??.??.1974 / Iitti, Mankala, välillä Mankala (vanha)–Kausala
??.??.1974 Hr12 2238 tuo P 3:ta Mankalan - Kausalan välillä. P 12 odottaa, sillä siirrymme Mankalassa eteläiselle raiteelle. Lahden ja Kouvolan välinen rataosuus on perusparannuksen alla.
Kommentit
| 08.12.2005 23:47 | Jorma Rauhala: | Lienet viimeisessä vaunussa? Junassa P12 (tuo #2234 tekstissä ja #2238 kuvassa hieman hämmensi) hyvä vaunutasokkuus: kuusi puuta ja kolme peltiä. | |
| 08.12.2005 23:52 | Jouni Hytönen: | Erittäin asiallinen kuva! | |
| 08.12.2005 23:53 | Tapio Muurinen: | Yleensä tykkäsin matkustaa viimeisessä. Tuota numeroa pitää hieman säätää. | |
| 09.12.2005 00:33 | Sakari Kestinen: | Vähiten kömyä ja meteliä, sekä parhaat kuvat? :) | |
| 09.12.2005 02:24 | [Tunnus poistettu]: | Mitäs vaunut.orgin jengi tykkäisi siitä, jos tehtäisi kuukauden TOP 5-kuvat-äänestys ja vastaavasti myös sitten vuoden TOP 10? Mielestäni nimittäin tämä kuva sopisi juuri moiseen TOPpiin. Tässä voisi olla Jannella pähkinä toteutettavaksi. Tosiasiahan on se, että vaunut.org on tällaisenaan varsin tylsä alan ihmisten "kokoontumispaikka". Palkintona kuukauden kuvasta voisi olla esimerkiksi ilmainen jäsenyys vuodeksi kuvien lähettelyiden puolesta. Tämä on siis vain ajatus, mikä mulle juolahti mieleen. Kommentoikaa ihmeessä, voisiko olla toimiva idis. Sitten tietenkin pitää olla pelisäännöt, että sama kuvaaja ei voi perättäisinä kuukausina voittaa skabaa. | |
| 09.12.2005 02:26 | Juhani Pirttilahti: | Täällä oli jo olemassa kuvien arvostelusysteemi, mutta se poistui käytöstä väärinkäytösten takia. | |
| 09.12.2005 02:33 | Arto Papunen: | Ei mitään järkeä. | |
| 09.12.2005 08:17 | Tapio Muurinen: | Rauhoitan tilanteen heti alkuunsa! Tuo Mikon mielipide oli hänen omansa. En minäkään ole kuullut tuollaisista kilpailuista, koska olen ollut täällä niin vähän aikaa. Minusta se ei ole hyvä, koska se vääristäisi tämän hyvän ja monipuolisen foorumin ideologiaa "jokaiselle jotakin". Me olemme kaiketi niin heterogeeninen porukka mitä tulee ikään, kokemukseen, sukupuoleen, jne. Kuvaajina on kymmeniä vuosia harrastaneita ja aivan vasta aloittaneita. Ei olisi tasapuolista. Tämä vanha systeemi näin lyhykäisesti perusteltuna on paras. Maksan mielelläni tuon käyttömaksun, joka Jannelle ilman muuta kuuluu tämän foofumin ylläpidosta. | |
| 09.12.2005 11:39 | Miika Rissanen: | Kuvien arvostelu on vähän ikävää. Lähes jokainen kuva on dokumenttina arvokas. | |
| 09.12.2005 11:46 | [Tunnus poistettu]: | Heh, no puhallan ideanalun poikki heti kärkeen. Mahdollinen ilmainen kuukausi/vuosi kuvakilpailun voittajalle oli vain yksi ajatus, jonka tarkoitus oli herättää keskustelua, mutta mikäli jengiä ei moinen innosta, niin eipähän siinä sitten mitään kilpailuja tarvita. Toki nykyinen systeemi on hyvä näinkin, mutta airliners.netistä vaan moinen tuli mieleen, sillä siellähän on #1 of last 24/48 hours...#4 of last 24/48 hours, eli vuorokauden parhaat kuvat. Tosin en tiedä on siellä tarjolla mitään "palkintoja". Anyway, tämä keskustelu oli minun puolestani tässä. | |
