??.05.1964 / Viipuri, Neuvostoliitto

??.05.1964 Viipurin rautatieasema.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Viipuri (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Viipuri Valtio: Neuvostoliitto
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 18.07.2008 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

18.07.2008 22:29 Tapio Muurinen: Vuonna 1964 ollessamme keskikoulun viidennellä luokalla Haminan Yhteislyseossa teimme luokkaretken Leningradiin. Luokanvalvojamme oli pappi, syntyjään terijokelainen. Tällainen luokkaretki ei tuolloin ollut suinkaan tavanomainen. Ylipäätään turistimatkat Neuvostoliittoon olivat olleet mahdollisia vasta muutamia vuosia. Leningradissa oli majoituttava, mutta Viipurissa sallittiin lyhyet pysähdykset mennessä ja tullessa. Matkabussimme oli tietenkin Onni Vilkkaan joku Scania tai Volvo. Viipurin asemalle sisälle emme uskaltaneet mennä käymään. Rautatiehavainnoista muistan sikäläiset jyhkeät höyryveturit ja ratatyöläiset, joista suuri osa oli naisia.
19.07.2008 01:45 Joni Lahti: On todella neuvostolainen tunnelma! Keskipisteenä virkalakkinen salkun kanssa. Onkohan peräti laivaston upseeri? - Tuolla oikealla ylhäällä oli jossakin muistaakseni ravintola (jollei vieläkin). - Kerran joukolla söimme siellä tulomatkalla ja taskuihin jäi vielä hirmuinen määrä ruplia. No, mitäs me niillä, kun ne olivat valtasosin hankittu besorkkaamalla. Asemaravintolan narikkababushka oli ommmellut yhden kaverin takissa katkenneen ripustuslenkin, raksin. Mummo teki kiitokseksi hurjan tilin ruplillamme. Mikään ei ollut oikein suhteessa mihinkään....
19.07.2008 13:16 Veijo Koskivirta: Ei ole yläkerrassa enää ravintolaa. Osassa entisessä ravintolan tiloissa sijaitsee TransKreditBank, joka on Venäjän rautateiden tytäryhtiö. Tuli muuten käytyä toukokuussa kyseisen pankin tiloissa. Rautatieläiset saavat pankista lainaa ilman takaajia, mutta paperisota on karmeeta ja yhtä karmee on korkokin, eli yli kolmekymmentä prosenttia. (Käyttäjä muokannut 19.07.2008 13:18)
19.07.2008 13:37 Tapio Muurinen: Asemalla olen käynyt ainoan kerran jotain 1980/-90 vaihteessa. Ravintolan oveltakin kurkkasimme. Erityisesti jäi mieleen aseman yleisökäymälä, joka oli maksullinen. Maksua vastaan sai palan paperia kassatädiltä. Annoimme hänelle reilusti ruplia. Silloin meitä oli reissussa "miehiä" kolmessa polvessa. Isäni oli mainiona Viipuri-oppaana, sillä hän oli ollut V:ssa juoksupoikana 1920-luvulla.
19.07.2008 14:57 Joni Lahti: No, enpä jää kaipailemaan ravintolan kulinarismia (enkä sitä WC:täkään, joka jäi ikuiseti mieleeni!!) - Tuolla stalinistisessa asemarakennuksessa tehtiin monesti mennessä pakolliset rahanvaihdot. 100 markalla sai 13 ruplaa miinus kulut. Se vaihtohan oli peitejuttu. Sitten tullessa oli tavaraa joillakin satojen ruplien arvosta. Tullissa piti olla mielessä varalta venäläisiä nimiä, jos joutui vastaamaan, keneltä tavarat oli saatu lahjaksi. Rahaahan ei virallisesti ollut arvoasiakirjan mukaan paljokaan! - Leivän hinta oli Neuvostoliitossa vakio ja vakauden tunnus (olikohan 12 tai 13 kopeekkaa kilolta?). Mummu olisi saanut narikkarahoillaan äkkiä tavaravaunullisen leipää oletuksella, että sitä olisi ollut. Siis aika suhteetonta:)
19.07.2008 22:03 [Tunnus poistettu]: Kuvassa näkyvä Viipurin nykyinen asema on valmistunut 1953, suunnittelijoina leningradilaiset arkkitehdit A. V. Vasiljeva, D. S. Goldgora, S. B. Speranskogo ja A. N. Berkova.
