27.08.2023 / Haapsalu, Viro
27.08.2023 Kalustoa Haapsalun rautatiemuseolla
Kommentit
| 15.09.2023 11:00 | Rainer Silfverberg: | Onko tuo oikeanpuoleinen vihreä matkustajavaunu jossa suippopäädyt kenties saksalaista alkuperää? | |
| 15.09.2023 12:32 | Marko Laine: | Muistaakseni tuo oikeanpuolimmainen vaunu on saksalaista valmistetta. | |
| 15.09.2023 13:25 | Rainer Silfverberg: | On muuten erikoista että kaikkiin muihin maihin joissa Saksan armeija tavalla tai toisella oli läsnä 2. maailmansodassa, vietiin vetureita ja varsinkin vaunuja suuriakin määriä joilla hoidettiin sotilaskuljetuksia, mutta Suomeen ei. Ainoa poikkeus Kuusamon kenttärata. Oliko VR:llä niin paljon kalustoa ylimääräisenä että sillä saatiin saksalaisten sotilaskuljetukset pohjoisessa hoidettua vai mistä johtuu? | |
| 15.09.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki: | Kyllähän tuo suippopääty kovasti "Hechtwaggonin" (= haukivaunu) näköinen on. Näkyisipä telitkin, niin tietäisi että, onko ne levitettyjä (raideleveys?) vaiko itäystävämallisia...? |
|
| 15.09.2023 16:08 | Hannu Peltola: | Tuo haukivaunun näköinen vaunu taitaa olla sama kuin tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/145030?s=1 Jos se on sama vaunu, kyseessä on sotien jälkeen valmistunut vaunu, ei varsinainen hauki. | |
| 15.09.2023 16:32 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, saksalaisten harrastamaan "kalustonjakeluasiaan" vaikutti hyvin vahvasti yleiseurooppalainen raideleveys (1435 mm). Juuri siinä on sotavetureiden (Reichsbahnin BR42 ja BR52) laajan levinneisyyden selitys. Saksalaiset lisäksi harrastivat operaatio Barbarossassaan valtaamillaan alueilla raideleveyden kaventamista omaan käyttöönsä. Suomi aseveljeyksineen oli eri juttu, 1524 mm-saalistahan kyörättiin aikamoisia määriä tänne, kulkukuntoisista silkkaan romuun. |
|
| 15.09.2023 17:48 | Hannu Peltola: | Suomessa vaikutti sekin, että saksalaisten alueella ei ollut käytössä kuin yksi ainokainen rautatieyhteys Oulusta Sallaan. Tuolle yhteydelle ei mahdu määräänsä enempää kalustoa ja ilmeisesti esimerkiksi Saksasta ei ollut tarvetta tuoda (raideleveydeltään muutettua) lisäkalustoa. Kuten tunnettua, huoltoyhteyksien heikkous pohjoisessa pakotti saksalaiset rakentamaan Kuusamon kenttäradan. | |
| 15.09.2023 19:03 | Rainer Silfverberg: | Mun käsittääkseni saksalaisten sotilaiden lomalaisjunia kulki myös Hankoon ja mahdollisesti muihin satamakaupunkeihin. Hangossa nillä oli ainakin tukikohta samaan tyyliin kuin Torniossa ja Oulussa. Ja miten he olisivat päässeet Hyrynsalmeen josta Kuusamon kenttärata alkoi muutoin kuin Oulun ja Kontiomäen kautta? Ymmärtääkseni 1524 mm radoilla vallatuilla alueilla käyttivät saksalaiset sitä kalustoa jota oli saatavilla mutta eivät voineet aina jäädä odottamaan että rata kavennetaan vaan siirsi omia vaunuja jos ei muuta ollut saatavilla. |
|
| 15.09.2023 20:15 | Esa J. Rintamäki: | Pitääpä mainita "takuumiesten" ylläpitämä Feldluftpark Pori (iso lentovarikko), jonka kautta kulkivat mm. täydennyslentokoneet esim. Jäämeren-hävittäjälentorykmenttiin (Jagdgeschwader JG 5 "Eismeer") pohjois-Norjassa. Puhumattakaan tiedustelulentoyksiköistä ja muistakin. Suomalaiset saivat laajemmin asioinnin aihetta FLP Porin kanssa Messerschmitt Bf 109-koneidensa myötä. Herra Rainer: oman kommenttisi myötä mainitsisin, että Organisation Todtin duunareilla oli tekemistä riittämiin, Atlantin vallista juurikin rautatieinfrastruktuuriin pitkin inhaa itää. Unohtamattakaan natsikasvatukseen (joka jannulle) kuuluvaa puolen vuoden työpalvelua. Ja aina välillä piti kammata porukasta asekuntoisimmat ("Heldenklau") ja heittää nämä raukat rintamille. (Käyttäjä muokannut 15.09.23 20:28) |