| 09.12.2005 11:53 | Ville Saarelainen: | Täällä ollut arvostelusysteemi ei oikein toiminut, koska arvostelun perusteet ja painotukset oli jokaisella erilaiset ja toisinaan oudotkin. Esim. vanhoille 80-luvun kuville rupesi tulemaan täysiä pisteitä vain kuvien iän takia sisällöstä riippumatta, ja jotkut saivat päähänsä antaa "kostoarvosteluja" eli nolla pistettä jokaiselle tietyn kuvaajan kuvalle. Niinpä arvostelusysteemi sitten poistettiin. | |
| 09.12.2005 13:46 | Pekka V. Puhakka: | Airlinersissä taitaa kyseessä olla vuorokauden katsotuin kuva tms. | |
| 09.12.2005 20:04 | [Tunnus poistettu]: | Jos nämä sivustot ovat herra Nynnyn mielestä tylsiä, niin aina on olemassa sellainen mahdollisuus, että siirtyy toisille, mielestään vähemmän tylsille sivuille. | |
| 09.12.2005 22:13 | Jorma Rauhala: | Lentsikoiden kuvaus on omasta mielestäni aivan eri maailmasta kuin kiskoliikennekuvaus. Mitä olen nähnyt, niin tavallinen ilmailuharrastaja kuvaa platalla koneita ja kerää yksilöitä spottausmielessä. Junien kuvaus on sata kertaa monipuolisempaa. Voi kuvata junan asemalla, metsässä, järvenrannassa, kaupungissa, teollisuuslaitoksessa, ihan melkein missä vain. Juuri hetki sitten tuli tks:ltä junakuva, joka oli otettu Finlandiatalon lämpiöstä ilmeisesti jonkin "filharmoonikkojen" tauolla. Raitiovaunukuvaajat taltioivat puolestaan kaupunkikulttuurin jatkuvaa muutosta: talot, autot, (naisten) vaatemuodin muutokset jne. Kaikella kunnioituksella ilmailuharrastajia kohtaan, on hieman väritöntä se kuvaushomma! | |
| 09.12.2005 22:39 | Tapio Muurinen: | Älkää nyt hyvät ihmiset enää arvosteko Mikkoa noin. Se oli hänen spontaani ajatuksensa, joka meni jo! Jorman kanssa olen jyrkästi samaa mieltä, että rautateihin liittyvä kiinnostus ja valokuvaus sen kylkiäisenä, on lähempänä meitä tavallisia pulliaisia, eri "tasoineen" (hienostiko sanottu?). Rovaniemeläisellä psykiatri Antti Liikkasella on meistä oma näkemyksensä :). - Ihan sama tuli mieleen tuosta Finlandiatalosta, tunnustan. Myös luonto hienoine vivahteineen tuntuu olevan yhdistävä tekijä. | |
| 09.12.2005 23:02 | Jorma Rauhala: | Myös rovaniemeläisellä kirjailijalla ja taiteen kandidaatilla Pekka Jaatisella on oma näkemyksensä kiskoliikenteestä kiinnostuneista :( | |
| 09.12.2005 23:20 | Tapio Muurinen: | Niin, väärinkäsitysten välttämiseksi, tuosta Antin näkemyksestä jäi sana "tosin" pois, mutta minua se hymyilyttää. | |
| 10.12.2005 13:19 | Eero Heinonen: | Jos nyt vielä jotain pitää rautatieharrastuksesta sanoa, niin on siitä hyötyä ihan yleissivistyksellisesti. Esimerkiksi oppii tuntemaan kotimaan ja miksei ulkomaidenkin maantietoa paljon paremmin, oppii myös yhteiskunnan rakenteesta paljon. Tiedät esim. missä kaupungissa Suomessa on paljon teollisuutta, missä taas työtä tuo satama ja vaikka mikä kaupunki on tärkeä Suomen viennin kannalta ja näin tärkeä paikka koko Suomen taloudelle. Ainakin itselleni hyötyä on ollut paljon myös ihan tavallisessa arkipäivä elämässä. | |
