08.08.2013 / Seinäjoki asema
08.08.2013 Seinäjoen asemalla, pilvisenä kuvauspäivänä 08.08 oli tällainen yksilö. Olisiko ollut testiajoissa tai jotain?? Ikkunoissa luki: Ei lipunmyyntiä!
Kommentit
| 01.09.2013 01:20 | [Tunnus poistettu]: | Testiajoissa, ajelevat joskus aika kauaskin Helsingistä noilla kun testiajoja suorittavat :) Se ei lipunmyyntiä/lipunmyynti taitaa lukee alarivillä lähestulkoon aina. | |
| 01.09.2013 12:18 | Topi Lajunen: | Paitsi junan liikkuessa yli tietyn nopeusrajan... Ja kun matkustamon valaistus ei ole päällä. | |
| 01.09.2013 13:36 | Tuukka Ryyppö: | Hmm, toi jälkimmäinen on itse asiassa aika harmillinen ominaisuus, kun niissä valoissa on kuitenkin se aikakatkaisu. | |
| 01.09.2013 18:17 | Ari Palin: | Tässäpä ehdotus SRHS:lle harrastajaretkeksi ensi vuodeksi: Sm5:llä Kemijärvelle. Toisaalta, kun kyseessä on "historiallinen" seura, voisihan retkikalustona olla myös Sm1. | |
| 01.09.2013 18:34 | Teemu Peltonen: | Eräänlainen rautatieharrastajien rautaperseajo :) | |
| 01.09.2013 19:21 | Jimi Lappalainen: | Kannatetaan :) | |
| 01.09.2013 19:50 | Niila Heikkilä: | Sm1:llä Kemijärvelle kuulostaa ajatukselta jonka toteuttamista ei kannata jättää ainakaan vakavasti harkitsematta. Ainutlaatuinen tilaisuus, kun pikapuoliin alkaa se hyvin lyhyt ajanjakso jolloin Kemijärvelle asti pääsee sähköllä, mutta Sm1:iä on vielä liikenteessä. Tuollainen reissu vain pitäisi toteuttaa niin että lähtö olisi jo perjantai-iltana Helsingistä, sitten suora veto matkustajia väliltä poimien ainakin Oulun tasalle jossa ensimmäinen yö. Sitten lauantaina hitaampaa matkantekoa kuvauspysähdysten kanssa Kemijärvelle, josta ehtisi vielä palata takaisinkin päin Ouluun seuraavaksi yöksi. Sunnuntaina sitten ajo Helsinkiin joko Savon rataa tai Pohjanmaan kautta. Jossain välillä ehtisi vielä koluta muutaman paikankin. Kiireisimmät osamatkalaiset pääsisivät yöjunilla molempiin suuntiin. Mikäli matkaa markkinoisi hyvissä ajoin, voisi olla järkevää ottaa matkalle parikin yksikköä esim. Sm1+Sm2. Olusta saattaisi tulla paljonkin Sm-matkalaisia Kemijärven keikalle, enkä epäilisi etteikö Rovaniemi-Kemijärvi-Rovaniemi -välillekin voisi myydä lippuja yleisöajon muodossa. Sm-juna on pohjoisessa harvinaista herkkua joka saattaisi jopa vetää porukkaa. Mene ja tiedä. Kemijärvi ei ehkä (enää) nykytilassa houkuttele rautatieretkikohteena samalla lailla kun Isokylää pidemmälle ei pääse. Toisaalta sähköistys voi olla uusi valttikortti jos sitä osaa hyödyntää oikein, eikä käytä vihollisenaan. | |
| 01.09.2013 19:54 | Jimi Lappalainen: | Vau, olisipa muuten ihan oikeasti mielenkiintoinen idea! Hyvä Ari! :) | |
| 01.09.2013 23:35 | Ari Palin: | Kiitos kannatuksesta. :) Niila heittikin jo mainion retkiohjelman kehiin! Ehdottomasti Sm1:llä (+ mahdollisesti Sm2 toisena yksikkönä) reissu kannattaisi Niilan mainitsemasta syystä tehdä. Jos sunnuntain paluu olisi Savon kautta, ehdotan poikkeamiskohteeksi Talvivaaraa. Samalla hoituisi rungon kääntö, joka tarvitaan Kouvolan suunnanvaihdon takia. Jos paluu olisi Pohjanmaan kautta, teemaan sopivia poikkeamiskohteita voisivat olla niin ikään hiljattain sähköistetyt radat Ykspihlajaan ja Vaasaan. Oulussa tutustumiskohteena voisi olla ajan salliessa uusi Pendolino-halli. | |
