04.05.2024 / Välillä Niinisalo–Parkano
04.05.2024 Sotilasjuna on lähtenyt Niinisalosta juuri auringon laskettua kohti Vuohijärveä. MGO möyryää hiljaisessa lämpöisässä kevätyössä, tarjoten oikein mukavan äänimaailman
Kommentit
| 04.05.2024 15:19 | Riku Outinen: | Voi ottaa kysymysmerkin pois, Karjalan Prikaatin juna Vuohijärvelle. | |
| 04.05.2024 15:37 | Rasmus Viirre: | Vaikka kuinka yrittänyt olen, en tunnista tuota ensimmäisen vaunun tela-ajoneuvoa. MT-LBV kävi mielessä, mutta onko kuitenkaan? Yksityiskohdat eivät tunnu vastaavan, mutta varustuksessakin on eroja käyttötarkoituksen mukaan. | |
| 04.05.2024 16:43 | Riku Outinen: | Leopard 1 evakuointipanssarivaunu. Suomi osti 2017 Hollannista 8 kappaletta Leo 1 hinurivaunua ja 8 kappaletta Leo 1 pioneerivaunua. Molempia käytetään kuitenkin Suomessa samassa roolissa evakuointipanssarivaununa eli rikkoutuneiden vaunujen evakuointeihin. Koulutus PARHP/PSPR ja KARHP/KARPR. | |
| 04.05.2024 19:02 | Rasmus Viirre: | Kiitos Riku! Ajattelinkin että nuo telaketjut ovat enemmän länsimaista mallia. Leo 1 kävi mielessä, mutta häiritsi kun tuosta on riisuttu pois sivuista sahalaitaiset telojen suojalevyt. Evakuointitehtävä kyllä selittää senkin; kyseistä vaunua ei ole tarkoitettu kiivaisiin tulitaisteluihin. Levyjen poistolla siis ei ole paljoa huonoja puolia. Helpottaa huoltoa ja korjausta. |
|
| 04.05.2024 19:07 | Jimi Lappalainen: | Joillekuille tämä voi olla ilmiselvä asia, mutta minua kiinnostaisi tietää, että mikä noiden traktoreiden funktio on? Kuvien perusteella niitä menee sotilasjunissa. Mitä tehtäviä niillä hoidetaan lumettomana aikana kasarmilla tai harjoituksissa? | |
| 04.05.2024 19:14 | Miitre Timonen: | Ainakin niillä voi vetää polttopuukärryä. | |
| 04.05.2024 19:18 | Miitre Timonen: | Ja jos ei kotiudu koskaan niin voi alkaa maanviljelijäksi ja kasvattaa omat porkkanat siellä. | |
| 04.05.2024 20:06 | Jaakko Pehkonen: | Eikö Puolustusvoimilla ole melkoinen määrä koukkulavaperävaunuja traktoreihin. Niillä pystyy kuljettamaan monenlaista tavaraa paikasta toiseen. Etukuormaajat noissa näyttää myös olevan joilla voi nostaa monenlaista tai lastata esim. hiekkaa. Saattaa puolustusvoimilta löytyä traktori vetoisia tielanojakin ja näihin aikoihin tienlanaus on hyvinkin ajankohtaista hommaa. Nämä siis omia arvailuja ei varmaa tietoa mihin niitä on tuolla käytetty. | |
| 04.05.2024 20:15 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni traktorit on todettu edelleen kustannustehokkaiksi huollon apuna tai ehkä jopa niin, että traktoreiden ominaisuuksien kehittyessä niiden käyttöarvo on armeijan töissä kasvanut. Voidaan siis kuljettaa vaikka ampumatarvikkeita tai varustekontteja. Nykyaikainen traktori on kuitenkin pyöräajoneuvoksi hyvä maastoliikkuvuudeltaan, kohtuullisen nopea maantielläkin ja etukuormaajalla varustettuna pystyy nostamaan painavia esineitä. Lisäksi maanviljely- tai koneurakointitaustan omaavista löytyy päteviä kuljettajia vaikka ilman koulutustakin, joka ei pätisi pelkästään armeijakäyttöön suunniteltuihin erikoisajoneuvoihin. (Käyttäjä muokannut 04.05.24 20:19) |
|
| 04.05.2024 20:29 | Ari-Pekka Lanne: | Tunnetusti yksiä armeijan sodanajan himotuimmista pakko-ottosiviiliajoneuvoista ovat maasto-, lava- ja kuorma-autot sekä traktorit, joten samanlaista kalustoa on loogista olla käytössä myös rauhan ajan harjoituksissa. Voihan sen traktorin ajaa vaikka puun latvaan, kuten kadetti Kari kyyditessään kasarilla peräkärryn lavalla matkustaneita kadetteja Pyötsiä ja Hulkko: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96b703ab-dbbd-4ecd-aa77-e332f3bc2592 | |
