20.09.2023 / Uusikaupunki

20.09.2023 Melkoisen uusi 'sähköhepo' on irrottanut yhteyden atomivoimalaan ja odottaa hiljaa ilmeisesti vielä kolme tuntia ja vie T3503:n pois Hangonsaaresta Savoon.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Uusikaupunki (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Esko Maasalo
Lisätty: 20.09.2023 17:26

Sähköveturi
Sr3: 3346

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

20.09.2023 18:32	Markku Naskali:	Ilman atomia tai propellejakin pääsisi liikkeelle jonkin matkaa. Käytetäänkö ominaisuutta usein?
21.09.2023 09:34	Jari Välimaa:	Taisi kulkea tuulivoimalla kun ydinvoimalat on ajettu alas kun niiden tuottama sähkö on liian kallista.
21.09.2023 11:17	Petri Sallinen:	Milloin suomalaiset ydinvoimalaitokset on ajettu alas? Jos näin olisi, niin sehän olisi todellinen uutinen. Reaaliaikaisen seurannan mukaan ydinvoimalaitokset tuottavat tällä hetkellä sähköä noin 2900 megawatin teholla — ja tuulivoimalaitokset noin 2500 megawatin teholla. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sa​hkojarjestelman-tila/
21.09.2023 16:41	Jari Välimaa:	eivät kokonaan alas, mutta pistetty pienemmälle teholle hinnan vuoksi kuten tvo.fi näkee .OL1 ja OL2 pitäisi olla n.880 MW ja OL3 1600 MW.
21.09.2023 17:20	Petri Sallinen:	Kaikkien ydinvoimalaitosten yhteenlaskettu teho Suomessa on noin 4300 megawattia, josta tällä hetkellä on käytössä noin 3200 megawattia. Ei siis olla lähelläkään tilannetta, että laitokset olisi ajettu alas, joten tulkinta ydinvoimalaitosten alasajosta on enemmän kuin liioiteltu. Tällä hetkellä kaikki yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 8800 megawattia, josta ydinvoimalaitosten osuus on suurin. Laitosten tuotantokäyrien perusteella ne ovat jo pitkään tuottaneet sähköä tasaisella käyrällä — eivät siis ole joustaneet markkinasähkön hinnan mukaan. OL3 ei sitä paitsi tuota sähköä täydellä 1600 megawatin teholla ennen kuin kiista kantaverkkoyhtiön kanssa on ratkaistu, vaan on tyydyttävä 1300 megawatin tehoon. Tästä enemmän huttua Hesarin eilisessä pääkirjoituksessa. Fingridin reaaliaikainen seuranta on erinomainen, jos aihetta haluaa seurata.
21.09.2023 21:03	Kimmo T. Lumirae:	Muistelen VR:n tiedottaneen jo vuosia sitten, että käyttävät yksinomaan vesivoimaa. Sittemmin määritelmää on saatettu muuttaa "uusiutuvia energianlähteitä" -tapaan. Ehkä joku tietää paremmin? Mutta siis ilman atomia ja sen kavereita
22.09.2023 07:08	Jari Välimaa:	Tuulivoimaa on Suomessa Fingridin mukaan 5920 MW max ja lisää tuulivoimaa pitäisi vielä tämän vuoden aikana tulla n. 2000 MW. Aurinkovoimaa on 970 MW (laskennallinen teho) (Käyttäjä muokannut 22.09.23 07:09)
22.09.2023 10:25	Petri Sallinen:	Kysehän ei ollutkaan absoluuttisesta käytettävissä olevasta sähköntuotantotehosta, vaan siitä millä tuotantomuodolla sähköä väännettiin noina hetkinä, jolloin väitit ydinvoimalaitosten olleen ajettuna alas. Sehän on tunnettua, että suomalaisten ydinvoimalaitosten tuotantoa ei juurikaan säädetä, vaan ne tuottavat suurimman osan ajasta tasaista peruskuormaa. Sähköntuotannosta löytyy kyllä dataa tuntien tarkkuudella, jos sitä kaipaa — ja hyvin pitkälle menneisyyteen. Tuulivoimalaitosten tehoista puhuttaessa on syytä muistaa se, että vanhempien laitosten hyötysuhde on keskimäärin 33 prosenttia — uudempien tosin jo lähes 50 prosenttia.
