27.07.2022 / Bangor, ME, Yhdysvallat
27.07.2022 Scassettissa paikallinen maajussi on lähtenyt asemalle vähän vanhemmalla traktorilla. Tämä on varmaankin ollut 1930-luvulla ihan kuranttia kalustoa!
Kommentit
| 26.11.2023 00:05 | Hannu Peltola: | Myös Neil käyttää selvästi radallaan Caboose Industriesin manuaalisia vaihteenkääntimiä. Myös hän on maalannut nämä oikeaoppisesti: vaihteen olleessa suorille kiskoille kangen kääntöosa on vihreä. Jos vaihde on käännetty kääntyville kiskoille, kääntöosa on punainen. (Käyttäjä muokannut 26.11.23 00:22) |
|
| 26.11.2023 01:18 | Heikki Jalonen: | Sehän kovastikin moderni kone, kansiventtiilirakenne, täyspainevoitelu ja kaikkea. Natikka-firman Farmall Wide, sellaisena kuin se olisi voinut olla uutena noin vuonna 1929. Ehkäpä Coopista ostettu, koska vihreä eikä lue Farmall tankin kyljessä. Sai myös Searsilta, postimyynnistä. | |
| 26.11.2023 01:42 | Heikki Jalonen: | Tämä oli muuten paha! Sehän on Neuvostoliittolainen IH Farmall lisenssivalmiste (=kopio) eli Vladimirin Traktori Tehtaan Universal 2. Hachetten 1:43 malli. Todella outo kulkija Amerikan takamailla. Mitenkähän siinä Farmer-Johnny pärjää metristen kierteiden kanssa... | |
| 26.11.2023 03:12 | Esa J. Rintamäki: | Takapyörissä kaikkien kitkarenkaiden äiti! Kiva kuva. | |
| 26.11.2023 19:26 | Hannu Peltola: | Ai tämä olisi neukkukopio? Uskottava se on, Heikillä on aina äärettömän tarkka tunnistus! Ja selvää on, että tämä on jonkin valmistajan valmismalli. | |
| 26.11.2023 21:22 | Petri Nummijoki: | Isäni lapsuudenkodissa oli 1950-luvun alkupuolella traktorina rautapyöräinen Mörkö-Majuri https://fi.wikipedia.org/wiki/Fordson_Major. Kuulemma piikkipyörä ei toiminut hyvin lumella ja jäällä, vaikka toisin saattaisi ajatella. Yksi etu rautapyörässä kuitenkin oli kumipyörätraktoriin verrattuna. Hevosaikakauden pelloilla traktoreiden uppoamistaipumus oli yleinen ongelma mutta rautapyöräinen nosti itse itsensä ylös pellosta, kun piikkien eteen laitettiin sopiva hirsi. Vastaavaa hirsitekniikkaa käytettiin kyllä kumipyörätraktoreidenkin kanssa mutta niissä hirsi piti sitoa ketjuilla pyörään kiinni, joka teki operaatiosta paljon vaarallisemman, jos jalka lipesi kytkimeltä kriittisellä hetkellä. | |
| 26.11.2023 21:33 | Heikki Jalonen: | Vihje: laskekaapa etupyörien puolien lukumäärä. Amerikan Farmall F-20 Wide Front-traktorissa niitä olisi 12 kpl/pyörä. Tuo detalji pisti tunnistukseen uuden ilmansuunnan. Koska pienoisradan mallimaailma sijoittuu 1930-luvulle, niin tuon koneen oikea "merkki" olisi Punainen Putilov tai Kirov Universal-2, sijaintipaikka Leningrad. S.M.Kirovin murhan (joulukuussa 1934) jälkeen tehdaskompleksi nimettiin Kirovin tehtaiksi. Farmall-lisenssikoneiden valmistus oli alkanut joskus 1934. Rohkenen kuitenkin epäillä, että ensimmäisten vuosien tuotantosaavutuksista ei olisi montaakaan vientikonetta liiennyt. Sinänsä on teollisuushistoriallisesti hauska sattumus, että Universal-traktorin (joka siis pohjautui International Harvester-tuotteeseen) valmistus alkoi samassa paikassa, jossa oli valmistettu Fordson-Putilovets-traktoria (neuvostoväittämän mukaan joka useampia...) eli