10.07.2010 / Suojärvi, Karjalan tasavalta, Venäjä
10.07.2010 Suojärven asemarakennus Karjalan tasavallassa.
Kommentit
| 30.09.2010 22:32 | Topi Lajunen: | Nimi ei ole aivan moitteettomasti selvinnyt edestakaistranslitteraatiosta. | |
| 01.10.2010 10:26 | Jouni Hytönen: | Pöljintä on kyllä, että joillakin Venäjältä Suomeen muuttaneilla, Suomen kansalaisuuden saaneilla henkilöillä saattaa olla jopa alun perin suomalainen/inkeriläinen nimi kirjoitettuna passissa samanlaisin kukkasin varustettuna. | |
| 01.10.2010 10:44 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä, tuo venäjän kieli on aika taidetta, mutta melko vastenmielistä näin lännestä katsottuna. Voihan se suomikin olla idästä katsottuna vastenmielistä katsottavaa, joka ei sitä ymmärrä. Minkäs sille teet, näillä mennään, eikä valiteta. | |
| 02.10.2010 20:13 | Jussi Mäkinen: | Ottaen huomioon että suomi on venäjän lisäksi jonkuntasoisesti virallinen kieli Karjalan tasavallassa (ja ilmeisesti sen takia luovutetun alueet nimet sillä puolen on säästetty toisin kuin Leningradin läänissä), pitäisi tuossa kyllä kaiken logiikan mukaan olla Y:n tilalla J. Kun Ä:hänkin on saatu pisteet. | |
| 03.10.2010 23:02 | Ari Palin: | Onhan siinä Y:n päällä sentään J:n piste... | |
| 05.10.2010 11:33 | Timo Valtonen: | Ei ole suomenkielellä enää mitään virallista asemaa nykyisessä Venäjän federaation subjektissa nimeltä Karjalan tasavalta. Virallinen asema loppui samalla kun Suomalais-karjalainen sosialistinen neuvostotasavalta (Terijoen hallituksen perillinen vaikka alue vähän muuttui matkan varrella) lopetettiin vuonna 1956 ja suomalaisittain sanottuna Itä-Karjalasta ja Laatokan Karjalasta tehtiin Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Vuodesta 1945-1956 ruplan seteleissäkin luki suomeksi yksi rupla. Karjalan kieltä (suomalaisittain sanottuna Itä-Karjalan kieltä) on yritetty saada viralliseen asemaan, mutta ongelmana on ollut se, että kieltä ei ole saatu kunnolla yhtenäistettyä eri murteista. Pisteenä iin päälle on Putinin aikana annettu laki, jonka mukaan kaikkia Venäjän virallisia vähemmistökieliä pitää kirjoittaa kyrillisin kirjaimin. Siihen taas karjalaiset eivät suostu. Karjalan tasavallassa paikannimet ovat enimmäkseen alkuperäisiä niin kuin esimerkiksi kuvan Suojärvi, mutta virallinen muoto on kyrillisin kirjaimin kirjoitettu. Translitteroinnissa pitäisi periaatteessa noudattaa ranskalaista muotoa, jolloin päästään joskus täysin käsittämättömiin muotoihin. Käytäntö on kuitenkin horjuvaa, joten latinalaisin kirjaimin kirjoitetut muodot ovat milloin mitäkin niin paikan kuin henkilöidenkin nimissä. Leningradskaja oblastin eli läänin suomenkieliset paikannimet muutettiin vuonna 1949 yhdessä yössä kun piti todistaa jälkipolville, ettei läänissä ole koskaan suomalaisia ollutkaan. Viipuri sentään jäi Viipuriksi, mutta melkein kaikki muut Karjalan kannaksen paikannimet saivat uuden sotahistoriallisen (esim. Kondratjevo sotaherra Kondratjevin mukaan, siis Säkkijärvi) tai sosialistisen (Sovetski eli Johannes Viipurin lähellä) merkityksen. (Käyttäjä muokannut 05.10.10 11:38) |
|
| 05.10.2010 21:44 | Ari Palin: | Leningradin alueen nimet venäläistettiin jo vuonna 1948. Kolmas nimiryhmä niissä on paikan sijainnin mukaan annetut nimet, kuten Priozersk ("Järven äärellä") eli Käkisalmi ja Primorsk ("Meren äärellä") eli Koivisto. Antrean nimi Kamennogorsk ("Kivelä") taas viittaa paikkakunnalla tapahtuvaan kiven louhintaan. | |
| 06.10.2010 05:42 | Timo Valtonen: | Neljäntenä ryhmänä voisi mainita vähäinen suomentamatta jääneiden nimien ryhmä. Esimerkiksi Viipurin lähellä oleva Leipäsuo on säilynyt Leipäsuona vaikka rautatieasemasta ja postista käytettiin vielä suurruhtinaskunnan aikana venäläistuntuista nimeä Galitzina. | |
| 06.10.2010 12:39 | Niila Heikkilä: | On myös muutamia asemia jotka ovat pitäneet vanhan suomalaisnimensä, vaikka itse taajama onkin nimetty uudelleen. Vähässäpä ovat, mutta esimerkkeinä Kanneljärvi Pietarin radalla, ja Kuolemajärvi Koiviston radalla. |