01.10.1968 / Naantalin satama
01.10.1968 "Lentävä tamperelainen" eli Lokomon C600 hyppyytetään vaunusta junalauttaan Naantalissa 1.10.1968. Päivä alkoi pimetä ja valo vähetä operaation aikana. Tämä oli ensimmäinen Suomessa valmistettu ja Ruotsiin uutena myyty veturi. Tähän mennessä olen liittänyt viisi kuvaa tapahtumasta tälle sivustolle.
Kommentit
| 17.11.2023 13:29 | Heikki Jalonen: | S/S Starke oli SJ:n omistama junalautta. Rakennettu 1931 Kielissä, Saksassa (Deutsche Werke). Liikennöi aluksi Sassnitz-Trelleborg-reitillä. Vuodesta 1967 reittinä oli Tukholma-Naantali (-Turku). Lautan kiskosto oli 1435 raideleveydellä. Vuonna 1942 lautalle sattui miinaanajo Rügenin lähellä. Pelastustöiden jälkeen lautta telakoitiin ja sitä a pidennettiin, jolloin kolmeraiteisen kiskoston pituus tuli yhteensä 230 m. Korjauksessa myös koneita ja kattiloita muutettiin, ulkoisena merkkinä näkyvissä kaksi korsteenia. Alus romutettiin 1972 Ystadissa, Ruotsissa. |
|
| 17.11.2023 14:58 | Hannu Peltola: | Ruotsalaisia junalauttoja varustettiin toisessa maailmansodassa apuristeilijöiksi (hjälpkryssare), mutta S/S Starke ei ollut tässä joukossa. Esimerkiksi junalautasta Drottning Victoria tehtiin miinanlaskija ja vapaa kansitila täytettiin erilaisella aseistuksella: Bestyckning 3 x 12 cm kanon m/94 2 x 57 mm kanoner m/89B 2 x 40 mm lvakan M/36 2 x 8 mm lvksp M/14-29 450 minor 2 sjunkbombskastare M/33 24 sjunkbomber (Käyttäjä muokannut 17.11.23 14:59) |
|
| 17.11.2023 15:25 | Heikki Jalonen: | S/S Starke oli ainoa jäävahvistettu junalautta Ruotsissa. Varmaankin tästä syystä se jatkoi liikenteen välittämistä Ruotsin ja Saksan välillä aina "suhdannekäänteeseen" saakka. Ollen tietysti poissa liikenteestä 1942 miinahaverin korjauksen ajan. Liikennettä Saksan ja Ruotsin välillä tietenkin oli, vaikkapa kuulalaakereita ja lomalaisia. Lomalaiset tosin eivät olleet turisteja, vaan enemmänkin sellaisia Lappland-pakettimatkalaisia. | |
| 17.11.2023 16:00 | Eljas Pölhö: | Saksalaisten kuljetukset Ruotsin läpi kulkivat pääasiassa reitillä (Oslo-) Charlottenberg-Haparanda (-Tornio). Toinen reitti oli Haaparannasta Kiirunaan ja sisämaanrataa pitkin -Östersund- (Trondheim). Aihe on ollut Ruotsissa vähän sellainen hys-hys, mutta yhdessä toimittamassani kirjassa on junien aikatauluja ja junien määriä (Svante Forsæus: Nordvästra Stambanan, Stenvalls 2012). Oslosta lähti kesäkuun 20. päivän jälkeen kahdessa viikossa 68 sotilasjunaa (Pohjois-Ruotsissa jaettu 107 junaksi junapainojen takia). Heinäkuussa 1941 alkoivat loma- ja sairasjunat Haaparannasta Trondheimiin ja Osloon. Charlottenbergin kautta meni 14237 saksalaista haavoittunutta vuoden 1941 loppuun mennessä Osloon. Tämä liikenne päättyi vasta 1945 alkupuolella. | |
| 17.11.2023 16:28 | Esa J. Rintamäki: | Pari oletusta: "lvakan" = iitee-konetykki, lv olisi "luftvärn" , (ilmatorjunta). Automatkanon? "lvksp" = luftvärnkulspruta, eli iitee-konekivääri. "sjunkbomb" olisi sitten syvyyspommi. Kaliiperien mukaan otaksuttuna. |
|
| 17.11.2023 17:20 | Hannu Peltola: | Esa, Kyllä, oikeat tulkinnat teit lyhenteistä. Sjunkbombskastare on syvyyspomminheitin. Näille apuristeilijöille oli haalittu aseistukseksi vanhaa ja vieläkin vanhempaa aseistusta jostain Bergan tukikohdan peräluolasta. Boforsin 40 mm:set ja syvyyspomminheittimet olivat ainoat nykyaikaiset aseet. | |
| 17.11.2023 17:33 | Reijo Salminen: | Vieläkös Ruåtsin "Lumpenissa" käytetään tuota "kulspruta"-nimitystä? Suomessa vastaava olisi kuularuisku. Olisi aika päheetä olla "kuularuiskukomppaniassa". Sata vuotta sittenhän moista nimitystä mahdettiin käyttää täällä laajasti. | |
| 17.11.2023 17:43 | Hannu Peltola: | Kyllä kulspruta on edelleen kulspruta. Suomen kuularuisku on selvästi ollut tästä suora käännös. |