| 10.12.2005 13:49 | [Tunnus poistettu]: | Tapio: Juuri näin, se oli vain yksi spontaani ajatus siitä, kuinka vaunut.orgia voisi kehittää johonkin suuntaan. Tuntuu vähän hullulta mitään ehdotella, jos vastakaiku on tällaista... :-/ Reuben: Missään kohtaa minä en ole sanonut, että vaunut.org olisi tylsä. Sisälukutaitoakin voi kehittää. | |
| 10.12.2005 13:53 | Olli Keski-Rahkonen: | Olisiko tuollainen "top of 24 hours" -tyylinen lista sitten niin huono idea? Systeemissähän ei olisi mitään mahdollisuutta arvostella kuvia muuten kuin kommentoimalla, itse lista perustuisi vain kuvien katselumäärään tietyn viimeksikuluneen ajan sisällä. Se voisi tuoda esille mielenkiintoisia otoksia helpommin kuin esim. nyt otsikon molemmin puolin olevat arvontakuvat. | |
| 11.12.2005 11:32 | Aki Grönblom: | Näin, on. Ja esim kommentteja selaamattakin tietäisi, mikä tänään tai eilen on puhuttanut. Eli siis; "arvostelu" ei hyvä, mutta "katsotuimmat" ihan ok. | |
| 11.12.2005 11:50 | [Tunnus poistettu]: | Mr reuben voi kyllä kiittää itseään siitä, että piiloudn nykyään rottamaisen "nimimerkin taakse" Nythän voin sitten vapaasti v*******a kelle hyvänsä kukaan ei minua tunnista. Mr reubenille "palkinto" orgin ansiokkaasta kehittämisestä. | |
| 11.12.2005 11:59 | Jouni Hytönen: | Viemällä kursori nimimerkin päälle sivu näyttää muutakin kuin nimimerkin, että se siitä tunnistamattomuudesta. :) | |
| 11.12.2005 12:06 | [Tunnus poistettu]: | Ai tuolaanenkin ominaisuus, enpäs oo vielä tota huomannutkaan. No eepä sit tietenkään Reuben Vitikaiselle mitään palkintoa. | |
| 01.01.2006 21:44 | Jari Kuusinen: | Osoitteessa http://dy.fi/jn (maksullinen palvelu) voi käydä lukemassa ja suorittamassa vertailuja kuinka "väritöntä" se kuvaushomma oikein onkaan! ;) Kyseessä siis HS:n 31.12.2005 asiallinen ja todella hyvin tehty juttu lentsikkabongauksesta, mistä löytyy paljonkin yhteneväisyyksiä omaan touhuumme! ;) | |
| 22.10.2006 16:17 | Otto Siren: | Minusta ei ole yhtään huono idea erilaiset kilpailut kuten Tyttö&juna.Toivottavasti vastaavanlainen kilpailu tulisi joskus uudestaankin. | |
| 22.10.2006 16:30 | Jouni Hytönen: | Uudestaan? :) Sehän on menossa koko ajan. Voit laittaa oman kuvasi ehdolle vaikka heti. :) | |
| 22.10.2006 17:51 | Otto Siren: | Ok.Milloin se loppuu vai onko se kokoajan jatkuva kilpailu? | |
| 22.10.2006 18:56 | Jouni Hytönen: | Se jatkuu maailmanloppuun asti. Aina voi ottaa parempia Tyttö ja juna -kuvia. :) | |
| 01.01.2012 21:16 | Raimo Harju: | Eivät nämä Isot Hurut tainneet Sitikkalan mäkeen hyytyä. | |