| 02.09.2013 20:56 | Ari Palin: | Mainittakoon vielä sellainen yksityiskohta, että Misin ja Kemijärven välillä on palakiskotus, jolla matkustaminen Sm1:llä reipasta vauhtia olisi varmaan jokaiselle uusi kokemus... | |
| 02.09.2013 21:04 | Jimi Lappalainen: | Sittenhän saamme toisenkin sähköistetyn palakiskoradan! Yksihän meillä jo on ;) | |
| 02.09.2013 21:32 | Ari Palin: | Kouvola - Kuusankoski? Siellä vain ei voi ajella 80-100 km/h (mikä Kemijärven radan sn onkaan?). | |
| 03.09.2013 07:47 | Jimi Lappalainen: | Ainakin "rataosalla" Turku-Turku satama on sähköt ja palakiskot. | |
| 03.09.2013 08:52 | Samppa Maunuksela: | Oliko ennen kolmaskin, Keravalta Kilpilahteen? | |
| 03.09.2013 19:22 | Ari Palin: | Jimi: Tosiaan, noinhan on asian laita. Kouvola - Kuusankoski -välilläkin on palakiskot, tai oli ainakin vuonna 2009, kun MRY:n syysretkellä siellä Sm2:lla ajeltiin. Samppa: Olet oikeassa. Kerava - Sköldvik -radallakin oli palakiskot vielä silloin, kun sähköistys oli jo käytössä. Kolke kävi Porvoon museolätällä mennessä vuonna 1992. | |
| 03.09.2013 19:41 | Riku Outinen: | On Kv-Kuk väli vielä palakiskoilla. Ko.välihän piti rempata kokonaan monia vuosia sitten, mutta monta vuotta siirtynyt työ on sittemmin kuivunut hajapöllinvaihdoksi toistaiseksi. | |
| 03.09.2013 23:40 | Samppa Maunuksela: | Kerava- Sköldvik välillä lie ollut palakiskot johonkin 90-luvun lopulle asti? | |
| 04.09.2013 18:44 | Ari Palin: | En muista tarkkaa ajankohtaa, milloin Kerava - Sköldvik hitsattiin jatkuvaksi (tai oikeastaan kyseessä taisi olla kiskonvaihto), mutta joka tapauksessa 1990-luvulla se tapahtui. Mukavasti jyskytti venäläiset 8-akseliset säiliövaunut silloin palakiskoradalla. :) | |
| 05.09.2013 07:48 | [Tunnus poistettu]: | Topi: Sammuvat vain matkustajaosastonvalaistuksen ollessa pois päältä? Tietääkseni lipunmyyntikyltit silti ovat näkyvillä, ellen nyt ihan väärin muista vaikka lukuisia yksiköitä oon asemalla nähnyt keskellä yötä seisovan... Liikkeellä ollessaan tosiaan pimenevät! | |
| 05.09.2013 10:47 | Topi Lajunen: | Muistikuvieni mukaan kyllä, lipunmyyntitekstit mukaanlukien. Tokihan pelkkien lipunmyyntitekstien näkyminenkin on yleistä, eli silloin, kun määränpäänäytöt on tyhjennetty (mutta sisävalot ovat päällä). | |
| 06.09.2013 00:45 | [Tunnus poistettu]: | Oukhei, pitääki tsekata tuo nyt joku päivä kun töissä taas ollaan :) | |
| 10.09.2013 23:18 | Samppa Maunuksela: | Tämän kuvan alle kun tuli keskustelua sähköstetyistä pätkäkiskoradoista. Kokemäki- Rauma sähköistyksen alussa? http://vaunut.org/kuva/59565 | |
