02.10.2012 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema
02.10.2012 No niin, nyt tarvitaan jo apua... Ds1:n moottoripäässä oli pari pötikkää, mitähän lie lienevät. Ajovaloissa oli ainakin hehkulamput.
Kommentit
| 02.10.2012 22:24 | Veli-Matti Roti: | Eipä ole varmaa tietoa noidenpötiköiden tarkoituksesta,mutta joissain vanhoissa isommissa moottorissa käynnistys tapahtui paineilmalla.Pötikät voisivat olla paineilmapulloja. | |
| 03.10.2012 10:19 | Kimmo T. Lumirae: | Ääni paineilmakäynnistykselle myös täältä. | |
| 03.10.2012 11:00 | Heikki Jalonen: | Tai painekaasulle. Siinä systeemissä käynnistyskaasuna käytetään (käynnissä olevasta moottorista) palotilasta erikoisen lataus/käynnistyshanan kautta otettavaa sylinterin työpainetta. Saatu painekaasu varastoidaan juuri tuon näköisiin painepulloihin. Systeemi oli erittäin tyypillinen juuri ruotsalaisissa hehkukuulamoottoreissa (vars. Bolinder) mutta toimii se myös dieselmoottorissakin. Etu: ei tarvita mitään erillistä käynnistyskompressoria eikä apu/käynnistysmoottoria. Haitta: huonomuistiselle masinistille moottorin käynnistys on todella työläs operaatio jos painepullot unohtuivat lataamatta... Käynnistysilman paine on yleensä vanhoissa suoratoimisissa systeemeissä semmoiset 15...20 bar tai enemmänkin, eli jarrupuolen kompressori ei siihen riitä. Painetason näkisi mittareista, jos olisi tilaisuus nähdä. Toisaalta, toisessa kuvassa (moottorin tehonsäädin näkyvissä) on yksi sellainen sylinteri, joka saattaisi olla käynnistysilmapumppu. Pitääpä kaivaa lisätietoja Atlas-moottorin systeemeistä. (Käyttäjä muokannut 03.10.12 11:12) |
|
| 03.10.2012 21:06 | [Tunnus poistettu]: | Samalla periaatteella käynnistetään Dr16. Siinä paineena käytetään ilmanpainetta joka pumpataan sähkökäyttöisellä kompressorilla 30 barin paineeseen. Jakolaite ohjaa käynnistysilman sylintereille, sopivalla hetkellä lasketaan painetta sylinteriin ja kyllä lähtee. | |
| 04.10.2012 20:26 | Lasse Hinkkanen: | Laivakoneissa tämä tekniikka on ollut jo kauan käytössä. | |
| 05.10.2012 13:17 | Heikki Jalonen: | Nytpä vaan tuli pieni epäilyn siemen ajatuslaarin pohjalle: onko kenelläkään tietoa, minkälaisia lukemia (painealuetta) nuo pullopainemittarit näyttävät? Jos painealue on jossain siellä enintään 30 bar (kp/cm2) luokassa, niin käynnistyspulloja ovat. Mutta, sitten iso jos: JOS painetta onkin selvästi enemmän, sellaiset 70 bar tai siinä luokassa, niin sitten ollaankin ihan toisen asian tiimoilla ja asiat pyörähtävät päälaelleen! Silloinhan tämän vaunun dieseltekniikka on ihan aidosti ikivanhaa, jopa jo valmistushetkellään, kirjaimellisesti Rudolfin aikuista... Silloin nimittäin tässä ei olekaan kyse käynnistyspulloista, vaan ikivanhan ilmasyöttöisen polttoaineen ruiskutusjärjestelmän painepulloista (oikeastaan paineentasauspulloista). Onko kenelläkään kuvaa moottorin sylinterinkannesta ja nimenomaan polttoaineventtiilistä? Yhdessä kuvassa näkyy nokka-akselikotelon puoli. Sylinteriä kohti on kolme työntötankoa, kaikki normaalia. Mutta kysymys kuuluu: kumpi on se keskimmäinen työntötanko: käynnistysventtiilin vaiko polttoaineventtiilin? Jos tämä tosiaan on ilmasyöttöinen kone, kyse on aidosta konehistoriallisesta eksotiikasta - sitä pidettiin vanhentuneena teknologiana jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se, että Atlas Polar käytti sitä vielä 1920-luvun puolivälissä, lienee sitten joko ankaraa konservatiivisuutta tai ehkä myös lisenssioikeuskysymys, Atlashan oli eräitä alkuperäisiä lisenssinostajia. Teknologia meni kiivaasti kohti pelkkäsyöttöistä järjestelmää. 