| 02.01.2012 00:40 | Jorma Toivonen: | Kauan, kauan sitten, ei Huruilla paljon tarvinnut vierailla Kouvolassa (tavarajunat, Riihimäen miehistö). Muistaakseni ei tarvinnut Sitikkalan mäessä hiekoitusnappulaa hapuilla niinä harvoina kertoina, kun moinen oli vetäjänä tavarajunassa Kouvolasta Riihimäelle, vauhti kylläkin hiipui, mutta rauhallisin mielin ja täysin kierroksin aina Mankala saavutettiin. Muutamia epävirallisia ajoaikoja, ajalta jolloin tavarajunien sn75 oli vielä voimassa, Kv-Ri väliltä: Hr12 junapaino 1400tn:a - 2h20min, junapaino 1200tn:a - 2h5min. (Tr1 junapaino 900tn:a - 2h40min). Hr13:lla matka taittui 2h:ssa - suurin junapaino 1560tn:a, "hurjimmat" kuljettajat taittoivat matkan alle kahden tunnin 1500tn:n junalla (lähtö Kv:n matkustaja-asemalta "suorien rautojen" kautta - Vna-Ri junat, miehistön vaihto asemalla). (Käyttäjä muokannut 02.01.12 00:42) |
|
| 02.01.2012 00:40 | Tapio Muurinen: | "Alan miehet" tietävät paremmin, mutta molempien Hurujen perässä tuohon aikaan vedetyt 1500+ tonnin junat nousivat aina Sitikkalaan, jos kone oli kunnossa ja hiekkaa säiliöissä. Myöhemmin vaikeuksia oli silloin tällöin Sr1:llä parivedossa, kun 4500 tonnia piti tasossa nostaa 30 m ylöspäin. Jos toinen veturi alkoi lyödä ympäri, niin sitten olivat konstit vähissä. - Tässä ollaan juuri Sitikkalan mäen yläosalla; pahin on jo takana, mutta isolla tavarajunalla vauhti olisi verkkaista. (Käyttäjä muokannut 02.01.12 00:42) |
|
| 02.01.2012 08:54 | Kimmo T. Lumirae: | Vauhdin verkkaisuutta haluan kommentoida sen verran, että tamperelaisten Sitikkala oli varmaan ns. Siuron mäki. Se alkaa Siuron ratapihan itäiseltä tulovaihteelta ja oli muistaakseni ennen 12 promillea, 4 km, mutta perusparannuksessa saatiin loivennettua arvoon 11,5 promillea, 4,5 km. Korkeuseroa Siurolla ja Nokialla taitaa olla viidenkymmenen metrin luokkaa, ainakin Nokian länsipään töppäreestä mitattuna. Siinä on mäki, jota höyryveturiaikana melkeinpä pelättiin. Sitten jos alla oli Dr12 ja tonneja 1300, niin olipa alkuvauhti Siurossa 75 (suorilta) tai 35 (sivulta), niin kilometriä ennen mäen harjaa nopeus oli noin 17 km/h. Alkuun moinen köröttely tuntui aika hölmöltä, mutta se oli huomioitu ajoajoissa ja sitä se oli: MAN jyskytti 800 r/min (vanhat kuljettajat eivät suosineet ajoa ratti pohjassa, se kuulemma lisäsi vain 50 A ratamoottorivirtoja ja turhaan kuumensi koneistoa), toki saattoi olla se max. 900 r/min, pyörä piti, hiekkaa ei normaalisti tarvittu ja Hasler raksutti siinä hiukan alle kahdessakympissä; nopeus ei noussut eikä laskenut. Dv-pari toi 1600 tonnin junaa hieman alle 30 km/h samaa mäkeä. Dv oli tarkka ajettava, jos Siurosta päästiin läpi ja halusi optimoida mäkeen tulon; Siurossa piti nopeus olla juuri sn:n kohdalla tai mielellään viisarinleveyden verran yli (Siuroon tultaessa on pitkä pätkä tasaista järvenrantaa) ja sitten ratapihalla B-porras päällä ja sitten oli kaikki tehty, mitä voidaan, Dv-pari hyökkäsi mäkeen liki 85 km/h vauhdilla täysillä ahtopaineilla ja sitten alkoi vauhti hyytyä: 80-75-70, koneiden kierrokset laskevat 1500:sta lähemmäs 1200:aa, kunnes Voith vapauttaa kolmoselta kakkoselle ja kierrokset nousevat tappiin 1500:aan ja pysyvät siellä, nopeus laskee, toision kierrosluku vonkuu yhä alemmas ja voima pyörillä lisääntyy samassa suhteessa, 65-60-55-50-45 ja jossain 40 