| 11.09.2013 09:20 | Jimi Lappalainen: | Tuossa Sm1/2 -junalla Kemijärvelle -suunnitelmassa olisi paljon asioita, joita pitäisi ottaa huomioon. Esimerkiksi pitäisi miettiä, mihin matkatavarat ym. varusteet saadaan sijoitettua. Vai laitetaanko kytkimeen "adapteri" ja Gb perään? ;) Teknisestä puolesta kysyisin: Kuinka pitkää matkaa Sm1/2 -junan moottori jaksaa yhtämittaista 120 km/h ajoa, esim. Parkanon oikoradalla? Varmasti jaksaa, mutta tarkoitan lähinnä, onko moottoreilla jonkinlaista käyttöaikarajoitusta? | |
| 11.09.2013 21:10 | Ari Palin: | Samppa: Kokemäki - Rauma palakiskolla sähköistyksen alussa (1997) on mahdollista. En käynyt siellä silloin, mutta palakiskot olivat ainakin vielä vuonna 1994 MRY:n syysretken aikaan. Toisaalta kuvassa voi olla kyseessä myös yksittäinen hitsaamaton liitos, varsinkin kun se sijaitsee eristysmerkin kohdalla. Vanhojen kuvien perusteella rantarata Helsinki/Pasila - Kirkkonummi on saattanut olla palakiskolla, kun sähköliikenne alkoi vuonna 1969. Jos niin on ollut, Sm1:illä on ajettu silloin palakiskorataa vakioliikenteessä. | |
| 11.09.2013 21:36 | Kimmo T. Lumirae: | Oli kyllä. Kokemäeltä Raumalle on kulkenut Sr2 -vetoisia junia palakiskolla (muistanko oikein, että kyseessä oli joku kokeilu, jossa oli K43 -kiskot ja betonipölkyt yhdessä, tämä saattoi olla kyllä muistikuvani Tahkoluodon radaltakin?), mutta siis palakiskot. | |
| 11.09.2013 21:38 | Kimmo T. Lumirae: | Jimi, kyllä Sm1-2 -kalusto kestää ylläpitää 120 km/h nopeutta ongelmitta. | |
| 11.09.2013 21:39 | Ari Palin: | Jimi: Sm2 6098:lla tehtiin kahden päivän retki vuonna 2009. Matkatavarat mahtuivat kyytiin hyvin. :) Itselläkin on käynyt mielessä moottorien pitkä yhtäjaksoinen käyttö, mutta käytännössä tuollaisella matkalla jouduttaisiin jatkuvasti väistelemään vastaantulevia ja myös ohi pyrkiviä junia, etenkin perjantai-iltana. Mahdollinen käyttöaikamaksimikaan siis tuskin koituisi ongelmaksi. Mutta väistely todennäköisesti vaatisi sen, että matkaan olisi lähdettävä jo perjantaina puoliltapäivin, jotta Oulussa olisi edes klo 22 mennessä. Yksi mielessä käynyt asia on Sm1:n käyttäytyminen palakiskoradalla. Sm1 tunnetusti joskus heittelehtii ryskyen radan epätasaisuuksissa. Voisiko sopivalla nopeudella ajettaessa tämä pystysuuntainen liike saada lisää puhtia yhä uusista kiskonjatkoksista (vrt. resonanssi)? Lopulta jokin paikka pettäisi. Olen joskus havainnut ilmiön sinisessä vaunussa matkustaessani, kun vaunu alkaa tehdä palakiskoradalla eräänlaista ylös-alas-liikettä, jota yksittäinen jatkos ei saa aikaan. (Käyttäjä muokannut 11.09.13 21:42) |
|
| 11.09.2013 21:41 | Juhani Pirttilahti: | Sm1/2 moottoreilla on jäähdytys, joten niitä voi huoletta käyttää koko ajan. | |
| 11.09.2013 21:45 | Ari-Pekka Lanne: | Rauman baanalle vaihdettiin sähköistyksen yhteydessä 90-luvun loppupuolella K43-kiskot UIC54-kiskoihin, mutta pölkyt säilyivät puisina, paitsi Vuojoen kohtauspaikan sivuraiteella (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/78274). Ja nämä edelliset, 54-kiloiset kiskot olivat tosiaan palakiskoa. V. 2004 Rauman radalla päivitettiin taas päällysrakennetta vastaamaan nykyajan vaatimuksia - puiset kreosootintuoksuiset pölkyt vaihtuivat betonisiin ja UIC54-kiskot UIC60-kiskoiksi. Nämä nykyiset 60-kiloiset kiskot ovat yhteenhitsatut. |
