19.01.2002 / Kouvola, Kouvola asema

19.01.2002 Sm2:n keulakuva

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kouvola asema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kouvola
Kuvaaja: Kimmo Viitanen
Lisätty: 25.07.2002 00:00

Kommentit

26.07.2002 23:18 Antti: Hieno kuva
02.08.2002 20:23 Jpl: Miten tuo punainen lamppu on yksinään päällä?
10.08.2002 22:00 Janne: Palaahan tuo toinen valkoinen puskinvalokin.
22.08.2002 19:17 Jpl: Jonkinlaiset seisontavalot?
10.03.2003 11:04 masa: Merkki kuskille tai konnarille että tämä pää on keulana eikä peränä
17.03.2003 16:36 JanneR: Kameran salama "sotkenut" noita valoja.
24.03.2003 14:39 Jouni: Olisikohan kyseessä vasemman raiteen punavalo? Vai onko sitä enää JT:ssä?
23.04.2003 18:12 Jouni: Kuulin luotettavalta pikkulinnulta, että kysymyksessä on Sm2-junan ominaisuus, eli runko on seisontatilassa.
24.04.2003 20:49 Masa: Kyseessä on seisontatila,ulkoa päin tultaessa näkee kumpi pää on keulana.Koska määrä asemalle saavuttaessa ja rungon pitkään seistessä sitä ei voi heti kääntää toiseksi pääksi(paineet karkaa).
24.04.2003 20:51 Masa: On myöskin merkki konnarille että kuski ei ole paikalla toisessa päässä.
20.07.2003 22:14 Joni Tuominen: Mistä sen näkee, että kumpi pää on keula ja kumpi perä, jos kummassakin palaa yksi punainen ja yksi valkoinen valo?
21.07.2003 10:43 Tommi: se on ollu vaan moka jos molemmissa päissä on puna/valkovalo päällä. Tuota yhdistelmää käytetään etupään merkkinä eli siinä päässä kummassa on yhteisajokytkin ETUPÄÄ asennossa elikkäs sen kautta kompressori saa ohjauksen ja pumppaa kun paineet laskee tarpeeksi alas.Jos valot ovat pelkästään punaiset kuljettaja tietää toisen pään olevan etupäänä ja tällöin tässä toisessa päässä ei tarvitse käydä
22.07.2003 18:42 Christian: Muuten, Sm2:ssa reittikilven valo palaa, jos OIKEA puskinvalo on päällä(ei ole väliä onko pun. vai valk.).Sm1:ssä taas valolle on oma katkaisija.
22.07.2003 18:45 C: Ja Sm1:ssä ei ole enää nahdollisuutta saada tällaista pun./valk.-yhdistelmää päälle, koska puskinvaloille on vain yksi katkaisija, joka ohjaa kumpaakin valoa.(Käykääpä vaikka Helsingin asemalla katsomassa:Sm1:ssä palaa joko valk./valk. tai pun./pun. ; Sm2:ssa on punainen ja valkoinen samaan aikaan päällä)
23.07.2003 14:05 Pasi Hölttä: Miten lie tilanne saneeratussa Sm2:ssa, luulisin siinä olevan asian kuten muissakin saneeratuissa yksiköissä. Ennen saneeraustahan Sm1:ssäkin sai "seisontavalot" päälle.
23.07.2003 20:45 Joni Tuominen: Mutta, edelleenkään en saanut vastausta siihen, että mistä tietää kumpi pää on mikäkin, jos kummassakin päässä on yksi punainen ja yksi valkoinen valo?
23.07.2003 20:46 Joni Tuominen: sainpa vastauksenkin kun lukee tarkemmin, sori... eli siis on moka, jos kummassakin päässä on puna/valkovalot. Kiitos!!
22.12.2003 18:39 Jarkko Rokka: Itse olen ajanut moista junaa Mikkeli-Kouvola välin.
15.05.2004 19:37 Risto Hyvärinen: Lisäksi sähköjunissa on sellainen ominaisuus, että kun ne on "lämmöllä" niin hoska ei tule alas ja pääkytkin avaudu, jos ajolangasta sattuu katoamaan jännite. Käytöllä ollessa alijänniterele avaa pääkatkaisijan tiputtaa sudin.
26.03.2013 01:10 Topi Lajunen: Arvontakuva.

