??.07.1991 / Pohjankuru
??.07.1991 Elsa-oikorataa suunniteltiin reitille Espoo–Kauklahti–Lohja–Salo 1970-luvulla. Hanketta vastustettiin varsinkin Länsi-Uudeltamaalla, kun pienet kunnat, kuten Karjaa ja Inkoo, pelkäsivät menettävänsä kunnolliset junayhteydet. Hanke haudattiin vuonna 1975 ja sen sijaan päätettiin parantaa vanhaa rataa. https://espoonperinneseura.net/espoo1972/kasvu-kaupungiksi/rautatieliikenne-espoossa-1970-luvulle-saavuttaessa/ 1991 päästiin hyödyntämään investoinnin pohjalta uutta rataoikaisua ja tunnelia Pohjankurussa.
Kommentit
| 09.03.2023 08:00 | Eljas Pölhö: | Jos nyt tulee "tunnin juna", niin tuo oikaistu Karjaa-Salo joutuu lakkautettavien ratojen listalle. Dragsvikin varusmiesten ja ruotsinkielisten Åbo Akademissa ym käyvien Hanko-Karjaa välin opiskelijoiden määrät eivät sitä pidä pystyssä. | |
| 09.03.2023 09:23 | Jukka Ahtiainen: | Valtion velkatrendi? Tuotos/panos? Eurolla enemmän vaihtoehdot? https://www.valtionvelka.fi/ https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#cf3fcd93 Minuutit näkee tuomiopäivän kellosta https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tuomiopaivan-kello-ihmiskunta-nyt-90-sekunnin-paassa-tuhosta/e9a76b7f-af51-41aa-8f34-4b8830918588 |
|
| 09.03.2023 12:17 | Rainer Silfverberg: | Jos nyt oikorata jostain syystä rakennettaisiin niin länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla. Karjaa-Salo jää joka tapauksessa tavaraliikenteelle ja varayhteydeksi jos oikoradalla on katkos. |
|
| 09.03.2023 12:45 | Teppo Niemi: | Jos unohdetaan Kupittaan Turun välinen ratatyö, na muut kiertolaiset, nii onkos Salon ja Karjaan välillä kulkenut paljon rahtijunia viimeisen 15 vuoden akana? Eiköhön nekin mahdu Salon ja Lohjan välille uudelle radalle. Pelkän varayhteyden kustannukset eivät vastanne käyttömääriä. | |
| 09.03.2023 13:35 | Rainer Silfverberg: | Meneekö Pohjankuruun rahtia ollenkaan nykyään? | |
| 09.03.2023 15:17 | Jimi Lappalainen: | Tavarajunia Salon ja Karjaan välillä: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=3000&type=T&cancelled=notall&via=ERV | |
| 09.03.2023 17:59 | Eljas Pölhö: | "...länsi-uusmaalaiset pääsevät Turkuun vaihtamalla junaa Lohjalla." Mihin kohtaan Lohjalle tulee se asema, jolla Hanko-Karjaa-suunnan matkustajat voivat vaihtaa Turun juniin? Jimin listalta näkyy hyvin, ettei se tavaraliikenteen määrä riitä minkään radan ylläpitoon, jos ne junat jostain kumman syystä haluttaisiin kierrättää Karjaan kautta. | |
| 09.03.2023 18:00 | Petri Nummijoki: | Viime kesänä kulkeneet Ruokosuo-Hangonsaari-junat olivat poikkeusreitillä ratatöiden vuoksi. Onko kuluvana talvena kulkeneille Karjaa-Salo-junille sellainen tarve, joka löytyisi normaalitilanteessakin vai johtuvatko vain siitä, ettei Salon raakapuuliikennettä ole ratatöiden vuoksi mahdollista hoitaa tällä hetkellä Turun kautta? | |
| 09.03.2023 18:36 | Rainer Silfverberg: | Jos nyt oikorata tosissaan rakennettaisiin niin Lohjaan Lempolaan tulee asema. Helsingin ja Lohjan välille suunnitellaan myös taajamajunaliikennettä ja olisi aika kummaa jos ei jotkut niistä jatkaisi Lohjalta Karjaalle tai peräti Hankoon. Tietysti jos verrataan nykytilanteeseen niin vuorotiheys luultavasti huonompi kuin mitä junia nyt menee Karjaalta Turkuun. Toisaalta Hangon ja Karjaan välillä ei kulje nyt ollenkaan junia eikä ole varmuutta palaavatko ne, eikä kulje Kirkkonummen ja Karjaan välillä yhtään junaa, eli ei se tilanne nykytilanteeseen verrattuna kovin paljon huonommaksi voi mennä. Jos VR:n ja LVM:n tavoite on että kaikki matkustajajunaliikenne läntisellä Uudellamaalla lopetetaan ja porukka saa mennä bussilla tai millä menevät, Helsinkiin ja Turkuun, niin sitten se on niin, tuli oikorata tai ei. Mun kysymys Pohjankurusta koski sitä että käyttävätkö siellä olevat tehtaat ja satama ollenkaan rautatiekuljetuksia? |
|
| 09.03.2023 18:46 | Esko Peranto: | Tunnin junan ratalinjaus ei paljon Hanko-Hyvinkää rataa palvele. Asemalle paras paikka olisi, missä radat mahdollisesti kohtaisivat. Nummenkylä-Muijala akselille. | |
| 09.03.2023 19:18 | Rainer Silfverberg: | Hankesuunnitelman kartan mukaan "Lohjansolmun" ja "Vihti-Nummelan" asemien välille tulee suoran päälinjan lisäksi pohjoisempi koukkaus joka yhtyy Hangon rataan niin että junia voi ajaa joko Helsingin suunnalta Karjaalle tai Turun suunnalta Hyvinkäälle. (Käyttäjä muokannut 09.03.23 19:36) |
|
| 09.03.2023 19:59 | Eljas Pölhö: | Mitähän liikennettä Hyvinkään ja Turun välille oikein kuvitellaan, jos se tarvitsee sekä Karjaa-Salo-välin että Suoran yhteyden Lohjan tienoilla. "Tunnin junat" ei edes pysähdy Lohjalla ja loput Hki-Turku junat eivät taatusti tule pysähtymään Lohjan kummallakin puolin. Helsinki-Hanko-yhteyttä vielä voidaan lupailla, ettei heti huomattaisi Kirkkonummen-Karjaan välin joutumista vähäliikenteelliseksi, mutta Hanko-Turku-yhteyttä ei ole ajateltu (Miksi kukaan haluaisi Turkuun?). |
|
| 09.03.2023 21:26 | Rainer Silfverberg: | Turku-Hyvinkää, tavarajunia varmaan? Joka tapauksessa oikoradalle tulisi vaihteet että myös se olisi mahdollista. Hankesuunnitelman mukaan osa IC-junista pysähtyisi Vihdissä ja osa Lohjalla. Vihti olisi vaihtoasema Hangon radalta Turkuun päin. Itsehän esitit kysymyksen että miten länsiuusmaalaiset pääsevät Turkuun jos Karjaa-Salo lakkautetaan? Helsinki-Hanko ajettaisiin varmaan myös rantarataa pitkin. Siinä vaiheessa kun ja jos oikorata on pystyssä on Suomessa varmaan muitakin matkustajajunaoperaattoreita kuin VR. |
|
| 10.03.2023 00:31 | Eljas Pölhö: | Kysyin kyllä ja siksi kysyin, että joskus Hangon radan varrella asuneena Vihti oli sellaisella puolella Hangonrataa, ettei Hangosta varmasti voi olla yhteytta Turkuun Vihdin aseman kautta. Tai sitten "uusi" Vihti on jossain ihan muualla kuin 1950-luvulla. Jokohan nykyisin on Ruotsin Trafikverketille toimitettu suunnitelmakartta, jossa olisi "uusi Vihti" vaihtoasema, jottei tarvitsisi käydä Albergassa (Leppävaarassa) vaihtamaassa suuntaa Åboon (Turkuun). Joskus ennenvanhaan Riihimäen ja Turun välillä oli yksi junapari, muistaakseni T2035/T2036, pitkään Tr2 ja sitten Tr1 vetoinen Karjaalle, jonkun aikaa jopa Saloon asti. Mutta se oli ainoa kaudella, jolloin vielä ajettiin enemmän junia kuin nykyisin. Silloin oli jopa yksi suora tavarajuna Helsingin ja Turun välillä (T1031/T1032). Suomeen palattuani olen huomannut, että täällä puheet ovat puheita ja teot tekoja vielä suuremmalla eroavaisuudella kuin Ruotsissa. Turun "tunnin junaa" kaupiteltiin ulkomailla nopealla yhteydellä Turku-Helsinki-Pietari (avitettiin vielä Kerava-Porvoo-Kouvola oikoradalla), mutta nyt se Pietari on unohdettu [Suomessa] ja keksitään pikkuisia aikasäästöjä Helsinkiin pyrkiville Suomen sisällä. |
|
| 10.03.2023 09:59 | Petri Nummijoki: | Taisi joinain kausina olla kaksikin suoraa junaa Riihimäeltä Karjaan kautta Turkuun. Vuoden 1960 aikataulukirjassa sellaisia ovat Vv15-vetoinen TP2035/2036 sekä Tv1-vetoinen T2037/2038. Jälkimmäisen paluujuna on tosin merkitty Karjaalta Riihimäelle lisätavarajunaksi eli tunnukselle LT2038. Helsingin ja Turun välillä oli suorana junana Vr11-vetoinen TP1031/1032, jossa kai käytettiin yleensä Vr11-paria. En tiedä oliko TP2035/2036 yhdellä vai kahdella Vv15-veturilla ajettu. Tosin Riihimäen ja Turun välinen suora liikenne hoidettiin kai vuodesta 1966 lähtien mieluummin Toijalan kuin Karjaan kautta, kun Toijala-Turku oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskoille. Sitä kauttahan Naantaliin ajetut öljyjunatkin kulkivat. | |
| 10.03.2023 10:25 | Rainer Silfverberg: | Oikoradalla "Vihti" tarkoittaa kokonaan uutta asemaa "Vihti-Nummela" työnimellä, sijoittuen nykyisestä Nummelan taajamasta pari km etelään. Lisäksi karttojen mukaan sen aseman länsipuolella alkaisi lenkki joka yhdistää Hangon rataan suurin piirtein Nummenkylän kohdalla ja liittyy uudelleen päärataan. Vekslaaminen Hangon ja oikoradan välillä molempiin suuntiin olisi mahdollista tämän lenkin kautta. ks https://www.tunninjuna.fi/ratasuunnitelmat/ Suhtaudun oikorataan siinä mielessä myönteiseesti että toteutuessaan se mahdollistaisi uusia kombinaatioita henkilöliikenteelle, mm suoria taajamajunia Helsinki-Vihti-Lohja-Karjaa, palauttaisi 2016 poistetun junayhteyden Helsingistä rantarataa pitkin Karjaalle ja Hankoon ja lyhentäisi kaukojunien matka-aikaa Turkuun yli puolella tunnilla hitaampien IC-junien osalta ja mahdollistaisi nopeiden non-stop junien ajon. Turku saataisiin siten matka-ajallisesti yhtä lähelle Helsinkiä kuin mitä Tampere on, nyt Turku on puoli tuntia kauempana. Huonoa on ainoastaan kalliit rakenuskustannukset koska maasto huomioiden joudutaan rakentamaan paljon tunneleita, kallioleikkauksia ja siltoja. Ainoa järkevä vaihtoehto jos halutaan kunnollisia ajansäästöjä rantaradalle olisi rakentaa kokonaan uusi rautatie kaukojunille Helsingin keskustasta Kirkkonummelle, viivansuoraan tunnelissa Espoonlahdelle asti n 20 km ja sieltä maanpintaa pitkin Kirkkonummelle. Nykyisen rantaradan välityskyky Helsingin ja Kirkkonummen välillä on huono, IC-junat matelevat ja keskinopeus on 75 km/h vaikka junat eivät des pysähdy Kirkkonummella. Syynä lukuisat nopeusrajoitukset mutkissa ja rataa ylittävien kinttupolkujen takia sekä lähijunaliikenne. Lähijunaliikenne saadaan mahdollisesti eri raiteille Leppävaaran ja Espoon välille mutta muilta osin ei ole luvassa parannuksia. Esim Norjassa on rakennettu uusi oikorata n 20 km pitkässä tunnelissa Oslosta etelään, pelkästään kaukojunia varten, ja Itävallassa samoin Wienistä länteen. |
|
| 10.03.2023 12:29 | Esa J. Rintamäki: | Pari hyvää kysymystä asian tiimoilta: Joko taas on tekeillä nopea yhteys "Pyhille Liike-Miehille" kultaisine kiveksineen, jotta nämä pääsisivät vaikka nyt 16,3 sekuntia nopeammin Turusta Helsinkiin...? Onko asian tiimoilta harrastettu riittävän pitkäjänteistä markkinatutkimustakaan? Kunnollinen tutkimus vienee aikaa ainakin muutaman vuoden ja tulosten analysointi vielä päälle. Täällä Suomessa väestöpohjalla, joka EI KASVA! Turistit ovat oma lukunsa, totta, mutta pienikin häiriö maailmassa vaikuttaa myös hupailumatkoihin. Eikä sitä tutkimusta pidä rajoittaa koskemaan vain Suomea. Olisi mentävä aina USA:han asti, Indianan osavaltioon, Assholen piirikuntaan Cuntinghamin kaupunkiin ja tietenkin myös Japaniin Omanko-pikkukaupunkiin Honshun saarella...? Vai onko pohjalla toiveikas kuvitelma matkustajamäärien kasvusta, jos Tku - Hki-väliin menisikin aikaa 16,3 sekuntia vähemmän? Itse näkisin ajatuksen taustana kuvitelman ikuisesta talouskasvusta, joka kuitenkin tulee törmäämään seinään kipeästi, maailman rajallisuuden tullessa lopulta yllätyksenä. Kuitenkin, kun asiaa haudotaan vasta nyt, pitkälti toistasataa vuotta rantaradan liikenteelle avaamisen jälkeen, se kertoo siitä, että rautateiden linjaus onkin ollut varsin hyvin kohdalle osunutta jo ennen vanhaan. Siitäkin huolimatta, että rantarata oli tarkoitettu alunperin paikallisradaksi. Eikä mikään ole niin helppoa kuin menneisyyden ennustaminen. Oman elämänkokemukseni myötä peukutan Eljasta, täyttä asiaa. Huom! Joissakin lauseissa sarkasmivaroitus (omanko = japania, tarkoittaa gynekologin työmaata). (Käyttäjä muokannut 10.03.23 12:42) |
|
| 10.03.2023 21:29 | Eljas Pölhö: | Hki-Turku välillä ehdottomasti tärkeintä olisi palauttaa edes osalle junista Kirkkonummen pysähdys. Täysin järjetöntä edellyttää Kkn matkustajien ensin menevän Leppävaaraan tai Helsinkiin. Ei kai Kkn-Turku ole edes mitään järkevää vaihtoehtoa oman auton lisäksi. Lohja-(Espoo) on paikallisliikenteen kannalta täysin hyväksyttävä tutkimuskohde. Sillä ei pitäisi olla mitään sitouttavaa suunnitelmaa Lohja (Lohjan pohjoispuoli)-Salo kanssa. Lohja pohjoisen ja Salon välillä juna ei pysähdy missään minkään suunnitelman mukaan (väliseutu saa nauttia ohiajavien junien katselusta). Pienillä nopeutuksilla tai hidastuksilla ei ole yhtään mitään vaikutusta matkustajamääriin, vaikka suomalaiset selvitykset lisäävät matkustajia jokaisen minuuttisäästön antamalla kertoimella. Oikeassa elämässä minun työmatkani oli Norrköping-Malmö ja junien hitauttaminen 15 min lisäsi matkustajamääriä sellaisella prosentilla, ettei Suomessa edes osata uneksia. Avain oli, että lisättiin pysähdyspaikkoja. Jok'ikinen juna ei pysähtynyt kaikilla asemilla, mutta joka asemalla pysähtyi joitakin junia hidastetussa aikataulussa. Malmön ja Norrköpingin välillä on useita yliopistoja ja muita oppilaitoksia. Näiden oppilaat tekivät säännöllisesti oppilastöinä junissa kyselytutkimuksia, joiden tulokset sain työni takia. Ylivoimaisesti tärkeintä oli aikataulujen luotettavuus. Toisena oli sujuvat jatkoyhteydet ja kaukana perässä junien nopeus pääteasemien välillä. |
|
| 10.03.2023 21:49 | Jukka Ahtiainen: | Hyvä, kun/jos rautatieliikennettä kehitetään. Kehityksen tulisi perustua realiteetteihin ja siihen, että rautatiet palvelevat kansakunnan hyvinvointia (kivijalka). Mielestäni nopeuden painoarvo ylikorostuu. "Rautatiet eivät ole ensisijaisesti voiton tekemistä varten, vaan se on yhteiseen hyvään velvoitettu liikennelaitos. Sen on palveltava valtion liikenneintressien voimien vapaata peliä vastaan koko kansan hyväksi." - Otto von Bismarck – En ole huomannut perusteissa maanpuolustusta enkä pandemiaa. Suuret cityt on tuhottu nopeammin kuin cityjen välillä tasaisesti asuttu maa. Valmiuksia tasaisempaan asutukseen on paremmin kuin aiemmin: nopeat tietoliikenneyhteydet, etätyö, monipaikkainen asuminen, kansalaisten halu vähentää päästöjä. 2.9.2022 Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola itäisen Suomen turvallisuudesta: "Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta" Entä Liikenneviraston esiselvitys: Junaliikenteen päästöjen ja kuljetuskustannusten vähentäminen "Nopeus vaikuttaa ilmanvastukseen toisessa potenssissa ja sitä myöten lisää kilometriä kohti käytettävää energiaa vastaavalla tavalla. Ilmanvastuksesta aiheutuva energiantarve aikayksikössä eli teho kasvaa nopeuden kolmannessa potenssissa." "Väljentämällä aikataulua merkittävästi rataosalla kokonaisvaikutus kulkuaikaan jää pieneksi, mutta vaikutus energiankulutukseen voi olla sitä suurempi." https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121056/lts_2013-43_978-952-255-350-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Liikenneturvallisuus ("Lähimmille rautatieasemille Pieksämäelle (30 km) ja Mikkeliin (40 km) johtaa Haukivuorelta hyväkuntoinen suora kantatie.") Vuonna 2022 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3 069 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. https://moottori.fi/liikenne/jutut/liikenteen-kuolemat-eivat-taltu-kuten-norjassa-jossa-alle-sata-kuolemaa-vuodessa/ Huono homma, että minuuttikilpailua käydään ylinopeudella ajavan maantieliikenteen kanssa (43 % Traficom). Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja 1,0 miljoonaa alaikäistä. Heille taitaa olla yhteydet tärkeämmät kuin minuutit. Päätöksenteossa olisi syytä saada sijaa Eljaksen kehuja saanut esitelmä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13973.msg107570.html#msg107570 |
|
| 10.03.2023 23:22 | Esa J. Rintamäki: | Omasta puolestani voisin kertoa omakohtaisen näkemykseni ja nimenomaan oman ("sammakko kaivossa") kokemukseni kulkutarpeesta Kirkkonummelta tai Siuntion Pikkalasta Turkuun, silloin kun kuljin berniläiskoirieni kanssa koiranäyttelyissä. Yksi näistä oli Sveitsinpaimenkoirien kaksipäiväinen erikoisnäyttely Paraisilla kesäkuussa 1997. Juna ei tullut mitenkään kysymykseen, viikonlopun laivamatkalle pyrkivien ja nieleskelevien nousuhumalaisten joukossa. Järkevin ajoreitti Pikkalasta Turkkusse kulki Jorvaksentietä Inkooseen, sujui vauhdikkaasti, kun Liteace-pakulla sai paahtaa satasta. Sitten maantietä 186 Mustion ja Kiskon kautta Saloon. Mutkainen ja mäkinen tie, jossa ei montaakaan ohituspaikkaa ollut, kun joku lantsari tuli eteen Ursus-kökkötraktorillaan laittamasta syrjäpellollaan perunoita seipäille. Niin ja tarpeelliset pysäykset koiran pissattamiseksi ja vesihuollon ajaksi. Salossa pääsi liittymään moottoritien liikennevirtaan. Sitten Kaarinassa tielle 180 ja Paraisille Jutta-bernin kasvattajan luokse yöksi. Ennen moottoritien valmistumista, vanhalle ykköstielle päästäkseen piti risteyksessä odotella ja vanhentua ja vanhentua ja vanhentua. Paluumatka samaa tietä, pysäyksineen. Oma auto oli sikäli paikallaan, kun mukana oli myös kokoonpantavat tuolit ja päivänvarjo. Plus syötävät kylmälaukussa ja vaihtovaatteetkin. Jos kartalta katsotaan epätoivoisten kirkkonummelaisten reissua kohti Oopoa, niin hankalammalta näyttää: keskustasta Veikkolaan kulkee maantie hankalasti Volsin, Lapinkylän ja Haapajärven kautta. Parempi olisi pöhkiä Jorvaksentietä länttä kohti. Kimpassa muiden koiranomistajien kanssa tilattu bussi olisi myös ollut toimiva ratkaisu...? Toisin sanoen, kulkutarpeita on myriadeja muitakin, kuin istuksia Pendolinossa kiitämässä kuuttasataa kohti länttä tai inhaa itää. |
|
| 11.03.2023 00:29 | Rainer Silfverberg: | Olen kuullut kaikenlaisia selityksiä miksi Turun junat eivät voi pysähtyä Kirkkonummella mutta tuo että kaikilla on kumminkin koira ja pakettiauto en oikein niele. Mitä tekemistä länteen menevillä rautateillä on Suomen turvallisuuden kanssa? No sillä että Suomenlahteen työntyvät niemet kuten Hankoniemi voi kanssa joutua maihinnousuyritysten kohteeksi ja toimivien junayhteyksien puuttuminen kiihdyttää muuttotappiota ja seudulle jää asumaan vain vanhuksia. VR teki hätäisen ratkaisun romuttaa rantaradan läntistä Uuttamaata palvelevat yhteydet v 2016 silloisen hallituksen painostuksesta kun uhattiin pistää lahtipenkille koko VR, ja Onnibus kilpaili kahden euron tarjouksilla moottoritietä pitkin ajavilla pikabusseilla, ja VR väitti silloin että Kirkkonummella (Suomen 2. suurin maalaiskunta) pysähtyminen "maksaa liikaa". VR yritti samaa temppua Hämeenlinnan kanssa poistmalla IC-junien pysähdykset siellä mutta Hämeenlinna sai junansa takaisin kun oli riittävästi protestoijia. Nyt sekä bussilippu että junalippu Hki-Turku maksaa 12-15 euroa riippuen vuorosta ja bensan ja dieselin kallistuttua junamatkustus on todella muuttunut houkuttalevaksi vaihtoehdoksi autoon verrattuna. Elias on siinä mielessä oikeassa että pari minuuttia lisää matka-aikaan ei karkota matkustajia, mutta ongelma on radan huono läpäisykyky, lähijunien aikataulut pitäisi laittaa uusiksi jos Turun junien aikataulua rukataan 2 minuuttia Helsingin päässä ja siitä ei HSL tykkää! (Käyttäjä muokannut 11.03.23 00:33) |
|
| 11.03.2023 02:15 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, kyllähän koiraihmisiä Kirkolla riitti, Kirkkonummen kennelkerhon agility-osasto kilpaili itsensä SM-mestaruuksiin saakka. Koirakoita oli useampia. Koiria oli, akita inusta bastardirotuisiin torinseisojiin! Alumiinin eräällä työnjohtajalla oli myös Liteace, perhettä ja kaksi cavalierspanielivaliota. Seinänaapurilla Pikkalassa oli monivuotisen "kävelevä nakki"- (lue: pitkäkarvainen mäyräkoira) harrastuksensa tuloksena kunnioitusta herättävä kokoelma palkintoruusukkeita ruokasalin seinällä todisteena kahden mäyriksensä menestyksellisestä näyttelyurasta: ROP, BIS, CACIB, VSP, MVA, jne. Edellä kirjoittamani piirteet koiraihmisten elämästä eivät siis rajoittuneet vain minuun ja avokkiini. Mikä tässä keskusteluketjussa näkyy selvästi, niin ainakin Suomen päättäjien yleinen piirre: jotain on noussut hattuun. Terve järki pysyy kaukana niin kauan, kuin ihmiset äänestävät oikeistoa, luullessaan että naapurinsa uskovat näiden vaalikarjatyhmyreiden kuuluvan ökyihin. Tervejärkinen ehdotus ajetaan kiville siksi, kun aloitteen takana on esim. vassarit tai vi*un ituhipit (lue: vääräuskoiset). Sitäpaitsi, pääministeri Sipilä kuului lestoihin, joiden mielestä toisuskoisia saa jymäyttää, kun helvetti odottaa näitä joka tapauksessa! Turhaa ponnistella näiden helvetinkekäleiden eteen yhtään mitään. No, itselleenhän sikaparka hallaa tekee, kun kaukalonsa kaataa! Ikävintä siinä vaan on se, että sivullistenkin kaukalot kaadetaan samalla. Suomella on aika harvoin hyvää herraonnea. Puistattaa vieläkin juopuneesta kansliapäällikkö Buntasta vuosia sitten lukemani juorut. |
|
| 11.03.2023 02:53 | Jukka Ahtiainen: | Jos Kirkkonummella pysähtyminen maksoi liikaa, niin 25.9.2014 ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu, VR: "Haukivuoren pysähdysten osalta kysymys ei siis ole liikennöinti-, energia- tai pysähdyskustannuksista, vaan matka-aikahyödyistä." 2022 kesällä IC-junaparin pysähdys Hillosensalmella lisäsi matka-aikaa Kouvola-Pieksämäki välillä (184 km) toiseen suuntaan 2 min ja toiseen suuntaan 0 min. 29.11.2022 Radio Suomen Liikenneilta VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilä Hillosensalmen pysähtymisestä: "Teemme mielellämme tällaisia kokeiluja" 14.2.2023 VR:n vastaus Haukivuoren esitykseen vastaavasta kokeilusta Haukivuorella 2023, mm: "Juuri Savon-radalla junan kilpailukyky henkilöauton kanssa on haastava." Esim. 12.5.2022 IC 70: - Pieksämäeltä lähtö 2 min myöhässä - Haukivuorelle saapuminen 3 min etuajassa - Haukivuoren ohitus 41 km/h - Mikkeliin tulo 5 min etuajassa 6.3.2023 vaalikeskustelussa Haukivuorella: "Mitä mieltä olette, tulisiko junapysähdykset ainakin jossain määrin palauttaa Haukivuorelle?" Ehdokkaiden äänestyksen tulos 6-0: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät. |
|
| 11.03.2023 10:13 | Teemu Saukkonen: | Tuolla "tunnin rata" investoinnilla asfaltoisi teitä kuntoon, lanaisi monta hyppyriä sileäksi, oikaisisi shikaaneja, poistaisi näköesteitä risteyksistä, vaihtaisi isompia rajoituksia. Seurauksena 1000 kertaa suurempi nopeutuminen kokonaisliikenteessä, kun pari miljoonaa ihmistä säästäisi minuutinkin joka päivä työ- tai muilla matkoillaan. Viimeksi toissapäivänä kirosin että miten voi mennä muutamaan kilomteriin nykyään niin järjetön määrä aikaa, ns. ruuhkan ulkopuolella, aina joku nyhvö mataa edessä. 3km ajaa "pahimmillaan" edestakaisin pyörällä samaan aikaan kuin autolla suuntaansa, mutta se ei toimi jos tulee autolla muun matkan yhteydessä, kuten 99% tapauksista omalla kohdalla on. |
|