nurkilla Voith vaihtaa vielä alaspäin: kierrokset heilahtavat kun sekunnin osan ajan on yhtaikaa kakkonen ja ykkönen päällä, sitten kakkonen vapautuu ja veturipari jatkaa mäen hinkkaamista ykkösvaihteilla MGO:t laulaen 1500 r/min korkuista lauluaan, nopeus laskee vielä 40-35-30 ja nopeusmittari alkaa rauhoittua siihen 27...33 km/h nurkkiin. Vaihteisto kuumenee 90...100 asteeseen ja jäähdytys huutaa täysillä nokkakomeron säleiköt auki mutta arvot pysyvät näissä, pyörä pitää ja tonnijuna nousee mäkeä rauhallisesti mutta varmasti... Siinä menossa oli vanhan hyvä ajan tunnelmaa. Nyt tulla roiskaistaan reilun tuhannen tonnin junalla (tyhjiä Raumalta Tampereelle) Sr2:lla 88 km/h koko mäki kerralla ylös... |
|
| 02.01.2012 09:50 | Jouni Hytönen: | Kimmolla lienee kokemusta myös Partalan mäestä Jämsästä etelään lähdettäessä? Joskus ennen sähköistyksen käyttöönottoa olin tällä sillalla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Havaintopaikka&srs=EPSG%3A3067&y=6858561&x=397369&lang=fi katselemassa, kun täysi Jämsänjokilaakson paperijuna junnasi kolmen Dv12:n voimin Partalan mäkeä ylös. Nopeus ei mielestäni ollut edes tuota n. 30 km/h, mutta muuten kuvaus vaikuttaa tutulta. | |
| 02.01.2012 11:30 | Juhana Konttinen: | Olipa Kimmolta elävä ja kutkuttava kuvailu matkasta Siurosta Nokialle ja samoin Voithin työskentelystä. Laitetaan vielä kuvitus nousun juurelta asiaan kuuluvine merkkeineen (jotka on nyt jo siivottu radan varresta pois): http://vaunut.org/kuva/32403 . Partalan mäki on tosiaan myös melkoinen urakka veturille. Ensin on lähtö Jämsästä jyrkän kaarteen kautta, joka varmaankin hidastaa pitkää junaa. Kun mutka oikenee ollaan jo tuntuvassa nousussa Kilpakorven suoralla. Mäki taittuu hetkeksi, kunnes alkaa varsinainen Partalan mäen nouseminen ja kiertäminen. Nytkymen jyrkissä kaarteissa ollaan jo onneksi pahin voitettu. Jyväskylästä etelään suuntautuneille rahdeille onkin Jämsän rankan lähdön takia toisinaan annettu helpostusta, järjestämällä kohtaaminen Jämsän sijaan Jämsänkoskella. Tällöin saadaan vauhtia kerättyä Jämsän läpi ja alku ei ole aivan yhtä hyydyttävä. http://vaunut.org/kuva/66156 (Käyttäjä muokannut 02.01.12 11:34) |
|
| 02.01.2012 11:32 | Tapio Muurinen: | "Syysyössä Huru vetää tasaisesti raskasta junaansa. Koneapulainen torkkuu lintulaudallaan varoen putoamasta. Myös kuskin silmäluomet lupsahtelevat, eikä maastoa tule seurattua. Edessä on 12,5 ‰:n vastamäki, ja vauhti alkaa hidastua. Ampperimittarit näyttävät vedon olevan päällä, mutta lopulta juna pysähtyy. Veturi jatkaa samaa junnaamista ja mittarit näyttävät tasaista lukemaa. Vihdoin kuski huomaa, ettei juna liiku, mutta liian myöhään. Veturin pyörät olivat jauhaneet kiskoihin niin syvät kuopat, ettei veturi päässyt niistä omin avuin ylös" (sit. VML 110 v.) - Tuollainen kiskonpätkä, jossa oli syvät "orkoset" oli 1970-luvulla Kouvolan veturitallin ovipönkänä. Kiinnijäänyt veturi piti käydä auttamassa. | |
