27.12.2013 / Tampere asema

27.12.2013 Tampereella näkyi myös turvavärillinen vankka 4410.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Teemu Tuomisto
Lisätty: 27.12.2013 23:25
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

27.12.2013 23:42 Ville Hautamäki: Aikamoinen hedelmäsalaatti, kun nokasta löytyy punaista, keltaista ja vihreää. Se on kyllä mua jäänyt ihmetyttämään, miksi #10 on ainut turvavärivankka. Ehkä kuitenkin hyvä niin :)
28.12.2013 00:24 Jarkko Korhonen: Tää on aika pirteä, liikemerkki viimeistelty, eikä vihreä tarra kovin paljon riitele minkään elementin kanssa. Tää on paras! (Paitsi olisin itse ehkä vihertänyt pelkästään tuulilasin alapuolisen harmaan alueen tai toisaalta jättänyt sen kokonaan näkyviin.)
28.12.2013 14:17 Tommi K Hakala: Niin, tässä tapauksessa turvamaalattuun on laitettu turvateippaus...eikös nuo keltaiset ole juurikin turvamaalauksia.
28.12.2013 15:28 Marko Vornanen: Tuplaturva :)
28.12.2013 15:31 Heikki Kannosto: Hedelmäkarkkijuna. Tähänhän viheriäinen sopii hyvin.
28.12.2013 16:01 Tommi K Hakala: Silmiin istuvuus johtunee keltaisesta murretun värin (vihreä) sijaitsemisesta keltaisen yhteydessä. Punaisen murrettu väri ei ole mikään vihreän sävy, vaan violetti tai oranssi, vihreän kanssa sopivat sen alkulähteet, eli sininen ja keltainen. Kaikkiin sopii musta tai valkoinen, mutta ne eivät ole kovin toimivia huomiovärejä.
28.12.2013 16:08 Heikki Kannosto: Vihreä, violetti ja oranssi ovat sekoituksia. Murrettaessa väriin sekoitetaan vastaväriä tai musta-harmaa-valkoinen-asteikkoa.
28.12.2013 17:33 Martin Hillebard: On tämä nyt ainakin aika iloinen väriyhdistelmä. Varsinkin kun vertaa tuohon vaununkyljen tosiaan likaisen-valkoiseen, "Visuaaliseen imagoon".
29.12.2013 04:01 Topi Lajunen: Mikään väri ei ole pääväri tai sekoitus. Kaikki värien määritelmät ovat vain sopimuksia.
29.12.2013 10:48 Jarkko Korhonen: Miksei oikean puskimen alla ole punaraitaa, vrt. vasen.?
29.12.2013 12:28 Heikki Kannosto: Päävärin käsite on yleismaailmallinen tai vähintäänkin länsimainen sopimus - päävärit ovat värejä joita ei voi saada aikaan muita värejä sekoittamalla. Jotkut värit ovat väistämättä sekoituksia koska olemassaolevien väriaineiden määrä on rajallinen - esimerkiksi oliivinvihreää pigmenttiä à la Faber-Castell 173 ei ole. Lähes yli-inhimillisin ponnistuksin pidättäydyn tämän aiheen enemmästä kommentoinnista.
(Käyttäjä muokannut 19.10.14 18:57)
29.12.2013 14:57 Martin Hillebard: Klassisen väriopin mukaisesti, Sininen, punainen ja keltainen ovat päävärejä; Niitä ei voi prisman avulla eikä muutenkaan hajoittaa enää enempi perus-aineosiin. - Väliväreiksi kutsutaan niitä kolmea, jotka syntyvät edellisten pigmenttejä keskenään sekoittamalla. Punaisesta ja sinisestä syntyy 50:50 % sekoituksena violetti; Punaisesta ja keltaisesta oranssi; ja sinisestä ja keltaisesta vihreä. Ruskea on sekoitus jossa on enempi punaista ja keltaista, ja vähemmin sinistä.
Tämä on siis teoriaa. Käytännössä silmämme pystyvät erottamaan kymmeniä tuhansia eri vivahteita mutta kuinka koemme ne riippuu paljolti valaistusolosuhteista, kontrasteista muuhun ympäristöön jne.
Käytännössä on myös niin, että monet värit OVAT ns. sopimuksia useimmiten sanattomia, ja aikojen kuluessa käytäntöön otettuja, eli sekoituksia eri teoreettisista pääväreistä mutta joille meillä on nimitykset. Taivaansininen; Tuvanpunainen; Postinkeltainen. Mitä rautateihin tulee, niin varsinkin Iso-Britanniassa on runsaasti nimityksiä veturien ja vaunujen väreille. "Brunswick Green..." Niin, kyllähän Suomessakin joskus kuulee käsitteen veturinvihreä.
Samankin värin voi kokea ihan eri tavoin tilanteesta riippuen. Kuten punaisen lipun ennen vanhaan... vappukulkueessa, ja kotimatkalla taas rautatieläisen kädessä.
29.12.2013 17:15 [Tunnus poistettu]: Etkö Martin nyt sekoita kahta käsitettä: Toisaalta prisman avulla hajotettu jonkun "värin" (eli tietyn "värisen" valon) spektrijakauma, ja toisaalta pigmentin (tai kappaleen pinnan yleensä) "väri" joka syntyy kun pinta absorboi tietyn jakamuman mukaisesti näkyvän valon aallonpituuksia eriasteisesti (ja heijastaa loput), ja täten ihmisen havannoima pinnan "väri" riippuu paitsi pigmentin absorptiospektristä myös sitä valaisevan valon spektristä.
Harva pigmentti heijastaa vain yhtä aallonpituutta (jos sitä valaistaan "valkoisella" valolla). Ei voi verrata ollenkaan monokromaattiseen valoon joka saataisiin prismalla yhtä valkoisen valon kapeaa kaistaa erottamalla.
Ihmisen värinäkö on neurologinen ilmiö joka perustuu loppujen lopuksi aika selkeään ja helppoon fysiikkaan. Värien havainnoimisen selittäminen erilaisten epäfysikaalisten "värioppien" avulla on enemmän tai vähemmän huuhaata. IMHO, tietty.