|
| 11.09.2013 21:46 | Ari-Pekka Lanne: | Ja siis tosiaan erityisesti Rauman radan sähköistyksen jälkeen Sr2 oli hyvin vallitseva veturityyppi Rauman junissa. Nyt, kun palakiskoakaan ei kyseisellä radalla enää ole, on Sr1 vahvistanut selvästi asemaansa. | |
| 11.09.2013 22:00 | Jimi Lappalainen: | Ari; mainitsemasi resonanssi on aika tärkeä tekijä. http://en.wikipedia.org/wiki/Mechanical_resonance | |
| 11.09.2013 22:03 | Heikki Kannosto: | Ari, Porkkanat aikoinaan hyppivät Porin radalla ja Tpe - Hpk - Sk -välillä niin että joka hypyllä jouset iskivät pohjaan mutta ihme kyllä perille päästiin aina ehjänä. Porkkanan ohjaamossa on mahtanut olla rattoisaa 1960-luvun lopulla kun Ouluun saakka ajettiin. Kahvimuki on kaiketi pitänyt korvata termospullolla ja hörpätä vain asemilla. Eikä vessassakaan oikein liene uskaltanut pientä asiaa seisaaltaan toimittaa. Sm ykkösessähän lienee samanrakenteiset telit. Tämä on sitten se ääritapaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tacoma_Narrows_Bridge (Käyttäjä muokannut 19.10.14 18:57) |
|
| 11.09.2013 23:57 | Juhani Pirttilahti: | Toiset taas on puhunut, että porkkanat kulki ihan tasaisesti ja mukavasti. Tietty kiskonpituus oli toki ongelma. Sm1:ssä on käytännössä samat telit alla. Samoin muutamissa Valmetin rakentamissa sinisissä vaunuissa on ollut sama teli. | |
| 12.09.2013 00:00 | Kimmo T. Lumirae: | Porkkanan ja Sm 1:n SIG-telissä on vääntösauvajousitus, sekä kitkaiskunvaimennus, jossa yksinkertaisesti pari kitkapalaa "jarruttaa" ylös-alas -liikettä; kun kitkaiskarit ovat kuluneet, on niiden vaimennuskyky aika vaatimaton. Oikeammin pitäisi yleensäkin puhua heilahduksenvaimentimista eikä iskunvaimentimista, tässäkään ei vaimenneta iskua vaan ylös ja alas tapahtuvaa heilahdusta. Sm 1-2 -kaluston ajomoottoriahan kuumentaa sen läpi kulkeva virta. Ajomoottoria syötetään kahdella erillisellä tasasuuntaajalla; toinen syöttää kenttäkäämiä ja toinen ankkuria ja moottori on näin vierasmagnetoitu tasavirtamoottori. Liikkeelle lähdettäessä kenttäkäämissä on maksimivirta ja ankkurilla kuljettajan valinnan mukaan joko vapaasti valittava tai 2/3-virta tai maksimivirta, oletetaan, että maksimi. Vauhdin lisääntyessä automatiikka pitää ankkurilla maksimivirtaa niin kauan, kuin muuntajasta riittää jännitettä, ja maksimijännitteen saavuttamisen jälkeen virta alkaa pienentyä nopeuden noustessa. Samoihin aikoihin alkaa automatiikka pienentää myös kenttäkäämin jännitettä, joka temppu pienentää siinä kulkevaa virtaa, joka pienetessään vähentää kenttäkäämin aikaansaamaa magneettivuota, ja sitä kautta ankkurin synnyttämää vastasähkömotorista voimaa (tuliko selitettyä riittävän monimutkaisesti...? ); kenttäkäämin virtaa pienennetään portaattomasti nopeuden noustessa. Itse asiassa tämä ei ole pointti, vaan