??.07.2009 / Luzna u Rakovnika, Tšekki
??.07.2009 555-sarjan liikennekuntoinen (?) höyryveturi, Luzna u Rakovnika:n museossa.
Kommentit
| 14.02.2012 22:35 | [Tunnus poistettu]: | Saksalaiselta sotaveturilta vaikuttaa - osunko oikeaan? | |
| 15.02.2012 07:43 | Kurt Ristniemi: | Kyllä vaan. Kyseessä on Deutsche Reichsbahnin Kriegslokomotive Baureihe 52 (KDL 1). Ks. http://de.wikipedia.org/wiki/DRB-Baureihe_52 Ja perässä rakennusmateriaalia säästävä Wannentender. Ks. http://de.wikipedia.org/wiki/Schlepptender |
|
| 15.02.2012 08:55 | [Tunnus poistettu]: | Tuo säiliövaunun puolikkaasta tehty allastenderi onkin näiden veturien tyyppitunnus. | |
| 15.02.2012 12:56 | Kurt Ristniemi: | Tuskinpa ammetenderi on säiliövaunusta tehty, vaikka siinä sama idea onkin kuin kehyksettömässä säiliövaunussa: Se tuntee nahoissaan koko junan painon. - Muitakin tenderityyppejä näissä sotavetureissa toki käytettiin, mutta Kari on sikäli oikeassa, että ammetenderi oli vallitseva malli. Se kun säästi rakennusmateriaaleja, joista sota-aikana oli kova kilpailu. Tenderimalleista kerrotaan ed. kommenttini ensimmäisessä linkissä. (Käyttäjä muokannut 15.02.12 13:15) |
|
| 15.02.2012 23:27 | [Tunnus poistettu]: | Sanoin ehkä yksioikoisesti mutta säiliövaunun tankin puolikashan tuo tenderi on - silloin kun se Haapamäen sotaveturi tuli joku taisi kertoa tämänkin tiedonhippusen. No, se on järkeenkäypää; aadolfit ovat aina olleet hyvin käytännöllisiä ja säästäväisiä oikeassa paikassa ja tällaisessa suht lyhyeen käyttöön nopeasti kasatussa veturissa rakenne on järkevä. Mutta: ihme vehkeitä nuo höyryveturit; vaikka tehtiin hetkelliseen tarpeeseen nopeasti, vielä yli kuusi vuosikymmentä myöhemmin ovat voimissaan - toisin kuin haisulit... |
|
| 16.02.2012 11:27 | Kimmo T. Lumirae: | Virallisen rakennemäärittelyn mukaan ammetenderi vastaa säiliövaunua, jossa ei ole yläpuoliskoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ammetendereitä olisi tehty esim. käytöstä poistetuista säiliövaunuista. Ammetenderin etuna on helppo valmistettavuus ja rakenteen yksinkertaisuus: se on periaatteessa puoliympyräksi taivutettu levy, johon telit ja puskinpalkki kiinnitetään ilman erillistä runkoa; se on siis rakenteeltaan itsekantava. Ammetenderin muoto aiheuttaa sen, että siihen mahtuu vähemmän vettä kuin vastaavaan perinteiseen tenderiin, toisaalta, se on rakenteeltaan kevyempi kuin perinteinen tenderi. Kuvan tenderiin mahtuu kuitenkin 10 tonnia hiiltä ja 32 m3 vettä ja onhan se näillä luvuilla suurempi kuin esim. Trumanin tenderi, joka oli isoin Suomessa käytössä ollut malli. |
|
| 16.02.2012 20:56 | [Tunnus poistettu]: | Käsitin asian niin että näitä tendereitä ja säilövaunuja tehtiin samoilla työkoneilla ja ehkä samoilla tuotantolinjoillakin. | |
| 11.05.2012 21:34 | Eljas Pölhö: | Eisenbahn Journalin vuoden 2012 1. Extranumero on "Baureihe 52". 114 sivua kuvia ja infoa + DVD, jossa 57 min ohjelmaa+27min filminpätkiä. Hinta Ruotsissa SEK 165 (n. 17€). Julkaisussa on pitkähkö selostus myös tendereistä. Veturitehtaiden lisäksi tendereitä valmistivat myös jotkut vaunutehtaat ja muut metallitehtaat (ammentendereille annetaan 10 valmistajaa ja kondenssitendereille kaksi valmistajaa. Edellisiä olivat: Rax-Werke Wiener Neustadt, Esslingen, Westwaggon, Eisenwerke Kaiserslautern, Borsig, Brünn-Königsfelder Maschinen- und Waggonfabrik, MBA Babelsberg, Kupferwerk Ilsenburg, W. Hermes Stahlbau Wuppertal-Wichlinghausen ja B. Seibert GmbH Stahlbau Saarbrücken. Jälkimmäiset kaksi olivat Waggonfabrik Uerdingen ja Waggonfabrik Fuchs. Vetureissa käytettiin myös muunlaisia tendereitä (enemmän perinteistä mallia olevia). |