1930-luvulla ilmasyöttöinen järjestelmä oli uusissa moottoreissa vain joissain todella suurissa laivakoneissa, ja niissäkin vain raskasöljyn käytön vuoksi. Varsinaisessa käynnistysoperaatiossahan olemme unohtaneet erään ilmeisen asian: dieselsähköinen koneistohan voidaan pyöräyttää käyntiin generaattorillaan, tasavirtasysteemi kun on. Edellyttää tietenkin riittävän suuren akuston olemassaoloa - tai puolipuristusjärjestelmää ja kohtuullista akustoa. Onko kellään mitään käsitystä tämän Ds1-vaunun akuston koosta? Missähän se oikein on? Tyhjä akustolaatikko tietenkin tänään. |
|
| 05.10.2012 20:13 | Kimmo T. Lumirae: | Heikki kirjoittaa niin asiantuntevasti, etten missään nimessä tohdi kiistää mitään, mutta muistaakseni myöhemmissä dieselkoneissa paineilmakäynnistyksessä on käytetty huomattavasti korkeampia paineita, siis jopa 250 bar tai jotain. Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa |
|
| 05.10.2012 20:32 | Eljas Pölhö: | Kun nyt Kimmo otti asian eteen, niin täytyy todella kiittää Heikkiä kommenteista. Paljon uutta asiaa tuli vanhammallekin harrastelijalle. (Käyttäjä muokannut 05.10.12 20:32) |
|
| 05.10.2012 22:51 | Kimmo T. Lumirae: | (mikähän tuon minun kommenttini on katkaissut? Tekstini jatkui kutakuinkin näin:) ... |
|
| 06.10.2012 00:08 | Heikki Jalonen: | Tämä asia vaatii tutkimista ja "nokka noessa" konttaamista. Se pahuksen pleksi siinä oviaukossa on tässä nyt suurin harmitus! Eiköhän tästäkin asiasta selvä saatane, kummemmatkin knopit on täällä ratkottu... | |
| 06.10.2012 03:00 | Kimmo T. Lumirae: | Nyt joku pätkii tekstejäni. | |
| 06.10.2012 07:23 | Toni Lassila: | Miten pätkii? | |
| 06.10.2012 11:46 | Kimmo T. Lumirae: | (Siten, että tämä on nyt kolmas kerta, kun kirjoitan saman asian näkyviin, ja teksti katoaa hetken päästä. Tuli mieleeni, että käytin on-pienempi-kuin -merkkiä, ja sen jälkeiset sanat ovat kummallakin kerralla kadonneet. Ilmeisesti joku hötömölö-ongelma?) Siis: Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa alle 10 bar, ja tässä käytetään eräänlaista paineilmaturbiinia. Ei liity tietenkään suoraan Ds 1:een. Heikin kertomassa on tullut esiin minulle aivan uutta asiaa, kuten tuo ilmasyöttöisyys, ja lukisin siitä mielelläni enemmänkin. Kiitokset Heikille perusteellisesta pohdinnasta. |
|
| 06.10.2012 15:56 | Joni Lahti: | Muistelen, että isoja mäntämoottoreita on käynnistetty myös räjähdepanoksilla. Coffman engine starter tai myöhemmin Breeze patruunajärjestelmiä käytettiin panssarivaunujen, lentokoneiden ja traktoreiden moottoreiden käynnistykseen. Räjähteenä käytettiin savutonta kordiittia. Erityisesti Britannian RAF käytti moottoreita, jotka voitiin käynnistää panoksilla. Mutta onko junien polttomoottoreita käynnistetty koskaan ruutipanoksella, sitä en tiedä. Tietääkö kukaan, miten on? | |
| 07.10.2012 21:33 | Heikki Jalonen: | Vaikkapa Fowler Field-Marshall-traktorin moottori (2T-diesel 1 [suuri] sylinteri), jossa oli tuollainen paukkukäynnistys. Veturimoottoreista ei tietoa. | |
| 07.10.2012 22:35 | Eero Heinonen: | Alstomeissa oli tunnetusti ns. paukkupysäytys. :-) |