keskeisen kapitalistisen kilpailijan tuotteeseen perustuvaa konetta. Putilovin tehtaat eli nykyinen (edelleen) Kirovin tehdas (edelleen myös traktorivalmistaja) on myös merkittävä paikka rautatiehistorian suhteen, siellä alkoi 1870-luvulta alken merkittävä kiskokaluston, erikoisesti veturien, tuotanto. Nikolai Putilov vaikutti laajasti myös Suomessa. Vladimirin traktroritehdas rakennettiin vasta sodan aikana, panssarivaunujen tuotantoa varten. Traktorituotantoon siirryttiin 1945, jolloin tuon mallisarjan tuotanto siirtyi sinne ja koneen merkiksi tuli VTZ. Meilläkin joskus nähtiin (erittäin vähän) tehtaan mallia VTZ-28, joita Konela toi noin 20 kpl erän, myyntinimellä Valto 28. Lukaiskaapa Vakolan koetusselostus nro 350, vuodelta 1960. Hämmästytte... |
|
| 26.11.2023 21:45 | Petri Nummijoki: | Vakolan johtopäätökset Valto 28-dieseltraktorista: "käyttöominaisuuksiin nähden on ollut olosuhteitamme silmällä pitäen runsaasti huomauttamista. Suoritetussa koetuksessa traktori osoittautui jo n. 530 käyttötunnin kuluttua kestävyydeltään hyvin huonoksi. (Normaali koetus kestää 1500 käyttötuntia) ...valtioneuvostolle on tehty esitys Valto 28-dieseltraktorin myynnin kieltämisestä." (Käyttäjä muokannut 26.11.23 21:49) |
|
| 26.11.2023 23:31 | Jorma Toivonen: | Muistelen, että peltoon uponneen Majorin tai Nuffin vetopyörän taakse tuo "hirsi" sidotiin ja pakilla hivuttamalla saatin traktori turvallisemmin ylös "suosta", jos kytkinjalka sattui hieman vipattamaan polkimella. | |
| 27.11.2023 10:09 | Heikki Jalonen: | Jorma, nimenomaan takapuolelle. Jos pantiin etupuolelle niin pian päästiin hautajaisiin. Ei traktorin vaan kuskin... | |
| 29.11.2023 06:05 | Esa J. Rintamäki: | "Parannampa" mieltäni ja muistiani vaivanneen pikku vaimalluksen ja muistikuvan nostaman kutituksen: Mitä tulee herrojen Heikki ja Petri toteamukseen VTZ-prötköteksen korkeasta laadusta, niin tässäpä tulee: Muistin isä Camillon ja toveri Pepponen harrastamat vastakkainasettumiset pienessä italialaisessa kylässä, Po-joen varrella, missä aurinko paahtamistaan paahtaa päihin ja tekee ihmisistä joskus vähemmän järjellisiä olentoja. Kirjailija Giovanni Guareschin kirjassa "Isä Camillo ja hänen laumansa" on luku nimeltä "Kolhoosi". Peppone tovereineen hankki käyttöönsä sata tynnyrinalaa käsittävän tiluksen viideksi vuodeksi yhden (1) liiran vuosivuokralla. Kyseinen tilus oli niin karu, ettei sinne voinut kylvää mitään muuta kuin dynamiittia, ja pelkkiä kiviä se tuotti runsain määrin. Moni aikaisempi vuokraviljelijä oli jo moneen kertaan luopunut lannistuneena toivosta. Ja toveri Peppone teki tiettäväksi: "Italian Volgan rannoille on nyt kansan uhrimielen ja hehkuvan yritteliäisyyden hinnalla kohonnut Tasavallan ensimmäinen kolhoosi". Aikaa kului. Peppone julisti: - "Me emme ole hätähousuja, mutta ensimmäinen viisivuotissuunnitelma toimii jo kuin rasvattu. Joka elää se näkee". Kolhoosista oli jo tullut ilonaihe koko tienoon taantumuksellisille. Maatilan ympärillä parveili uteliasta väkeä kieltä pieksämässä. Lopulta tuli uutispommi: Peppone: - Maineikas neuvostokansa tarjoaa meille veljenkäden ja toimittaa Kansan