22.09.2023 10:33	Petri Sallinen:	VR todellakin hankki aikoinaan vain vesivoimalla tuotettua sähköä. Tuoreimman yhteiskuntavastuuraportin mukaan kaikki VR:n käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla, jonka hankinta on lisäksi varmennettu alkuperätakuilla. Voi siis olla muutakin kuin vesivoimaa. (Käyttäjä muokannut 22.09.23 12:53)
23.09.2023 08:16	Jari Välimaa:	ydinvoimaa on tällä viikolla ajettu 1000 MW vajaana tuulivoiman lisääntymisen vuoksi. Ydinvoimasta on tulossa tuulivoiman säätövoima kuten vesivoima ja sähkön tuonti on ollut jo. Tuulivoima on ylittänyt ydinvoiman jo useana päivänä. ja ne jotka käyttävät pörssisähköä ovat huomanneet myös tämän: kun tuulee niin sähkön hinta on lähes 0. Ja Suomeen on suunnitteluvaiheissa 56000 MW tuulivoimaa (kaikki eivöt toteudu) ja 0 MW uutta ydinvoimaa.
23.09.2023 11:22	Petri Sallinen:	Ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä tasaisesti koko viikon keskimäärin 3000 megawatin teholla. Näillä näkymin uusia ydinvoimalaitoksia ei ole Suomeen suunnitteilla — ehkä pieniä SMR-reaktoreita, mutta niillä ei todennäköisesti tuoteta muuta kuin lämpöä. Investoinnit tuulivoimalaitoksiin ovat todellakin kasvussa — kapasiteetti moninkertaistuu. Ne tarvitsevat tuekseen runsaasti säätövoimaa, johon ydinvoimalaitokset eivät hitautensa vuoksi kykene. Vesivoimalaitokset taas ovat ylivertaisia säätäjiä, koska niiden tuotantoa voidaan säätää hyvin nopeasti. Koska uusia vesivoimalaitoksia ei Suomeen saa rakentaa ja koska vanhojen laitosten tehonkorotukset tuottavat uutta kapasitteettia vain rajallisesti, on hallitusohjelmassa maininta kapasiteettimekanismista. Sen sisältöä ei vielä tunneta tarkoin, mutta sen avulla tuulivoimayhtiöille ollaan todennäköisesti asettamassa tuotantovelvoitteita tilanteissa, jolloin ei tuule ja jolloin vesivoimalaitosten tai muun säätövoiman teho ei riitä paikkaamaan tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä. Kapasiteettimekanismi voi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimalaitoksen yhteyteen rakennettavia suurikokoisia akkuja, joihin sähköä varastoidaan silloin, kun se on halpaa ja puretaan verkkoon silloin, kun ei tuule. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat​/tuotanto/tuulivoimalle-keppia-ja-porkka​noita.html Mitä enemmän tuulivoimalaitoksia rakennetaan, sitä yleisempiä ovat sähkön hintavaihtelut markkinoilla ja sitä suuremmiksi muodostuvat hintaerot. Kun tuulee, niin hinta voi painua nollaan tai jopa sen alle, mutta kun ei tuule, niin hinta voi vastaavasti olla lähes mitä tahansa. Jos pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkö maksaa tammikuussa parin päivän ajan 2000 euroa megawattitunnilta, niin sähkölämmittäjän syksyn aikana keräämä pörssisähköhyöty sulaa nopeasti. Millään muulla hyödykemarkkinalla hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria. Ehkä juuri tästä syystä hallitus haluaisi asettaa hintakaton tai hintaputken, joka määrittelisi sähkön hinnalle vaihteluvälit. (Käyttäjä muokannut 23.09.23 11:26)
23.09.2023 12:33	Timo Haapanen:	Kiitos Petrille yksityiskohtaisesta tilannekuvauksesta. Olen sen verran vanhanaikainen, että pysyn kaukana pörssisähköstä, juuri tein kotiin ja mökille kahden vuoden kiinteähintaiset sähkösopimukset, joista tiedän, paljonko sähkö maksaa esim. ensi tammikuussa. Eipä tarvitse tuijottaa pörssiä, kun miettii, saunoako nyt vai odottaa niin kauan, että hinta putoaa alle 30 eur/kWh :) Toki kiinteähintainen sopimus on vähän kalliimpi kuin kaiken maailman duot, mutta ei niin kallis, että vaihtaisin konstailuun ( Fortum: "kannattaa ajoittaa sähkönkäyttöä iltoihin ja viikonloppuihin") Toinen juttu on se, että "hybridi"sopimusehdot ovat niin monimutkaisia, ettei niitä ymmärrä ainakaan meikäläisen älykkyysosamäärällä.
23.09.2023 13:08	Petri Sallinen:	Ongelmahan on se, että harvan ihmisen tulot joustavat samalla tavalla kuin pörssisähkösopimuksen hinnat muuttuvat. Jos sähköä kuluu paljon ja hintamuutokset ovat suuria, pitäisi taloudessa olla suhteellisen paljon joustovaraa tai puskuria — etenkin niissä tuloluokissa, jossa tulot ovat hyvin lähellä menoja. Kotitalouksista vain noin kahdeksan prosenttia ostaa sähkönsä pörssisähkösopimuksilla. Jos asuu kerrostalossa, niin sopimustyypillä ei ole kovin suurta väliä — sähkölämmitteisessä omakotitalossa tilanne on toinen etenkin silloin, jos ohjaavuutta tai varaavuutta lämmitysjärjestelmässä ei ole.
23.09.2023 14:05	Jari Välimaa:	kannattaa tutustua tuulivoimaan, aurinkovoimaan joka melkoisessa kasvussa sekä akkuvoimaloihin esim. australiassa 350 MW/450MWh. tuulivoima Suomessa https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuul​ivoimahankkeet-06_2023.pdf ydinvoimalat luultavasti ajetaan 2040 luvulla alas koska niiden myrkylliset jätteet ja sähkön hinta on liian kallista. SMR voimaloista on puhuttu 10 vuotta mutta mitään konkretiaa ei ole havaittu (Käyttäjä muokannut 23.09.23 15:34)
23.09.2023 19:56	Petri Nummijoki:	Viime talvena oli erityisen kylmää 22.2.2023 https://www.ilmastokatsaus.fi/2023/03/17​/helmikuun-2023-kuukausikatsaus/ ja tuolta Fingridin sivulta voi käydä katsomassa, että tuulivoimatuotanto romahti saman päivän huonoimpana tuntina jopa lukemaan 18 MWh. Tuulivoimasta puhuttaessa pitäisi aina muistaa mainita, että se menee herkästi polvilleen juuri silloin, kun sähköä tarvittaisiin kipeimmin.
23.09.2023 22:06	Kimmo T. Lumirae:	Ja siksi säätövoima, käytännössä vesivoima, jyllää kun on tyynit kelit. Tavallaan tuulivoima ja vesivoima vuorottelevat. Talvella kuitenkin tuulee, ja pakkasellakin. Mutta tietysti, kun ei tuule, niin ei tuule, eikä siinä auta itku (sähkö)markkinoilla, vaan tarvitaan säätövoimaa, jota on paljon. https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuu​livoimasta-2/myytille-kyytia/myytti-1-ta​lvella-ei-tuule
23.09.2023 22:53	Petri Nummijoki:	Mutta Suomella on vesivoimaa teoriassakin vain 20-25 % siitä, mitä kulutus voi olla talvella. Jos ei aivan kaikkea haluta laskea tuonnin varaan niin ei missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole hetkeä, jossa pärjättäisiin ilman ydinvoimaa.
24.09.2023 07:45	Jari Välimaa:	Säätövoimaa ovat kaikki muut energian tuotantomuodot vesi, hiililauhde, kaasu sekä ydinvoimalat sekä sähkön tuonti . Kannattaa katsoa Fingridin investointisuunnitelmat, joita uusiutuviin liittyvissä kantaverkon uudistamisessa on 4 miljardin euron edessä seuraavan 10 vuoden kuluessa. se voimajärjestelmä joka on 10 vuoden kuluttua näyttää ihan erilaiselta kuin nykyisin näkyvä. "Fingrid pyrkii varautumaan kantaverkon kehittämisessä vaikeasti ennustettavaan tulevaisuuteen skenaarioiden avulla. Verkon riittävyyttä testataan eri skenaarioissa ja pyritään löytämään erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia verkkoratkaisuja. Muilta osin Fingrid seuraa erityisesti niiden hankkeiden ja tekijöiden kehittymistä, jotka laukaisevat sellaisenaan kantaverkon vahvistustarpeita. Tällä hetkellä kriittisimpiä seurattavia kohteita ovat tuulivoimahankkeet sekä sähköistymisestä aiheutuvien kulutuskeskittymien ja -investointien eteneminen, maantieteellinen sijoittuminen sekä teollisuuden ja liikenteen sähköistymisen https://www.fingrid.fi/globalassets/doku​mentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehitt​aminen/fingrid_kehittamissuunnitelma_luo​nnos_26.6.pdf nopeus." aurinkovoimasta esimerkiksi yksi "pikkuinen aurinkovoimala", joka on pienen ydinvoimalan tehoinen 500 MW. https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/au​rinkonevat (Käyttäjä muokannut 24.09.23 07:46)
24.09.2023 10:05	Petri Sallinen:	Kaikkien voimalaitosten sähköntuotantoa voidaan säätää — eli nupista vääntämällä voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon ne tuottavat sähköä. Erilaisten voimalaitosten kyky reagoida muutoksiin on kuitenkin hyvin erilainen. Kun aurinko menee pilveen, loppuu aurinkovoimalaitoksen sähköntuotanto tai kun tuuli tyyntyy, pysähtyy tuulivoimalaitos. Säätövoimalaitosten on kyettävä reagoimaan välittömästi tuotannonmuutoksiin, jotta sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino sähköverkoissa säilyisi. Kaikki laitokset eivät tähän pysty. Erilaisten voimalaitostyyppien säätökyky — reaktionopeus — on luokiteltu. Vesivoimalaitokset ovat tässä puuhassa ylivertaisia. Automatiikkansa avulla ne kykenevät reagoimaan jopa sekunteissa sähköverkossa tapahtuviin muutoksiin. Tästä syystä noin 70 prosenttia Suomessa tarvittavasta säädöstä tehdään vesivoimalaitoksilla. Jos suomalaisten vesivoimalaitosten säätökapsiteetti ei riitä, hankitaan sitä Ruotsista tai Norjassa, joissa tuotanto perustuu pitkälti vesivoimaan — etenkn Norjassa. CHP-laitokset tai lauhdelaitokset kykenevät reagoimaan vasta vuorokausitasolla. Niiden säätökyky ei riitä vastaamaan sääriippuvaisen tuotannon säätämisen tarpeisiin. Ydinvoimalaitos ei pärjää alkuunkaan nopeassa säätämisessa. Juuri siksi tuulivoimatuotannolle ollaan asettamassa uusia velvoitteita vastata itse paremmin tuotannonvaihteluihin. Samalla ratkaisua yritetään etsiä kulutusjoustoista, eli sähkönkäytön automaatisoidusta ohjausta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei investoi sähköntuontantoon. Sillä on velvollisuus kytkeä jokainen uusi voimalaitos verkkoon. Kantaverkkoyhtiön on siis haisteltava sitä, miten voimayhtiöt ja sähköntuottajat investoivat — minkälaisia suunnitelmia ne tekevät ja laatia investointisuunnitelmansa kantaverkkoon tältä pohjalta. Energiatoimiala on Suomessa suurin teollinen investoija. Vuotuiset investoinnit ovat olleet jo pitkään noin kaksi miljardia euroa. Viime vuonna ne olivat 3,93 miljardia ja tänä vuonna reilut kolme miljardia. Päätähuimaava investointitahti todellakin muuttaa suomalaisen energiajärjestelmän. Tällä hetkellä ei investoida juuri muuhun sähköntuotantoon kuin tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksia käytetään ainakin 60 vuotta. Loviisan laitoksille myönnettiin tammikuusa jatkoaikaa vuoteen 2050 asti, mikäli laitoksisssa tehdään tarvittavat saneeraukset. Jos vetytalouden kaikki hankkeet toteutuvat, kaksinkertaistuu suomalainen sähköntuotanto. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu viimeistään vuonna 2029, sähkön ja lämmön yhteistuotanto hiipuu, koska laitosten tuottama sähkö ei ole ole enää kilpailukykyistä. Turve häipyy markkinoilta — bioenergian käyttö polttolaitoksissa saattaa sekin vähetä hiljalleen, kun polttamiseen perustuviin tekniikoihin kohdistuu entistä suurempaa kritiikkiä. Voisiko tätä liudentaa hiilidioksidin talteenottotekniikoilla? Tässä joitakin yleisesti havaittuja kehitystrendejä. Sähköntuotanto ja uusien voimalaitosten rakentaminen on kuitenkin kaupallista toimintaa. Vain sellaisia laitoksia rakennetaan, joiden rakentaminen ja käyttö on kannattavaa. Voi olla, että suuria ydinvoimalaitoksia ei enää Suomeen rakenneta. Voi olla, että pieniä SMR-laitoksia rakennetaan, mutta niiden kaupallistuminen voi viedä vielä kymmenkunta vuotta. Lainsäädäntö ja yhteiskunnnaliset päätökset asettavat tietty reunaehdot rakentamiselle — poliittiset suhdanteet tunnetusti vaihtelevat. Hallitusohjelmassa on ainakin maininta siitä, että ydinenergialain uudistusta kiirehditään, jotta lainsäädäntö ei olisi este rakentaa pieniä ydinvoimalaitoksia. Hallitus haluaisi reivata suomalaista tuotantorakenntta myös "pari piirua lähemmäksi perusvoimatuotantoa" — sitä ei vielä tiedetä, mitä tämä tarkoittaa. (Käyttäjä muokannut 24.09.23 10:16)
24.09.2023 12:36	Petri Nummijoki:	Aurinkovoimalan käyttöaste on jotain 10 % nimellisestä tehosta ja ydinvoimalan 90 %. Ehkä on pikkuisen harhaanjohtavaa rinnastaa 500 MW:n aurinkovoimala 500 MW:n ydinvoimalaan.
24.09.2023 14:10	Kimmo T. Lumirae:	Suomen sähkön kulutuksen suuruusluokka on ollut jossain, tyypillisesti 8000-9000 MW suuruusluokassa, ja ydinvoiman on pitänyt kattaa siitä aika tarkkaan puolet, mutta nythän Olkiluoto 3:aa ajetaan vajaalla teholla siirtoverkko-ongelman takia, mutta merkitys kokonaisuudelle on vähäinen. Melko tavallisena päivänä tuulivoimasta on tullut enemmän kuin ydinvoimasta, yli 4000 MW, ja sitten loput tulee sirpaleina muista lähteistä, ehkä alle 10%. Ja tässä siis ydinvoiman osuus on 4000+ MW ja loput syntyvät joko tuuli- tai vesivoimasta ja näistä sirpaleista. Tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää, ja vaikka joskus tuntuu, että ei tuule, niin jossain päin Suomea kyllä tuulee, ja jossain tuulivoimapuistossa tuulee. Muistan lukeneeni Saksasta, että heillä ei olisi tarvinnut erityisesti panostaa säätövoimaan, koska jossain päin Saksaa tuulee aina riittävästi. Totta ehkä ainakin toinen puoli enkä epäile, etteikö Suomessa vaikuttaisi samankaltainen ilmiö 1200 km pitkässä maassamme. Tuonti on tietenkin osaltaan myös tasannut tilannetta, mutta siinä on ollut vakavia häiriöitä jotka osoittavat sen haavoittuvuuden. Tuulivoiman nousu on ollut hämmästyttävän nopeaa, mutta tietenkään se ei ole ainoa ratkaisu. Lähitulevaisuudessa nykytilanne jatkunee ja etenkin tuulivoiman osalta vahvistuu: yli 90% energian tuotannosta tulee ydin-, tuuli- ja vesivoimasta. Eli periaatteessa päästöttömistä energianlähteistä.
24.09.2023 14:34	Esko Maasalo:	Jossakin näin luvun n. 35 % ydinvoimalan kokonaishyötysuhteelle.
24.09.2023 14:50	Petri Sallinen:	Tuulivoimatuotannon rakentamisen logiikka perustuu osittain juuri tuohon: kun laitoksia on "riittävästi" ja kattavasti, niin oletettavasti tietty osa on jatkuvasti tuotannossa — eli jossain tuulee aina. Tämä ei kuitenkaan poista täysin sitä tosiasiaa, että tuotantomuodon toiminta on vaikeasti ennustettavissa. Suomen kaltaisessa maassa talvi aiheuttaa suuremman riskin kuin Saksassa. Talvi on kylmempi ja sähkölämmityksellä on suhteessa suurempi merkitys kuin Saksassa, jossa kiinteistöt lämpiävät suureksi osaksi maakaasulla. Etenkin perinteinen suora sähkölämmitys pattereilla on herkkä, koska siinä ei ole käytännössä lainkaan varaavuutta. Aika ajoin Saksassa on ollut tilanteita, jolloin tuulivoimasähköstä on runsaasti ylituotantoa. Tuolloin lähes nollahintaista sähköä on dumpattu esimerkiksi Hollantiin, jolloin saksalainen tuulisähkö on syrjäyttänyt lähes kaiken Hollannin oman sähköntuotannon. Maiden välisissä tuulioloissakin on eroja. Esimerkiksi Tanska on elänyt jo pitkään menetyksellisesti merituulivoimansa kanssa. Merituulivoima tuottaa tasaisemmin sähköä kuin esimerkiksi melko puuskittaisen ja vaikeammin ennustettavan tuulen varassa elävä suomalainen maatuulivoima. Toisaalta laitosten tekninen kehittyminen on liudentanut näitäkin ongelmia, koska ylemmissä ilmakerroksissa tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin lähempänä maata. Akkuteknologian kehittyminen ja halpeneminen saatttavat tasata sääriippuvaisten tuotantomuotojen ongelmia. Ladataan suuria akkuja nollahintaisen sähköntuotannon aikana ja puretaan tuotantokatkojen aikana. Samaan suuntaan toimivat kulutusjoustot ja ehkä sähköautokannan kasvu (sähköautojen akut ovat sähkövarasto). Myös kaukolämmön tuotanto hyödyntää sähköntuotannossa tapahtuvaa kehitystä. Sähkökattiloilla lämmitetään suuria kaukolämpöverkkojen vesivarastoja halvan tai nollahintaisen sähkön aikana. Tosin tämä ei auta sääriippuvaisen sähköntuotannon jättämiin reikiin. Tuotantomuotojen vertailu investointisuunnitelmissa perustuu ennen kaikken siihen, miten paljon sähköenergiaa halutaan tuottaa. Tämän jälkeen tsekataan eri tuotantomuotojen "hyötysuhteet" eli se, kuinka suuren osan ajasta ne tuottavat sähköä ja ja minkä osan ajasta ne eivät tuota. Tässä käytetään apuna toteutuneita pitkän aikavälin säätilastoja. Näiden pohjalta määräytyy laitosten teho. Eli juuri noin, miten kaima totesi.
