31.07.2022 / Unity, ME, Yhdysvallat
31.07.2022 Tässä on kuva GP9:n kuljettajan hallintalaitteista. Veturin saamiseen liikkeelle ei tarvita monenkaan kahvan käsittelyä! Vasemmalla on luonnollisesti jarrujen käyttölaitteet, niiden oikealla puolella alhaalla on torven painike ja oikealla veturin muut käyttölaitteet. Mittaristo koostuu moottorin lämpömittarista, jarrunpainemittarista ja nopeusmittarista. Mitä muuta tietoa kuljettaja kaipaisikaan! Punainen nappi on hätäpysäytin ja tehonsäätö tapahtuu vaakasuuntaisella kammella. Sen alla on kulkusuunnan valitsin, joka on näin veturin seistessä keskiasennossa. Kokonaisuus oikein huokuu aitoa USA:n 1940-luvun ergonomiaa!
Kommentit
| 20.04.2024 15:51 | Teemu Saukkonen: | Ihme juttu että 50-80 lukujen jenkkirekoissa on kojelauta täynnä mittareita... | |
| 22.04.2024 11:52 | Jussi Laukkanen: | Ehkä syy vähiin mittareihin on, että veturinkuljettajan ei ole tarkoitus tarkkailla veturin teknistä kuntoa kovin tarkasti. Kuorma-autoissa tilanne on erlainen varsinkin silloin, kun autoa ajaa omistaja-kuljettaja. Hänen on toimeentulonsa varmistamiseksi tiedettävä aikaisessa vaiheessa mahdolliset häiriöt. Oikeastaan lähes kaikki mittarit, joita maantieliikenteeseen tehdyissä amerikkalaisissa rekoissa käytetään, ovat erittäin hyödyllisiä. Euroopassa käytettyjen mittareiden (nopeus, kierrosluku, moottorin öljynpaine, jäähdytysveden lämpötila, jarrupaine 1 ja 2, lataus, polttoaine) lisäksi on amerikkalaisissa usein vaihteiston lämpötila, vetävien akseleiden lämpötilat, pakokaasun lämpötila ja ilmanpuhdistajan alipaine. Noita, kun seuraa, ei tarvitse jäädä hajonneen auton kanssa maantielle. |
|
| 22.04.2024 22:12 | Esa J. Rintamäki: | Rautatiepuolella on myös olemassa oma varsinainen organisaatio huolto- ta tarkistustöiden suorittamiseksi. Yhden - kahden auton rekkafirmoissa ei tällaista kovin helposti järjestetä (poikkeuksiahan toki on). Herra Jussin kommentissa on vankka totuuden jyvä! (Käyttäjä muokannut 22.04.24 22:14) |
|
| 23.04.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne: | Aihe on epätoivoinen suo perattavaksi. Sallittaessa ehken siltikin hiukan kuittaan Jussin depatinhakuista kommenttia. Muutamia kuljetusorganisaatioita nähtyäni luulisin löytäväni sen purukumin todennäköisimmin sieltä pienen tallin työmopedin kojelaudassa loistavan merkkilampun päältä. Isäntä saattaa nuukuuttaan viivästyttää korjaamokäyntiä, jos edes senhetkinen markkamääräinen tilanne sallisi moista. Suuren rautatieliikennöitsijän kalustovastaavat sen sijaan laativat deeverikuljettajalle omat menettelyohjeensa sellaisten tilanteiden varalle, joissa vetävien akseleiden lämpöjä indikoivissa merkkilampuissa ilmenee poikkeavuuksia. | |
| 23.04.2024 19:21 | John Lindroth: | Tossa ohjaamossa on tyyliä! I like your style! (Käyttäjä muokannut 23.04.24 19:21) |
|
| 23.04.2024 20:54 | Hannu Peltola: | GP9 pohjautuu vahvasti GP7:ään, joka on 1940-luvun suunnittelua ja ohjaamo on suunniteltu sen aikaisten tarpeiden mukaan. Täytyy sanoa, etten tiedä yhtään mitään samanikäisten jenkkirekkojen mittaristosta, mutta jotenkin kuvittelisin, että rahalla on tuolloin(kin) saanut kaikki mahdolliset mittarit ja jos omistaja/isäntä on ollut nuuka, mittaristo on ollut enemmän spartalainen. |