| 06.01.2012 14:58 | Kimmo T. Lumirae: | Partalan mäki on erittäin vaativa mäki, joka dieselillä oli tavallaan helpohko ajettava, koska koneissa riitti kyllä vetovoimaa, vaikka välillä hitaasti noustiinkin mutta sähkövedolla mäki vaatii nöyrän asenteen ja hieman sellaisen henkisen hihojen käärimisen tyyliin "kohta tehdään oikein töitä". Asiaa auttaa, jos juna lähteekin Jämsänkoskelta ja Jämsästä päästään vauhdilla läpi, mutta hommaa hankaloittaa se, jos joudutaan lähtemään Jämsästä sivulta ja se, että junat ovat usein liki 2000-tonnisia. Sr2 vie sellaista kuivana kesäpäivänä kuin kuoriämpäriä, siinä se voiman määrä jaksaa ällistyttää, mutta liukkailla keleillä hommassa on joskus melkein veren maku suussa, ennen kuin mäen päällä ollaan. Mainittu Kilpakorven suora on terävä nousu, olikohan 12 promillea ja noin 2 km, ja maastoa tuntematon kuljettaja rentoutuu tämän jälkeen tyytyväisenä, vaikka varsinainen työ on vasta edessä. Tässä mäessä nimittäin otettiin vasta vauhti pois ja sen jälkeen on pari muutaman sadan metrin tasaista osuutta, paljon kaarteita ja sitten melkein loppumaton jyrkkäkaarteinen ylämäki, joka kiertää sen varsinaisen Partalan mäen. Mäen päällä on monet kerrat liukkailla keleillä nopeus laskenut 10...20 km/h:iin ja siinä ei paljon virheitä tarvita, kun vauhti loppuu ja juna jää mäkeen. Joskus vek-oppilaan kanssa laskimme kilometripylväät ja totesimme koko nousun olevan noin seitsemän kilometriä, ja se on paljon, kun missään välissä ei saa vauhtia lisää. |
|
| 06.01.2012 16:09 | Seppo Romana: | Tajuttoman hienoa tekstiä Kimmolta! Kiitos. Varsinkin Siurosta Nokialle. Täyttä kaunokirjallisuutta. Lienee näillä sivuilla jossakin pohdittukin, mutta mikä on rataverkkomme raskain mäki erityisesti veturinkuljettajan näkökulmasta? | |
| 06.01.2012 16:26 | Mikko Mäntymäki: | Nokialta Siuroon olisi parempi että Nokian läntisenpään kakkosraiteelta pääsisi lähtemään "kasikympinrautojen" kautta kakkosesta helpottuisi monen tavarajunan lähdöt sivulta. | |
| 06.01.2012 19:29 | Juhana Konttinen: | Tunnelma nousee kattoon, kun lukee näitä nousukertomuksia. Mahtaako jollain olla kokemuksia Kurkimäen kiipeämisestä? Kuulopuheiden mukaan siellä olisi nykyään määrällisesti eniten mäkeenjääntejä. | |
| 06.01.2012 21:01 | Hannu Lehikoinen: | Mielenkiintoinen aihe tosiaan. Nokialla riittäisi kyllä "kuudenkympin rautakin" länsipäässä helpottamaan mäkeen lähtöä sivulta. Mutta kuinkahan paljon pidempi vaihde loppujen lopuksi auttaisi asiaa: Nokialla nousu taitaa alkaa melkein heti vaihteesta. Saako pitkää junaa kiihdytettyä ylipäätään niin, että nykyinen 35 km/h vaihdenopeus alkaisi rajoittaa kiihdytystä? Varmaan vauhtia saa yli 35 km:n/h Sr2:lla hyvällä kelillä, mutta miten lienee tilanne esim. Sr1:llä ja "täystonnijunalla" tai Sr2:lla vähän huonommalla kelillä? Näitä asioita pohdittiin ja simuloitiin, kun Muuramen muutama vuosi sitten tehtyä muutosta suunniteltiin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena liikennepaikan muutoksessa oli helpottaa