20.07.2008 13:36 Joni Lahti: Saattoi muuten olla niin, että Isä Aurinkoinen teki lähtöä tämän rakennuksen avauduttua tai oli juuri lähtenyt. - Tyyli on puhtaasti stalinistinen. Suomalainen Saarisen ja Geselliuksen 1913 avattu graniittinenhan tuhoutui 1941, kuva esim. http://www.viipuri2000.vbg.ru/hautaniemi​/ov_set18l.jpg Sääli.
20.07.2008 19:29 Jussi Mäkinen: Sampo: en osaa venäjää, mutta tuli mieleen ovatko arkkitehtien nimet tuossa taivutettu? Eli olisivatko Vasiljev, Goldgor, Speranski ja Berkov? Joku kielitaitoinen voisi kommentoida tätä. :) Ja kuva on komea!
20.07.2008 20:27 Olli Keski-Rahkonen: Venäjässähän tosiaan miesten nimet ovat maskuliineja ja naisten feminiinejä. A on varsin yleinen feminiinin pääte ja niinpä olettaen että arkkitehdit olivat miehiä, nimet ovat tuossa taipuneissa muodoissa.
20.07.2008 22:13 [Tunnus poistettu]: Täältä minä nuo tiedot kaivoin: http://vyborgcity.ru/text/text_15/text_1​5_16.htm ja tekstistä ensimmäinen kappale. En tosiaan osaa venäjää kuin yksittäisten sanojen verran - ja tietysti aakkoset - ja taitaisipa tuo taivutus mennä juurikin niin kuin Jussi Mäkinen kertoi.
20.07.2008 22:49 Joni Lahti: Mitä todennäköisimmin miesten sukunimien taivutusmuotoja. "..,po projektu leningradskih arkitehtorov.." ja sitten nimet. Genetiivissä kai? - Vaikken osaa tuottaa venäjän kieltä, luulenpa, että vaikkapa Sokolov (siis mies) taipuu yksikössä Sokolova (gen.), Sokolovu (dat.), Sokolova (akk.), Sokolovym (instr.) ja o Sokolove (prep.). Monikossa sitten oma kaava. Jos etunimi on mukana, taipuu sekin yksikön sijoissa! Vekkulia. - Onhan tuolla Sampon antaman sivun listoissa ainakin yksi naisarkkitehti, Irina Aleksandrovna Popova. - Kuva on hieno, ei rakennus niinkään. Kiitos vaan Tapiolle kuvasta jälleen.
21.07.2008 00:09 Joni Lahti: Paitsi tuo Speranski, se kun ei ole venäläinen nimi, vaan pikemminkin puolaa, taipuu näemmä kuten neutri. Naisten venäläisiä nimiä en osaa taivuttaa, mikä on kauhea puute ja riesa ....:) (Käyttäjä muokannut 21.07.2008 00:12)
22.07.2008 19:44 Timo Valtonen: Speranski on aatelinen venäläisnimi, joka löytyy myös helsinkiläisenä kadunnimenä,koska eräs Mihail Speranski oli suuri venäläinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka vaikutti m.m. Suomen autonomianmuotoutumiseen kun Ruotsi meni ja hävisi Suomen Venäjälle. Speranskintie muuten alkaa (tai päättyy) parhaillaan purettavaan satamarataan. - Nimi on adjetiivimuodossa niin kuin esim. nimet Nevski ja Rimski, joten se saa -ogo (ääntyy -ava) päätteen yksikön genetiivissä.
22.07.2008 20:41 Joni Lahti: Totta! Tuoltahan taivutettu muoto löytyy tekstistä http://www.rulex.ru/01181155.htm Hyvä, että selvisi. - Jäin vain miettimään liian pitkään puolaisperäisiä nimiä kuten esim. Kurnitski, joita löytyy mm. Tallinnasta. Ovat puolaista juurta.