toivottavasti auttaa ymmärtämään moottorin kuumenemista. Moottoria kuumentaa nimenomaan sen käämien läpi kulkeva virta: kenttäkäämi kuumenee sitä enemmän, mitä enemmän virtaa sen läpi kulkee, ja sama juttu ankkurin kanssa. Ja jos liikkeellelähdössä molempien käämien virta on maksimissa, ne myös kuumenevat voimakkaasti. Ja nopeuden lisääntyessä ankkurivirta laskee ja kenttäkäämin virtaa pienennetään tarkoituksellisesti, ja näin ne eivät enää kuumene niin voimakkaasti kuin liikkeellelähdössä. Kovassa nopeudessa, esimerkiksi 110 km/h, virrat ovat liikkeellelähtötilanteeseen verrattuna jo huomattavasti pienempiä ja myös kuumeneminen vähäistä. Ja saavutettaessa nopeus 120 km/h automatiikka vielä vähentää moottoreiden kokonaistehoa pienentämällä ankkurivirtaa aivan tarkoituksella, sen mukaan, paljonko tehoa tarvitaan 120 km/h nopeuden ylläpitämiseksi. Junan teho toki riittäisi paljon korkeampaankin nopeuteen, mutta automatiikka rajoittaa sen 120 km/h:iin; esim. maailman nopeimmassa dieseljunassa, brittien HST:ssä tehopainosuhde on Sm:ää huonompi ja silti junan normaali matkanopeus on 200 km/h. Kuumenemisen liikkeellelähdössä pitää aisoissa ajomoottorituuletus, kuten Juhani mainitsi, ja tämä on aina junan liikkuessa kytketty täydelle teholle. Niinpä epäilemättä Sm 1-2:n ajomoottorit käyvät varsin viileinä 120 km/h nopeudessa. M.O.T. |
|
| 12.09.2013 10:44 | Samppa Maunuksela: | Totta tosiaan. Havaintoni oli siis muidenkin Kokemäki- Rauma "sähkökuvien" perusteella oikea palakiskoista. Tuohon kuvaan on vain sattunut eristysmerkki. | |
| 12.09.2013 11:58 | Kimmo T. Lumirae: | Luulen, Juhani, että kyseessä oli eri tekijöiden summa: jos kitkaiskarit olivat kuluneet ja jos rata oli huonohko, niin Porkkana alkoi pomppia. Sen sijaan hyväkuntoisella pääradallahan se kulki nätisti, kuten Sm1:kin; ei Tpe-Sk Sm1:llä ollut mitenkään erityisen rasittavaa, korkeintaan hieman tylsää. | |
| 12.09.2013 12:23 | Heikki Kannosto: | Porkkanointi ja telittely menee jo kauas aiheen ohi mutta tulkoon mainituksi että kun jokunen vuosi sitten keskustelin Seinäjoella parin konduktöörin kanssa junaa odotellessa, kun vähän pohjoisempana oli aivan hirmuinen hellekäyrä sotkenut liikennettä, toinen mainitsi että Porkkana kulki sataakuuttakymppiä kun pantiin kulkemaan. Lieneekö tuossa hiukan kitistymisen varaa... Olen 99-prosenttisen varma siitä että lisämoottorikiitojuna LMK87A, joka asetettiin vuoden 1967 tienoilla liikenteeseen silloin kun Kuopion / Joensuun / Savonlinnan kiitoporkkanaan tarvittiin neljä runkoa, oli VR:n ensimmäinen juna jonka asemanvälin keskinopeus ylitti maagisen 100 km/t rajan: Lahti - Kouvola, 62 tariffikilometriä, 36 minuuttia. 1970-luvun harrastajaslangissa tuota kuulua pomppimista nimitettiin laukkaamiseksi. (Ja hevosen askellajit ovat laukka, nelistys ja ravistus.) |
|