| 05.05.2024 10:01 | Pasi Seppälä: | Sain oman varusmieskoulutukseni Vekaranjärven nopean toiminnan traktorijoukoissa vuonna -92-93. Silloin traktoritoimintaa oltiin ajamassa alas ja kalusto koostui 25:stä Valmet 702 traktorista, joista kymmenen oli enää katsastettu. Korjaamo ei enää ottanut traktoreita huoltoonsa vaan hajonneet osat otettiin katsastamattomista yksilöistä. Värvätty kessu, joka vastasi koulutuksesta sanoi ryhmämme olevan toistaiseksi viimeinen, joka erikoiskoulutetaan traktoreihin. Palveluksen aikana kuitenkin tilanne muuttui, kun Puolustusvoimat totesi laskelmissaan traktorin olevan ainakin varuskunta-ajossa edelleen kustannustehokas peli. Koulutus jatkui ja ilmeisesti uuden kaluston hankintaa aloitettiin. Silloisilla 702:lla ajettiin paljon lavakärrin kanssa varuskunnan huoltoajoja. Myös ampumaradoille yleensä tilattiin traktori kuskeineen ajamaan ammuslaatikot ym.tarvikkeet. Samoin polkupyörämarsseilla tuli köröteltyä usein letkan hännillä keräämässä uupuneet ja pyöränsä rikkoneet lavalle. Pahkajärven ampuma-alueelle tuli vietyä kaikenlaista. Useamman kerran ainakin polttopuita. Varuskunnan alapuolen luolastossakin ajelin useamman kerran roskia tyhjentämässä oikein sotilaspoliisien valvonnassa. Yhdessä katsastetussa 702:ssa oli etukuormaaja ja sillä tehtiin joskus pieniä lumitöitä. Sillä ajelin hiekoituskärri perässä talvella urheilukentän juoksuradalle hiekkaa AUK:n kuntotestiä varten. Muistan kun ikivanha hiekoitin laukesi kesken homman ja puhalsi hydrauliöljyt radalle. AUK:n avuliaat varusmiehet auttoivat siivouksessa (käskystä tietenkin) ja rata hiekoitettiin lopulta lavakärriin haetulla hiekkakasalla hiljaa rataa kiertäen. AUK:n pojat kyydissä annostelivat hiekan lapiollaan itselleen mieleiseksi. Tällaisia mukavia muistoja on jäänyt mieleen. Oli kyllä huonojakin hetkiä, kun kalusto laukeili milloin mihinkin, mutta ei niistä nyt sen enempää. Nykyajan toiminta on varmasti kovasti erilaista ja kaluston ominaisuudetkin aivan toisenlaiset. |
|
| 05.05.2024 10:25 | Petri Nummijoki: | Tuollainen linkki löytyi aiheesta https://www.valtra.fi/blogi/valtra-world/suomen-ja-norjan-puolustusvoimat-tilasivat-valtroja.html | |
| 05.05.2024 12:39 | Jouni Halinen: | Suoritin itse kansalaisvelvollisuuteni Riksun Viestirykmentissä 1977- 1978. Ei mennyt kuin rapiat 2 vuotta (kevät 1980) kun kertaus jo kutsui. Riksuun mentiin taas, ensin oli perinteiset ammunnat ja sen jälkeen mentiin traktori marssilla Vihtiin. Lava oli täynnä ukkoja ja päälle rynkyt ja reput. Lava (jousittamaton?) pomppi aika hurjasti ja perillä jalat olivat aivan turtana, kävelykin oli aluksi aika vaikeaa. Letkassa mentiin (avomarssi), eli autoja oli koko ajan ohittamassa marssirivistöä. Yksi kaveri roikkui aivan lavan perässsä ja heilutteli kossupulloa hymyssä suin. Jos en ihan väärin muista niin traktorin malli oli Valmet 502?. Onko nykyjään niin että henkilökuljetuksia suoritetaan traktorilla vain silloin kun ollaan menossa isolla joukolla itärajaa kohti, eli kun menossa on täysi liikkeellekannallepano?. Sehän on nyt lähempänä kuin kertaakaan vuoden 1941 jälkeen. Edes YYA sopimuksen aikana tilanne ei mennyt kertaakaan näin pahaksi. | |
| 05.05.2024 12:44 | Kari Haapakangas: | Tiettävästi henkilökuljetuksessa käytetään nykyään maastokuorma-autoa, jonka lavalla on miehistönkuljetusvarustus. Enää ei miehiä ja kalustoa kuljeteta yhdessä. Kieltämättä matkustaminen RaSin lavalla oli aavistuksen... epämukavaa yhdessä kahden täyden vetykaasupullon ynnä muun asemaan kuuluvan kaluston kera. |
|
| 05.05.2024 13:22 | Jouni Halinen: | Olen myös siinä käsityksessä, että sotatilanteessa ei enää käytetä kuorma-autoissakaan penkkejä. Eihän niitä nyt sellaia määriä varastoissa ole, että niitä kaikkiin autoihin (siviilistä otettuihin) riittäisi. | |
| 05.05.2024 13:40 | Mikko Ketolainen: | Kaksi kertaa tuli mentyä armeijassa leirille kuorma-auton kyydissä. Eka kerralla olin kuskin seurana hytissä Mikkelistä Taipalsaareen ja toisella kerralla sitten tuolla lavalla kun jouduttiin täydentämään toisen komppanian miehistöä heidän leirillään. Epämukava oli matkustaa kun jalat puutuivat lavalla istuessa. Tupakaveri veteli sikeitä lavan lattialla. | |
| 06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas: | Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |