26.07.2007 / Sysmäjärvi, Outokumpu, Sysmäjärvi

26.07.2007 Punarinta vahtii kilometrillä 585 kovinkin tarkkaavaisesti että pysyykö se T4663 aikataulussaan. Ei kuulu, ei näy ja tarkkaavaisuus lopahtaa hetken kuluttua. Bongari sensijaan jää vielä odottamaan sitä junaakin.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Perttu Karttunen
Lisätty: 26.07.2007 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

27.07.2007 01:38 Tuomas Pätäri: Tuliko se, vai tiesikö lintu paremmin? :) Monesti tulee junia odotellessa sihdattua noita lentäviä, mutta harvemmin ne näin kiltisti poseeraavat.. ainakaan siihen asti kun saa laukaistua :)
27.07.2007 12:06 Perttu Karttunen: Tulihan se junakin. Lintu kyllä poseerasi useampaankin otteeseen, mm. kiskoilla ja aurausmerkin päällä. Lienee bongarilaji koska tuntui pesä olevan radan välittömässä läheisyydessä.
30.07.2007 11:43 Jussi Mäkinen: :D
26.04.2021 21:16 Rasmus Viirre: Olipa tilanteet mitkä tahansa, niin luonto&juna-kuvat tuovat aina hymyä kasvoilleni. :)
27.04.2021 14:32 Tauno Hermola: On se ihme, että tuollainen pullukka noilla lyhyillä siivillään lentää :)
27.04.2021 18:59 Esa J. Rintamäki: Ernst Heinkel kertoi kirjassaan, kuinka hänen lentokonesuunnittelijainsinöörinsä olivat laskeneet kimalaisen lento-ominaisuuksia, mitä tulee siipipinta-alaan ja painoon sekä näiden suhteeseen. Tulos: kimalaisen ei olisi pitänyt kyetä lentämään! Kimalainen ei kuitenkaan tiedä sitä ja lentää vaan...
24.01.2024 20:08 Timo Humalisto: Näin jälkiviisaasti ajatellen oli riskaabelia pitää kyseisiä suunnittelijoita palkkalistoilla.
24.01.2024 23:17 Esa J. Rintamäki: En nyt sanoisi, herra Timo. Güntherin veljekset (Walter ja Siegfried) olivat perin kekseliäitä, mitä tuli aerodynamiikkaan. Tästä osoituksena oli esimerkillisen sulavalinjainen Heinkel He 70 Blitz (ensilento 1.12.1932), joka hieman BMW VI-moottorilla sentään saavutti 377 km/t nopeuden. Bimmer-mylly oli V-12, teholtaan 600 hv.

Lockheedin matkustajakone "Orion" vuonna 1931 oli hiukan "ujosti" aerodynaaminen, samoin Boeingin tyyppi 247. Ja Polikarpovin I-16-hävittäjä myös, vaikka se oli Blitziä nuorempi. Tunnetusti ryssällä oli varaa kaataa määrättömästi resursseja sotavehkeisiin, muun tuotannon kustannuksella.

Osaako kukaan nimetä yhtäkään neuvostovalmisteista ompelukonetta, vaikka edes Singerin kopiota? EI SELLAISTA, joka olisi Kannakselta tai Ukrainasta ryöstetty!

Englantilaiset katselivat silmät tarkkana saareltaan mannermaalle, tilasivatpa yhden Blitzin, jonka nokalle heitettiin Rolls-Royce Merlin. Uskoisin tästä koneesta jotenkin syntyneen inspiraationkipinän, joka yhdessä kilpailuvesitaso Supermarine S.6:n kanssa edesauttoi kuuluisan Spitfiren ilmestymistä Englannin taivaalle.

Myöhemmät Blitzit näkivät hiukan sotaakin, tiedustelupommittajina Espanjan sisällissodassa. Pääasiassa Blitzit liihottelivat Lufthansan riveissä nopeina pkamatkustajakoneina natsi-Saksan sisäisillä reiteillä.

Saman muotoilukielen lapsina kunnostautui myös 2-moottorinen Heinkel He 111 ("Lapio" tai espanjaksi "Pedro") toisen maailmansodan aikana.

Heinkelhän innovoi oman kaksimoottorisen suihkuhävittäjänsä, tyypin He 280. Ei sen suunnittelijaporukka nyt niin toivotonta ollut?

Se vaan, että mainittu He 280 sai kenkää, kun resursseja keskitettiin Messerschmitt Me 262:een (Aatun sekoillessa siitä "salamapommittajaa"). Samalla HeS-suihkumoottoriprojektit haudattiin, Junkers Jumon hyväksi.

Sanotaan, että jokaikinen niksmanni, joka tietää sen, miten päin harppia pidetään kädessä, olisi valmis tekniikan tohtori.

Minun nähdäkseni em. kimalaisjuttu osoitti sen, että kukin teoria olisi oman aikansa kuva, pähkäileehän joku jossain päin maailmaa aina jotakin. Kehitys kehittyy, vaikka joskus saisi sitä vähän toppuutellakin, tottumisen aikaan saattamiseksi.

Saa nähdä, mitä tekoäly tulevaisuudessa saakaan aikaiseksi, rutiinitöiden ähräämisen lisäksi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!