24.09.2023 15:00	Petri Sallinen:	Esko osuu oikeaan. Ydinvoimalaitoksessa veden keittämiseen kuluvasta energiasta vain noin kolmannes muuttuu sähköksi ja loput lämmöksi. Ydinvoimalaitoksen lämpö ajetaan mereen, kun taas kaupunkien kivihiiltä, maakaasua tai biomassoja käyttävien laitosten tuottama lämpö tuupataan kaukolämpöverkkoon. Tässä mielessä ydinvoimalaitosten hyötysuhde on yksi huonoimmista. Polttoainekustannus on kuitenkin niin pieni, että tällä ei ole kovin suurta taloudellista merkitystä. Muistaakseni yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa ydinvoimalaisten lämpöä ei käytetä teollisuudessa tai kiinteistöjen lämmittämisessä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että laitokset ovat niin kaukana asutuksesta. Suomessa on pariin kertaan laadittu suunnitelmia siitä, että Loviisan ydinvoimalaitokselta lämpö tuotaisiin Helsingin kaukolämpöverkkoon. Ne eivät ole kuitenkaan johtaneet käytännön toimintaan. (Käyttäjä muokannut 24.09.23 15:00)
24.09.2023 15:33	Jari Välimaa:	Tulevaisuudessa akku ja vety muodostavat ratkaisut sähkön varastointiin, marraskuussa tiedämme enemmän vetyputkiston rakentamisesta kun se pystyy siiirtämään enemmän energiaa kuin 400 kV suurjännitelinja, joita Suomeenkin suunnitteilla/rakenteilla useita. Se mikä on varmaa on muutoksen vauhti joka on hirmuinen myös Fingridin ja Gasgridin siirtoverkoille, varsinkin kun Fingridin liityntäkyselyissä on saavutettu jo 200 000 MW tehotarve, joka haluaisi liittyä kantaverkkoon. Länsirannikollahan on vuoteen 2028 kestävä rajoitus tuulivoiman liittäisessä kantaverkkoon kunnes uusi siirtolinja valmistuu Kristiinankaupungista Nokialle.
24.09.2023 17:34	Otto Tuomainen:	Petri S:n kommenttiin liittyen yksi esimerkki ydinvoimalla tuotetusta kaukolämmöstä. Tšekkiläisestä Temelínin ydinvoimalaitoksesta on jo useita vuosia toimitettu lämpöä Týn nad Vltavoun kaupunkiin. Nyt on valmistumassa/valmistunut myös 26 km pitkä kaukolämpöputkiyhteys České Budějoviceen. Ymmärtääkseni kyseessä ei ole kuitenkaan hukkalämmön hyödyntäminen vaan osa höyrystä käytetään turbiinien pyörittämisen sijaan kaukolämpöveden lämmittämiseen. Toisinsanoen lämmöntuotanto vastaavasti hieman vähäntäisi tuotetun sähkön määrää.
24.09.2023 18:35	Erkki Nuutio:	Olen muuten vain kuulolla tästä mielenkiintoisesta pohdinnasta, mutta oudoksun vedyn käyttämistä energian varastoimiseen. Harva aine on niin hankalaa ja vaarallista varastoida kuin vety, on se sitten matalapaineisena kaasuna tai paineistettuna jopa 700 barin kaasusäiliöihin tai nesteytetettynä kryosäiliöihin. Asiaa on näilläkin sivuilla käsitelty. Sensijaan metanoli-nesteeksi (CH3 OH) muutettuna vetyyn lisätyn ilmasta pyydystetyn hiiliatomin ansiosta se muuttuu yhtä helpoksi varastoida ja käyttää kuin esimerkiksi nykyinen dieselpolttoaine. Käytännöllisille ratkaisuille vieraat äärivihreät sitä vielä vastustavat, mutta saivat jo nenilleen polttomoottoreiden kieltoyrityksessään viime syksynä.
24.09.2023 18:52	Jari Välimaa:	Kannattaa tutkia gasgridin Nordic Hydrogen route hanke ja sen tekniset valinnat vety-putkiston rakentamiseen Pohjolaan ja Baltiaan https://gasgrid.fi/hankkeet/nordic-hydro​gen-route/

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!