22.07.2008 21:36 Joni Lahti: Pahus virhettä, siis puolalaista tietenkin.
23.07.2008 08:58 Jouni Hytönen: Heh, onpa helppoa, kun nykyään ruplia saa vaihtaa todelliseen kurssiin mistä tahansa vaihtopisteestä, kunhan nyt vähän katsoo kursseja. Silti jotkut jatkavat vanhoilla kaavoilla ja vaihtavat tutulta Lada-mieheltä rajapuomin jälkeen. Tuntuu vähän hassulta.
23.07.2008 09:00 Jouni Hytönen: Viipurissa toimii Vyborg-Bank, jota voin viiden vuoden kokemuksella suositella kaikille. Siellä on aina paremmat kurssit kuin Pietarissa ja välityspalkkiota peritään vain 10 ruplaa. Yksi pankin toimipisteistä sijaitsee tuossa asemarakennuksen alakerrassa. Sinne ehtii hyvin junien veturinvaihtopysähdyksen aikana, jos ovat aikataulussa. :)
23.07.2008 15:40 Joni Lahti: Niin, neukkuaikanahan pankissa vaihtaminen oli pelkkä muodollisuus. En muista enää näitä eri vaihtokursseja, mutta periaate oli, että mitä hienommat puitteet paikassa oli, sen vähemmän sai markalla ruplia, mutta vaihdon riskit samalla pienenivät. - En muuten muista nykyruplankaan moninaista kurssielämää, vaihtelu ei kuitenkaan mielestäni ole samaa luokkaa kuin "kovan" ruplan aikana. - Hyvä vihje, pitää pistäytyä tuossa pankissa :)
23.07.2008 22:50 Tuukka Ryyppö: Kyllæhæn se ladavaihto on yhæ yksiløn talouden kannalta halvempaa kuin pankissa vaihtaminen. Ladatyyppien kanssa kun vaihtaa rahaa, on kyse yleensæ mafiarahasta, jota ei muuten saataisi mihinkææn tungettua. Vaihtamalla se suomalaisten kanssa euroihin saadaan raha kætevæsti pestyæ ja mafiatoiminta pysyy toimivana. Oma kysymyksensæ sitten on, pitæisikø tællaista tukea vai ei. (sori, kæyttæmæni kone on tanskalaisen kaverini..)
23.07.2008 23:58 Joni Lahti: Jep, ei pitæisi. Pimeæt ajat ovat ohi. Eivæt enææ Popedamiehet ruplanipuillaan meikælæistæ tørki! Se on jæmptti. - Mutta hyvææ kesææ myøs!
24.07.2008 18:49 Tuukka Ryyppö: Anteeksi, toveri Lahti, mutta huvituin tekstistänne.
24.07.2008 19:21 Joni Lahti: Iloinen asia joskus näinkin päin, kun ollut yleensä huvittumisen suhteen vain toisin päin, gospodin Ryyppoe:)
18.03.2017 00:57 Esa J. Rintamäki: Eräässä televisio-ohjelmassa vähän aikaa sitten kerrottiin suomalaisten turismista Neuvostoliittoon. Rahan vaihdossa paikallisten katujobbarien kanssa saattoi käydä niinkin että Suomen markkoja rehvastellen vaihdettaessa saikin paksun nipun jugoslavialaisia seteleitä, joissa oli sankarillinen sotilaan kuva ja kyrillisiä kirjaimia. Jugoslaviassa tuolloin laukkasi kauhea inflaatio, ja paksu nippu taisi olla vain parin dollarin arvoinen. Vielä kun lisätään suomalainen humalatila, jonka ansiosta valppaus kärsi, niin tällainen jobbarilta saatu mukaneuvostoliittolainen raha meni täydestä. Ohjelmassa haastateltu entinen ilonainen muisteli suomalaisia asiakkaitaan lämmöllä. Samoin miliisin edustaja kuvaili suomalaisia turisteja sanoilla: täydessä tuiskeessa, kun bussista ulos astuivat...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!