Sm1/2-kalustossa valojen ohjaus on täysin manuaalinen, ennen saneerausta vieläpä siten, että oikeaa ja vasenta puolta pystyi ohjaamaan erikseen. Kun lisäksi erinäisten ohjauspiirien kytkentä tehdään manuaalisesti "yhteisajokytkimestä" ja seisontatilan valinta omasta manuaalisesta kytkimestään, niin keksittiin, että erilaisia valoyhdistelmiä käytetään ulospäin informoimaan henkilökunnalle, missä tilassa juna on, ja missä asennossa yhteisajokytkimet ovat kussakin päässä.

Näin ollen esimerkiksi kuljettajan ei tarvitse erikseen käydä ohjaamossa tarkistamassa yhteisajokytkimen asentoa, mikäli se on jo valojen perusteella oikeassa asennossa. Valojen merkitys on/oli seuraava:

- Punavalot: Yhteisajokytkin on asennossa T (takaohjaamo).
- Ei valoja lainkaan: Yhteisajokytkin on asennossa K (keskiohjaamo).
- Valkovalot: Yhteisajokytkin on asennossa E (etuohjaamo). Lisäksi aiemmin tällä viestitettiin, että etuojaamon ajopöytä on auki, eivätkä junayksiköt ole seisontatilassa.
- Toisessa valkoinen, toisessa punainen: Yhteisajokytkin on asennossa E, ja junayksiköt ovat seisontatilassa. Tätä ei siis enää voi viestiä, vaan nykyään tässäkin käytetään valkovaloja.

Normaalissa "käyttötilassa" siis yhteiskäyttökytkimellä etuohjaamoksi valitun avatun ajopöydän kytkimet ohjaavat järjestelmiä (kuten virroittimen asentoa, pääkatkaisijan ohjausta). Mikäli ajopöytä nyt suljetaan, hetken kuluttua (aikareleen auettua) ohjaukset katoavat, ja esimerkiksi virroitin tulee alas.

Kun junayksiköt ohjataan seisontatilaan, erillinen seisontatila-automatiikka ohjaa vastaavia järjestelmiä, ja näin voidaan kaikki ajopöydät pitää suljettuina. Lisäksi seisontatila-automatiikka sulkee automaattisesti jännitekatkon ajaksi auenneen pääkatkaisijan, kunhan jännite on palannut ajolankaan.

Riston edellä olevaan viestiin korjauksena: virroitin ei suinkaan tule alas pelkästään ajolangan jännitteen häviämisen seurauksena - senhän pitää nimen omaan olla kiinni langassa, että junayksiköllä ylipäätään on tieto ajolangan jännitteestä. Alijänniterele avaa vain pääkatkaisijan. Sen sijaan virroitin tulee kyllä alas, mikäli se ei saa ylösohjausta joko avonaisesta ajopöydästä tai seisonta-automatiikalta. Tai, mikäli pitkän jännittömyyden (tai muun syyn vuoksi) virroittimen ilmanpaine laskee alle tietyn raja-arvon, alipainerele reagoi ja laskee virroittimen alas (ja avaa pääkatkaisijan). Muutoin saattaisi hiipuva paine hivuttaa virroitinta alas pikku hiljaa, jolloin se vetäisi itsensä ja ajolangan välille valokaaren joka mahdollisesti polttaisi langan poikki.

Näin siis Sm1/2-kalustossa. Uudemmissa vekottimissa onkin sitten aaaaaivan eri systeemit.
26.03.2013 01:16 Topi Lajunen: Ja niin, kompressorista vielä.