Osuusviljelmälle taktillista apua!" Ja koska sanat tulevat Lännestä ja teot Idästä, hän päätti näyttää kansalle tositekoja. Ja niinpä tietä pitkin alkoi edetä suunnaton venäläinen traktori, joka oli osoitettu Pepponen k o l h o o s i l l e. Soittokunta viritti "Punalipun". Hetki oli ylevä. Vahinko vain, että traktori pysähtyi, mikä oli synti ja häpeä. Juuri ennenkuin se oli tarkoitus seppelöidä kukkaseppeleillä. Kuskina ollut punikki "Liukas" hypähti alas ja ryhtyi kopeloimaan moottorin sisuksia. Epätoivoisena hän levitti kätensä, ei onnistu. Pepponelle ei ollut olemassakaan sellaista moottoria, johon voisi kätkeytyä pahaenteisiä salaisuuksia. Hän alkoi takkinsa riisuttuaan töihin, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Traktori jouduttiin hinaamaan Bellettin amerikkalaisella fordilla keskelle toria. Mutta: traktori joka tapauksessa oli olemassa, mikä oli kuultavissa sen synnyttämästä korviahuumaavasta metelistä. Ja olipa myös mahtava aura, mikä todisti todeksi Pepponen vakuuttelun viisivuotissuunnitelman täydessä käynnissä olemisesta. Koko seuraavan yön ja päivänkin Peppone punnersi traktorin kimpussa, huomattuaan, että melkoinen joukko pikkuosasia oli asennettu väärin. Sitten koitti suuri päivä. Kivikkoon ryntäsi väkeä katsomaan kuinka suuri uudisraivaustyö piti aloitettaman. Kolhoosin vanhin työmies tarttui koneen kampeen antaakseen sille alkuvauhdin. Ratissa oli kolhoosipojista nuorin. Koko asetelma oli syvästi vertauskuvallinen. Soittokunnan virittäessä "Kansainvälisen", alkoi vanhus pyörittää kampea, mutta lysähti parahtaen maahan. Koneen huitaisema takaisku oli halkaissut hänen oikapäänsä. Peppone hypähti tilalle ja antoi lähtövauhdin itse. Traktori lähti liikkeelle ryskien ja räiskien. Tuo tosi majesteettinen ilmestys jatkoi kulkuaan kuutisen metriä kunnes se juuttui paikoilleen. Vain puoli tuntia korjaustyötä ja koneen teho oli saatettu korkeimmilleen. Ja taas mentiin. Kolmekymmentä metriä ja taas teki tenää. Taantumuksellisten vahingoniloa riitti. Pepponen sappi paisui ilmalaivan kokoiseksi ja hän ahersi hiki hatussa neljä päivää saadakseen traktorin toimimaan traktorina ja auran aurana. Raivaustouhu vain ei edennyt, sillä vastakunnostettunakin traktori kulki rauhassa vain parikymmentä metriä ja vikuroi sitten kuin muuli. Eräänä iltana Peppone meni isä Camillon luo pappilaan, hän ei enää käsittänyt mikä tuolla traktorilla oli sielunelämässään. - " Se ei käy! Kun saan sen oikean kyljen kuntoon, menee vasen rikki. Ja juuri kun saan valmiiksi alakerran, niin yläkerta alkaa lakkoilla. Tämä panee minut ymmälleni, olen tarkastanut kaiken, huomannut kaiken, olen yrittänyt kaikki keinoni. Se ei käy. Se ei käy!" Isä Camillo siirtyi koneen äärelle, pirskotti sen ylle vihkivettä ja mutisi seremoniaan kuuluvat sanat. Ja kun hän pääsi loppuun, kiersi Peppone kampea. Traktori alkoi toimia jyskyen ja savuttaen, ikäänkuin se olisi ryhtynyt ajamaan riivaajansa ulos pakoputken kautta. Peppone nousi koneeseen, asettui ohjaupyörän ääreen ja alkoi ajaa. Traktori vaelsi kohti alkamaansa vakoa. Eikä se pysähtynyt. Tarinan opetus: - joskus henkimaailman viatkin on hoidettavissa. |