| 11.03.2023 11:32 | Rainer Silfverberg: | Jukka: Tuolla Haukivuoren ohittamisen selitykset olen kuullut mutta luulen että syy on se että asemalta puuttuu se infrastruktuuri joka pitäisi olla että kaukojunat voisi pysähtyä. Sekään ei ole selitys koska ne voidaan rakentaa, mutta sääntö-Suomen osalta se voisi tarkoittaa muutakin kuin vain laitureiden korottamista. Se että Hillosensalmella pysähdytään mutta Haukivuorella ei on kanssa mysteeeri, onko kyseessä siitä että siellä on jotain VR:läisten mökkejä? Haukivuoren ja Kirkkonummen kanssa lienee se yhteistä että infra on puutteellinen ja radan läpäisykyky on huono. Savon radalla tavaraliikenne ja rantaradalla lähijunat. Lähijunien aikataulut ainakin E-junien osalta menisi uusiksi jos kaukojunien aikataulua rukattaisiiin parilla minuutilla, ja se ei ilmeisesti ratkea ennenkuin ns kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä on valmis, mutta siihen menee ainakin 5 vuotta. Mutta ennen 2016 se oli mahdollista eikä kukaan purnannut vaikka lähijunien vuoroväli ei ollut tasan 15 minuuttia. Esa: Vaikka omistaa koiran ja auton niin silti jotkut muut voivat tarvita kulkea junalla. Koiran kanssa voi kanssa matkustaa junassa ja moni matkustaakin. Bensan ja dieselin hinnat ovat nyt niin korkeat että juna tulee todella halvemmaksi vaikka omistaisi auton. Hintoihin on tullut yli 50 senttiä litra/lisää parissa vuodessa ja se ei johdu verotuksesta vaan maailmanmarkkinoista ja se taas eräästä muusta syyystä. |
|
| 11.03.2023 11:49 | Jaakko Pehkonen: | Pohjankurun tehtaat ja satama eivät käytä enään rautatiekuljetuksia. Jos minä saisin päättä yhden kehityskohteen Rantaradalle niin rakantaisin Karjaa Turku välille uusia kohtauspaikkoja sillä se olisi edullinen keino parantaa rataosan välityskykyä ja häiriöherkyyttä. Siellä on tällä hetkellä sangen pitkät kohtauspaikkojen välit. Tuo Haukivuoren pysähdysten lopetus ja selityksen sen ympärillä on kyllä isolta osin keksimällä keksittyjä. Jos Haukivuoren laiturit ovat kerta käyttökelvottomat/vanhanaikaiset, miksi esim. Vaalassa voidaan käyttää vastaavia laitureita joka päivä? Tässä taitaa olla sama juttu kuin Kemijärven junakapinassa; VR:n haluttomuus. Eiköhän aika vielä muutu, ainakin se mikä tuntui VR:stä täysin mahdottomalta vuonna 2006 on ollut täysin mahdollista Kolarin junissa vuoden 2016 joulukuusta. |
|
| 11.03.2023 13:12 | Jukka Ahtiainen: | Rainerille, häiriötilanteissa IC on jäänyt Haukivuorelle ja matkustajat on haettu linja-autoilla. Jaakon kommentti täydentää. Kuulutuslaitteet purettiin pari vuotta sitten ja laiturivalaistus osittain. Hillosensalmella on kansallispuisto ja Haukivuorella suuri vesistö ja luonnonsuojelualue https://www.luontoon.fi/puulajakyyvesi Savonradalla kohtauspaikkoja on vähennetty. Samaa mieltä Jaakon kanssa myös kohtauspaikkojen lisäämisestä, johon riittäisi vähempi raha. Pysähdykset saattaisivat nostaa iibis-linnun siivilleen (matkustajamäärät). Kokeilemalla näkisi. Tilanne on muuttunut 2014 jälkeen. |
|
| 11.03.2023 16:02 | Rainer Silfverberg: | Hyvä että on sentään laitureita jäljellä hätätilanteita varten. Jokin aikaa sitten luin että Taavetissa oli joku IC-juna simahtanut ja matkustajia ei voitu siirtää muihin aseman ohi ajaviin juniin eikä busseihinkaan koska ei ollut laitureita. Joutuivat odottamaan kylmissä ja pimeissä vaunuissa pari tuntia kunnes saatiin toinen veturi tilalle. |