Koko letkan kompressorit saavat ohjauksensa siitä ohjaamosta (tai sen vaunun painekytkimiltä), jonka yhteisajokytkin on E-asennossa - riippumatta ajopöydän aukiolosta tai seisontatilasta. Näin ollen vähintään letkan jonkin ohjaamon on oltava "keulana", mikäli letka seisoo itsekseen vähänkään pidempään. Muutoin eivät kompurat käy, ja ilmat saattavat vähitellen pihistä pihalle.
26.03.2013 01:25 Jouni Halinen: Topi: mitä tämä sitten tarkoittaa. Telkkarissa ajeli tänään (jossain uutispätkässä) matkustajajuna, kamera "katsoi" liikkuvaa junaa takaapäin, kummatkin punavalot olivat pimeänä, oikeanpuoleinen syttyi äkkiä (niinkuin jarruvalo) mutta paloi vain muutaman sekunnin, sen jälleen oli koko takapää taas pimeänä?.
26.03.2013 01:46 Topi Lajunen: Ei hajuakaan. :) Ellei sitten jokin kosketushäiriö, tai ehkä LED-tekninen välkyntäilmiö, joka aiheuttaa mm. nykyaikaisten LED-määränpäänäyttöjen kuvaamisvaikeuden lyhyillä valotusajoilla. Eli kun se lamppu todellisuudessa värisee nopeasti, niin sopivasti jos kameran virkistystaajuus osuu kohdalleen, niin välillä näkyy välillä ei.

Ilmiö näkyy esimerkiksi tässä, opastinvalot värisevät nopeahkosti: http://www.youtube.com/watch?v=UTBiY6h5S​Xc

...tai himmentyilevät hitaasti, kuten tässä: http://www.youtube.com/watch?v=NBPOIyXEt​0Q

Todellisessa elämässä nuo Japanin poikien opastinvalot ovat ihan kiinteitä.
26.03.2013 09:04 Kurt Ristniemi: Olisko siis kyse kärrynpyöräefektistä, eli oikeammin stroboskooppiefektistä? Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Wagon-wheel​_effect
Länkkäreistähän on tuttu se ilmiö, että liikkuvan kärryn pyörät näyttävät välillä pyörivän taaksepäin, vaikka kärryt kulkevatkin eteenpäin. Efekti syntyy siitä, että elokuva koostuu peräkkäisistä still-kuvista, ja kun kärrynpyörän pyörintänopeus sattuu siten, että joku pyöränpuola sattuu peräkkäisissä kuvissa aina hieman edellistä taaemmas, pyörä näyttää tietenkin pyörivän taaksepäin.
Vähän paremmissa levareissa stroboskooppiefektiä käytettiin levylautasen pyörimisnopeuden säätämiseen. Lautasen reunassa oli mustia ja vaaleita ruutuja, jotka hehkulampun 50 Hz taajuudella tuikkivassa valossa näyttivät pysyvän paikoillaan, kun lautasen pyörimisnopeus oli oikea.
Vanha äitini ei selityksistä huolimatta ymmärrä, miksi länkkäreissä kärrynpyörät pyörivät talkaperin. :(
28.03.2013 11:23 Jorma Toivonen: Topi: Minulla on hämärä (eritttäin hämärä) muistikuva, että näihin Sm1/-2 yksiköihin olisi jossain vaiheessa lisätty ylim. kytkin "vajaa paine" piiriin. Tuo ohjaisi yksikkökohtaisesti komp. toimintaa (5,5 - 7), vaikkei "E-komentoa" jostain syystä löytyisikään - pitkässä junassa jokin välihana jäässä tai seisontatilassa "E" unohtunut. Onko tuota asennettu vai oliko vain suunnitelmissa?
28.03.2013 19:21 Topi Lajunen: Olen myös kuullut vastaavaa, ja ehkä jopa kertonut kuulemaani eteenpäinkin, mutta mitää konkreettista todistetta meikäläisellä ei moisen painekytkimen olemassaolosta ole. Yhtä hämärässä siis olen minäkin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!