liikkeelle lähtöä sivulta Saakosken suuntaan alkavaan mäkeen. Sielläkin mäki alkaa heti vaihteelta ja on kuuluisa monista mäkeenjäänneistä. Muutoksessa vaihdettiin pääraidevaihteiksi 60 km/h sallivat vaihteet ja jatkettiin kohtausraidetta Jyväskylän suuntaan niin, että Saakosken suunnan lähtöopastin voitiin siirtää kauemmas vaihteelta (saatiin pidempi kiihdytysmatka tasaisella ennen mäen alkua ja suurempi valvontanopeus eli enemmän pelivaraa myös JKV:n puolelta). Olisi mielenkiintoista kuulla Kimmolta tai joltain muulta sivuston "ajavalta jäseneltä" saatiinko tilannetta helpotettua. (Käyttäjä muokannut 06.01.12 21:07) |
|
| 07.01.2012 02:02 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos kehuista, Seppo. Uskon, että vähän joka varikon kuljettajilta riittää juttua oman ajopiirin vaativimmista paikoista. Sama lienee ympäri maailmaa: olen tykönäni ihan varma, että v. 2020 valmistuvat sveitsiläiskollegamme kuuntelevat silmät ymmyrkäisinä Erstfeldin varikon "vanhojen" kuljettajien juttuja siitä, miten ennen v. 2017 noustiin vielä Gotthardin 26-27 promillen ramppeja kelissä kuin kelissä, mutta nykyään te nuoret pääsette niin helpolla kun saa ajaa tasaisessa pohjatunnelissa... Hannu: käyn kovin harvoin Jyväskylässä rahdilla enkä ole kertaakaan käynyt Muuramessa sivulla sinä aikana, kun pitkät vaihteet ovat siellä olleet. Valitettavasti minusta ei tässä asiassa ole siis apua. (Käyttäjä muokannut 07.01.12 02:10) |
|
| 11.01.2012 02:17 | Niila Heikkilä: | Partalan mäen nousua helpottavat vaihtoehdot vaatisivat mäen puhkaisua reilun parin kilometrin mittaisella tunnelilla. Jämsän ja Lahdenperän liikennepaikan korkeusero on 70 metriä, eli Nytkymen tunnelioikaisu myös loiventaisi nousua merkittävästi Jämsästä etelän suuntaan lähdettäessä. Ehkä samalla sitten rakennettaisiin Jämsänkosken ja Saakosken välille Laihalammen ja Korpilahden kohtauspaikat, joille tilavaraus on ollut olemassa radan rakentamisesta lähtien. Tunneli näkyy Keski-Suomen maakuntakaavassa tilavarauksena http://www.keskisuomi.fi/filebank/11321-maka-kartta.pdf | |
| 02.04.2014 12:59 | Tapio Muurinen: | Rohkenen pitää kuvausvuotena 1974, vaikka Huru ajaa sammutetuin lyhdyin. Toinen vaihtoehto olisi 1972, mutta eräät muut seikat panevat vasaan. 1972 Mankalassa ei vaihdettu puolta, P12:n vetäjänä oli yleensä Sv/Sr12 joko yksin tai pareittain, puretuissa lennätinlinjoissa oli vielä pylväät pystyssä. 1974 pylväätkin olivat kadonneet. Myös uutta sepeliä on ajettu, josta korkokepit ovat vielä jäljellä. | |
| 13.03.2017 15:34 | Esa J. Rintamäki: | Entäpä kuuluisa Pollarinmäki? Ainakin muistan kuinka keväällä 1978 junassa P51 (yöpikajuna Hki-Hpk-Ol) matkustaessani havaitsin vauhdin putoavan mäkeä ylös kiivettäessä, saattoipa perjantain lisävaunuilla varustettu P41:kin tuntea nousun nahoissaan... Kumpaakin vedettiin tuolloin Huru12:lla, saatikka sitten muitakin junia. Onko kukaan vorgin kuljettajista kärsinyt esimerkiksi tavarajuna T3401:n kuljettajana? |