51 | Kimmo T. Lumirae: | Kuvatun järjestelmän kehitti ja rakensi sveitsiläinen sähköalan velhoyritys Oerlikon ja se tunnetaan nimellä gyrobussi. Pysäkillä auto käytti 380 V (myöhemmin 500 V) kolmivaihetta vauhtipyörän vauhdittamiseen ja kulki sillä energialla jopa kuutisen kilometriä, käytännössä kuitenkin 3-4 km. Järjestelmää käytettiin Sveitsin Yverdonissa. Belgit innostuivat aiheesta ja rakensivat järjestelmän niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Belgian Kongon Leopoldvilleen, myöhempään Kinshasaan ja vielä Belgian Ghentiin. Järjestelmässä riitti ongelmia energian riittävyydessä seuraavalle pysäkille saakka ja samaan aikaan koneiston ylettömässä kulumisessa ja järjestelmät aikanaan purettiin. Yksi gyrobussi on museoituna Ghentissä ja sitä ulkoilutetaan ajoittain, jolloin se ajeluttaa myös matkustajia! Googlen hakusana gyrobus palauttaa mukavia kuvia entisajan ennakkoluulottomasta joukkoliikennejärjestelmästä, jota edes sveitsiläiset eivät saaneet 1950-luvulla toimimaan luotettavasti. | |
| 06.01.2014 13:57 | Jorma Rauhala: | Kestääkö vielä kerran kysyä, että mikä tämä Ghent tai Ghenti oikeastaan on? Ystävällisyydellä tämän kirjoitin, kun ei "näistä" luemma saisi täällä kirjoittaa ja ottaa esille... | |
| 06.01.2014 15:03 | Kimmo T. Lumirae: | Joo, rakentavaan kysymykseen rakentava vastaus, totta kai. Voin yrittää googlettaa puolestasi...hetki vain...noin! Tieto löytyi: suomenkielinen kirjoitusasu näkyy olevan Gent. Ole hyvä vain :o} Jos Saksaan olisi ollut kaupungin nimeksi tarjolla Norimberga tai Amburgo, olisivat hälytyskellot saattaneet soida. Belgian tuntemukseni on siksi vähäinen, että minun puolestani siellä voisi aivan hyvin olla paikkakunta nimeltä Ghent. Pahoittelen vähäistä aiheen tuntemustani. (Käyttäjä muokannut 06.01.14 15:07) |
|
| 06.01.2014 16:32 | Joni Lahti: | Tuolta löytyy http://tinyurl.com/oqevh6u mielenkiintoinen juttu gyrobussien tekniikasta ja historiasta. Belgialaiset ovat olleet mieltyneitä tekniikkaan. Vanha kunnon Gent on vieläkin melkoinen liikenteen solmu. Mahtava tavara-asema ja toimiva kanavajärjestelmä Hollannin kautta Pohjanmerelle. |
|
| 06.01.2014 17:01 | Jussi Mäkinen: | Tässäkin sivistyy taas tekniikasta, kiitos! Mitä paikannimiin tulee, kyllä niitä pitää saada rakentavasti korjata, on näin puoliammattilaisen mielipiteeni. Gent on flaamia (hollantia), eli kaupungin paikallista kieltä. Toisella belgialaisella eli ranskaksi Gand, englanniksi Ghent. Juurikin ranskalla, espanjalla, italialla, englannilla ja saksallakin on suuri määrä omia nimiään naapurien kaupungeille. Meilläkin niitä on eniten naapurien paikkakunnille Lapissa ja Venäjän koillisosissa. Latvian kieli on erityisen hauska (tai hankala), koska se "translitteroi" kaikki paikannimet omaan kielioppiinsa, vaikka käyttääkin latinalaisia kirjaimia. :) |
|
| 06.01.2014 17:05 | Heikki Kannosto: | Flaami on vanhentunut nimitys - belgialaisille itselleenkin kieli on hollantia. Tätä kuvatkoon vaikka belgialaisen kesken puhelinkeskustelun saama ahaa-elämys: "U spreekt nederlands!" | |
| 06.01.2014 19:16 | Jorma Rauhala: | Parry People Mover -moottorivaunuista saa lisätietoja valmistajan sivuilta http://www.parrypeoplemovers.com/. Ensimmäiset PPM-vaunut, joita on tehty vuodesta 1989 alkaen, olivat 610 mm raideleveydelle. Sittemmin niitä on tehty raideleveyksille 760 mm, 1000 mm ja 1435 mm. Koevaunuja on rakennettu kapearaiteisille raideleveyksille siksi, että on siten on yhtiön tekniikoita voitu päästä kokeilemaan "oikean" rataliikenteen seassa ja normaalissa infrastruktuurissa. Kapearaiteisilla (museoradoilla) on lievemmät turvallisuusmääräykset mitä tulee kaluston törmäyskestävyyteen yms. kuin valtion rataverkolla seikkailtaessa. Ja siellä muiden junien nopeudet ovat suhteessa samanvertaisia kuin mitä Parryn vaunuista lähtee. Siis jos Suomessakin tutkittaisiin jotain tällaista "uutta" teknologiaa rataliikenteessä, niin koeratahan olisi jo olemassa: Jokioinen-Minkiö-Humppila. |
|
| 03.04.2015 01:07 | Jussi Mäkinen: | Tarkennus omaan viimeisimpään kommenttiini: takoitin tietenkin paikannimiä Venäjän _luoteisosissa_ eli lähimpänä Suomea. :) |