| 12.09.2013 13:52 | Kimmo T. Lumirae: | Jos olisi riittävät lähtötiedot, olisi Porkkanan suurin nopeus laskettavissa: kun moottori saavutti nelosvaihteella suurimman kierroslukunsa, alkoi moottorin ruiskutussäätäjä (painetussa sanassa siis nimenomaan säätäjä, ei säädin) vähentää moottorin ruiskutusta niin, että jossain ehkä 1580 rpm tienoilla ruiskutus oli nolla. Ja mikä oli nopeus sillä hetkellä, en tiedä. Mutta jos tietäisi tarkan välityssuhteen, se olisi laskettavissa. | |
| 12.09.2013 18:01 | Juhani Pirttilahti: | Minulla on joitain Porkkanan vetovoimakäyriä, joissa maksiminopeus on 160 km/h. Tosin niissä joissain lukee tyyliin "trasmissione idraulica voith" eli ei taida olla ihan paikkansapitävä. | |
| 12.09.2013 18:08 | Juhani Pirttilahti: | Yhteen kaaviokuvaan on laskettu moottorin kierrosluvun ja nopeuden suhde SCG vaihteiston kanssa. Siitä näkyy, että nelosvaihteella ja kierrosluvulla 1580 rpm nopeus on noin 157 km/h. | |
| 12.09.2013 18:55 | Kimmo T. Lumirae: | No näin. Eli ainakin lähelle sataakuuttakymmentä on Porkkanalla todennäköisesti joskus päässyt. Kiintoisa tieto. | |
| 12.09.2013 20:41 | Ari Palin: | Kuulemani mukaan samaa nopeutta eli 157 km/h olisi 1950-luvulla Hr1-vetoinen matkustajajuna ottanut aikatauluaan kiinni välillä Orivesi - Haapamäki. Siinä on ollut varmaan puuvaunuissa tunnelmaa. :) | |
| 12.09.2013 20:50 | Kimmo T. Lumirae: | Näistä höyryjen absoluuttisista nopeuksista oli joskus puhetta JohtavallaFoorumilla(tm), ja kyllä keskustelussa muistaakseni tuli selväksi, että tällaiset nopeudet ovat mahdottomia. | |
| 12.09.2013 20:51 | Mikko Mäntymäki: | Ov-Hpk välillä on nykyään 100km/h rajoitus ja rata täynnä jyrkkiä mutkia, ihme että on pysynyt kiskoilla. | |
| 12.09.2013 20:56 | Jouni Hytönen: | No on kyllä melkoinen nopeus Orivesi-Haapamäki-radalle! Kyllähän muuan edesmennyt legendaarinen haapamäkinen veteraanikuljettaja joskus kommentoi, että junaa ei ajamalla kiskoilta saa, täytyy olla jokin vika radassa, poikkeava vaihde tms. Matkustusmukavuus toki heikkenee. Uskomattomalta silti tuntuu. | |
| 12.09.2013 21:31 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä saa, Jouni. Mm. Saksan liittorautateiden mustan vuoden 1971 kaksi kolmesta pahasta onnettomuudesta johtui liian suuresta nopeudesta kaarteessa, jonka seurauksena juna suistui radalta tuhoisin seurauksin. Sama juttu äskettäisessä Espanjan junaturmassa, jossa oli ensiluokkaisen radan kaarre ja siihen aivan liian suuri nopeus. | |
| 12.09.2013 22:14 | Ari Palin: | Tuo 157 km/h Haapamäen radalla onkin todennäköisesti vain urbaani legenda, vaikka maaseudulla ollaankin. :) Mahdollisesti mittarivika veturissa, ja juttu on lähtenyt siitä. | |
| 13.09.2013 00:14 | Kimmo T. Lumirae: | Erittäin todennäköisesti. Kaivoin tuolta Museon foorumilta keskusteluketjun, jossa puhutaan Pekan suurimmista nopeuksista, ja siellä todettiin 140 km/h ehdottomaksi maksimiksi niin, että siellä myös mainittu 145 km/h oli jo legendan puolella. | |
