06.07.2007 / Luleå, Ruotsi
06.07.2007 Malmivaunuja Norrbottens Järnvägsmuseumissa.
Kommentit
| 22.02.2012 20:30 | [Tunnus poistettu]: | Koskas nämä ovat viimeksi olleet käytössä - rautamalmirikastetta ilmeisesti on kuljetettu? | |
| 26.02.2012 23:39 | [Tunnus poistettu]: | Muutoinkin kun puhutaan malmijunista, lastina on lähes poikkeuksetta rikastetta; niitä suoraan malmiosta irroitettuja raakamalmilohkareita kun kuljetetaan junilla vain kaivoksen sisällä, ja sielläkin vain louhintapaikalta murskainkuilulle. Sivukivi on nimittäin turhaa painoa kuljetuksessa ja siksi se poistetaankin mahdollisimman varhain jo prosessin alkupuolella: malmi jauhetaan hienoksi ja sitten se yleensä veteen sekoitettuna menee eri rikastamoihin: rauta magneettirullille, kulta, hopea ja platina elohopea- ja syanidiliotukseen, muut malmit etupäässä vaahdotusrikastamoon. Se on aika monipuolista puuhaa, ja joissakin kaivoksissa käytetään yhä kapearaiteisia kuuppavaunuja sen jäteliejun kuljettamiseen omalle kaatopaikalleen. Näin siksi, että esmes jalometalleista jäävä kivilieju on syanidin myrkyttämää ja vaatii oman paikkansa johon sen saa kipata. Rikastetta kuljetetaan kahden sorttisena, joko irrallisena kuten mm. ne puskuproomukuljetukset Ruotsista tai sintrattuina pelleteiksi joita oli lastina mm. siinä Suomen kauan suurimmassa vakituisessa tavarajunassa... 5056 se taisi olla... joka ajoi Vartiuksesta Raaheen kolmen Iso Vaikeen vetämänä. |
|
| 27.02.2012 19:57 | Jouni Hytönen: | 5053. Ja tuleehan Vartiuksesta vastaavia junia kahden Sr2:n vetämänä jatkuvasti Ouluun. Siellä ne ilmeisesti pätkitään kahden Sr1:n vietäviksi kokonaisuuksiksi (?) edelleen Ykspihlajaan. | |
| 28.02.2012 11:35 | [Tunnus poistettu]: | Ai että kahdella Alppiruusulla? Enää eivät sitten ilmeisesti ole 59 vaunun mittaisia - vai onko sveitsiläisessä sen verran tehokkaampi kompressori; monivetoahan tarvitaan etupäässä jarruvoiman eikä niinkään vetovoiman vuoksi, kun yhden tai monesti kahdenkaan veturin puhallus ei riitä ylettömän raskaaseen junaan jarrupaineeksi. | |
| 28.02.2012 13:36 | Kimmo T. Lumirae: | Monivetoa tarvitaan nimenomaan vetovoiman vuoksi. Jarruilmaa menee jokseenkin yhtä paljon riippumatta siitä, onko juna kuormattu vai ei ja yksi sähköveturi - kumpaa mallia tahansa - vie kyllä helposti 200 akselia tyhjää junaa, mutta kun täysi painaa 4000 tonnia, siinä ei meinaa parikaan riittää. Junan jarrujohdon paineilma syötetään aina johtoveturin kuljettajaventtiilistä ja kuljettajaventtiilin läpäisykyvyssä on oman rajoituksensa. Kuitenkin silloin, kun juna on ladattu täyteen, ei kuljettajaventtiilin läpi saa kulkea juurikaan ilmaa, vaan junan on oltava tiivis (tähän sääntöön on huojennus silloin, jos junassa on venäläisiä vaunuja). Niinpä veturin kompressorin teho ei suoranaisesti ratkaise vedettävän junan kokoa eikä painoa. Suurin kalustossa ollut kompressori on ollut sinulle, Kari, niin rakkaassa haisulissa: Dr13:ssa! Kompurassa oli iso ylimitoitus, koska se oli päämoottorikäyttöinen ja sen piti huolehtia paineilman riittävyydestä myös silloin, kun toinen pääkone seisoo ja toinen käy vain tyhjäkäyntiä. |
|
| 28.02.2012 14:41 | [Tunnus poistettu]: | Sitaateissa "rakkaassa" eli yli-inhokissa! En todellakaan osaa sanoa miksi: inho oli kuitenkin ensinäkemältä suora eli Toijalan laiturilla kun pohjoisen suunnasta tällaisen vetämä mönki ohi joskus -61 tai niillä main: reaktioni oli että mikä tuo kamala hirviö on - aika suora kommentti kahdeksanvuotiaalta! Ja sitten kun hiukan myöhemmin sain tietää loputkin eli ne lehmänkaupat jotka asiaan liittyivät ja vielä sen höyryveturien vainoamisen - se oli vain bensaa korkeapainesuihkuna ennestäänkin roihunneeseen tuleen! Vehkeestä tuli minulle auttamatta "kaiken pahan konkretisoituma" - siksi ette tule näkemään minua mailia lähempänä juhlajunaa tänä vuonna; sillä poikkeuksella kylläkin että jos veturina on koko päivän 1021 tai 1009, niin se muuttaa asian. Mutta Nakkiputka - ei ikinä! |
|
| 28.02.2012 21:44 | Jorma Rauhala: | Tiedoksi meille muille rautatiehistorian harrastajille ja muillekin 150-vuotistilaisuuksiin tuleville: "Kippari" on kaikkien tapahtumien aikana joko kotonaan tms. tai sitten on tavattavissa korkeintaan Jokioisten museorautatien junissa. Eiks´ vaan? | |
| 28.02.2012 22:56 | [Tunnus poistettu]: | Näin on! Poikkeuksen teroitan vielä kerran: siinä ja vain siinä tapauksessa että se haisuli pysyy tallissaan ja juhlajunaa vetää höyryveturi, tulen mukaan. | |
| 28.02.2012 23:12 | Jarkko Korhonen: | Lähtee sivujuonteeksi, mutta onko yhdessäkään höyryssä JKV:tä? (ei kai) | |
| 28.02.2012 23:31 | Niila Heikkilä: | Suomen ainut JKV-museoveturi on juurikin tuo Valtterin vetäjä. Vai olikos Porvoon Tka:ssa JKV-laitteisto, ja lasketaanko se museokoneeksi? Nythän olisi teoriassa mahdollista rakentaa myös Dr13-parivetokin liikkumaan pääradoilla, jos Haapamäen kone laitettaisiin apukoneeksi ja johtoveturina JKV-Alstommi. | |
| 29.02.2012 01:25 | Ville Lindblom: | Porvoon Tekarissa on JKV mutta sitä tuskin lasketaan museokoneeksi kun lähinnä radan kunnossapitoon käytetty. | |
| 29.02.2012 08:05 | Teppo Niemi: | Niin. Eikös Jokioisten Museorautatiellä ole silloin liikennepäivä?. Onhan se pieni helpotus siellä liikennemiehityksiä suunnittelevalle, että ensimmäinen, joka kannattaa varata liikennöintitehtäviin on ilmeisestikin löytynyt. | |
| 29.02.2012 11:06 | [Tunnus poistettu]: | Tuo nyt on vanha perinne jo muutamalta vuodelta... |