(Ja jos tätä kommenttia lukee joku *oikeasti* alaa hallitseva niin korjaa ja täydennä ihmeessä; Itse en ole tämän alan asiantuntija.)
(Käyttäjä muokannut 15.08.16 19:26)
29.12.2013 19:02 Tommi K Hakala: Aih. Menipäs monimutkaiseksi kun taidemaalarin poika pisti mutkia suoraksi :)

Anyway, eli mikä tahansa tie. Tässä on tosiaan tuplattu turvallisuus...
29.12.2013 21:52 Martin Hillebard: Tor,
Kuvaamani värien sekoittelu toteutuu taiteilijoitten paleteilla, ja silloin on kysymys nimenomaa pigmenteistä. Valo on energiaa, joka mahdollistaa näköaistimme, ja myös eri "värien" kokemisemme pääpiirteittään mainitsemallasi aaltopituuksien heijastumisen vs. absorboinnin ansiosta. Jos valkoinen valo taitetaan prismalla, niin esille tulevat kaikki sateenkaaren värit siis ei pigmentteinä, vaan värillisenä valona, ja käsitykseni mukaan siinä on kaikki mitä silmämme pystyvät havaitsemaan. Spektrin eli kirjon ulkopuolelle jäävät infrapuna, ja ultravioletti - taitaa olla olemassa ötököitä jotka kykenevät nekin havaitsemaan.
Onhan näistä kirjoitettu paljon. Totta, olisi jännää kuulla jonkun tosiaan alaan perehtyneen kommentit.
30.12.2013 22:31 Eljas Pölhö: Tässä on sitten yritystä Guinnessin kirjaan maailman turvallisimmaksi nokaksi ; suomalaista turvallista vihreää, venäläistä turvallista oranssia, ja punainen puoliväliin ulottuva raita varmaan sitten ajaa sitä seepra-väritystä. Vaalean harmaa erottuu tummaa taustaa vasten ja tumma harmaa lunta vasten. Valot varmaan näkyvät pimeällä, vaikka se perinteinen valonheitin korkealla puuttuukin (vrt. http://vaunut.org/kuva/88434 ). Kyljistä puuttuvat rekkojen kyljissä joskus näkyvät valotuikut, joita myös amerikkalaisissa vetureissa suositaan. Vielä voisi petrata, mutta yritystä jo on ;
30.12.2013 23:01 Heikki Kannosto: Väreistä ja värien näkemisestä kertoo Kornerupin ja Wanscherin Värien kirja noin vuodelta 1960 - mars kirjastoon. Oma perehtyneisyyteni on jäänyt jonnekin parinkymmenen vuoden taa. Väriaineista kertoo Bruce McEvoyn sivusto http://www.handprint.com/

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!