| 13.09.2013 00:32 | Petri Nummijoki: | Mitä Eljas Museon foorumille tietoja laittoi niin muistaakseni rullalaakeroidut Hr1-veturit 1020 ja 1021 koeajettiin nopeuteen 140 km/h ja liukulaakeroiduista Hr1-vetureista uusimmat eli Tampellan valmistamat 1012-1019 nopeuteen 125 km/h. Hr1:n ehdottomasta maksimista ei tainnut olla sinänsä puhetta mutta vakiomallinen saksalaisten 03 kulki enintään noin 140 km/h. Kun 03 on hiukan Hr1:stä tehokkaampi ja suuremmilla vetopyörillä varustettu sekä rakenteelliselta nopeudeltaan 120-130 km/h vauhtiin mitoitettu verrattuna Hr1:n 110 km/h niin lienee epäuskottavaa, että Hr1:t olisivat olleet 03:sta kovempia kulkemaan. (Käyttäjä muokannut 13.09.13 00:34) |
|
| 13.09.2013 01:16 | Jorma Toivonen: | Muutama omakohtainen ja epämääräinen havainto Sm1/Dm8. Dm8/-9 kulkuominaisuudet moitteetomat ++140km/h (Ri-Kv), ja paranivat nopeuden noustessa. Sm1:n "iskarit" harvoin löivät pohjaan, mutta usein rajoittimet estivät korin liiallisen hypähtelyn ylöspäin - ei ohjausvaunussa = epämiellyttävä matkustusmukavuus. | |
| 13.09.2013 09:49 | Oskari Kvist: | Olen kuullut sellaista legendaa että Dr13-vetoisella pikajunalla olisi 80-luvulla ajettu 150 km/h Lna-Ilm-välillä aikataulua kiinniottaessa? Mites Jorma, kulkiko Dr13 yli 140 km/h vaudissa miten nätisti? | |
| 13.09.2013 09:57 | Petri Nummijoki: | Kuvan http://vaunut.org/kuva/42793 yhteydessä todetaan Dr13-veturin kulkuominaisuuksista: "Jossakin nopeudessa veturi hyppi ja poukkoili niin että istuminen oli suorastaan mahdotonta. Yleensä tämä oli voimakkainta 100-115km/h alueella elikkä juuri sillä alueella jota yleisimmin pikajunissa käytettiin. Yksilöllisiä eroja oli ja tietysti radan kunto vaikuttaa.Yli 130km/h vauhdissa kulku tasottui. 140 ja yli meni kuin tuvan penkillä istuen." | |
| 15.09.2013 10:58 | Petri Nummijoki: | Kyllähän Sm1-2-junilla ajettiin vanhan vuosituhannen puolella Parkanon radalla 120 km/h Lielahdesta Seinäjoelle koko matka. Käytännössä ne olivat yhtä nopeita, kuin silloiset Sr1-vetoiset 140 km/h ajaneet pikajunat. Huippunopeudessa Sm1-2 tietysti hävisi mutta vastaavasti sivuraiteille poikkeamiset junakohtauksien vuoksi tai hidastukset tilapäisiä hiljennyksiä varten tapahtuivat ripeästi veturijunaan verrattuna, joten tämä tasoitti tilanteen. Tampereen ja Lielahden välisellä mutkaisella osuudella Sm1-2-junien kulku taisi olla melko epätasaista mutta muuten matkustusmukavuuskin oli mielestäni kelvollinen varsinkin saneeraamattomissa yksilöissä ehkä alkupään Sm1:iä lukuunottamatta, joissa oli istuimissa matalat selkänojat. Itse asiassa Sm5:ssa matkustaminen saattaisi pitkillä matkoilla olla jopa Sm1-2-junia puuduttavampaa, vaikka lyhyelle matkalle Sm5 soveltuu mainiosti. Sen sijaan Sm4:lle Sm1-2 tuskin pärjäisi missään kuviteltavissa olevassa tilanteessa. |
|
| 18.12.2015 18:21 | Jimi Lappalainen: | Mitenkäs tämä Sm-retki jakselee? ;) | |
| 18.12.2015 20:46 | Jouni Hytönen: | Jos sellainen haluttaisiin tehdä Sm1-rungolla, alkavat olla käsillä viimeiset hetket, jos enää kuusi runkoa on käytössä. | |
| 18.12.2015 21:41 | Nikolas Peippo: | Viisi, ellei joku niistäkin ole jo poistettu. |