27.07.2022 / Northern Maine Junction, ME, Yhdysvallat
27.07.2022 Mikä ihme tässä on, onko Northern Maine Junctionissa noin jättimäinen termiittikeko? No ei, joku on päättänyt kerätä ratanauloja yli kaksimetriseksi keoksi...
Kommentit
| 15.02.2023 23:52 | Esa J. Rintamäki: | Näistähän saa niin kätevästi osaavissa käsissä aikaiseksi M16-rynnäkkökiväärin. Eläköön 2nd Amendment ongelmien ratkaisukeinona, tuolla maailman demokraattisimmassa valtiossa! (Käyttäjä muokannut 15.02.23 23:53) |
|
| 16.02.2023 00:02 | Hannu Peltola: | Saa varmasti vaikka M16:n, jos sellaisen tarve on. Varmasti teräsmäärä riittäisi myös vaikkapa '70 Mustangin valmistamiseen! | |
| 16.02.2023 00:51 | John Lindroth: | Jos sais edes yhden se olis se vaatimattomasti mallia Bullitt(Steve Mac Queen) tai Carroll Shelby! (Käyttäjä muokannut 16.02.23 01:25) |
|
| 16.02.2023 04:37 | Esa J. Rintamäki: | Tai 27-litraisen V-12 Packard Merlin 266:n, jonka heittää replicana tehdyn North American P - 51 D Mustangin nokalle. Teho: 1490 hp startissa ja suurin hätäteho taistelutilanteessa 1720 hp. Nimittäin auto - Mustang oli saanut nimensä hävittäjälentokone - Mustangilta. Hyviä vehkeitä kumpikin. |
|
| 16.02.2023 06:09 | Timo Anttila: | Hyvä kuva! Paljon on rautaa. Ja Mustang on Intiaani hevonen. |
|
| 16.02.2023 08:22 | Ossi Rosten: | No ei, mustang on Pohjois-Amerikan villihevonen. Enimmäkseen, ellei nykyisin kokonaan kun alkuperäiset on aikanaan metsästetty, yksilöt (juu niitä edelleen on) ovat eurooppalaisten sinne 1500 luvulta asti vieneiden hevosten viilliintyneitä jälkeläisiä. |
|
| 16.02.2023 08:23 | Ossi Rosten: | https://en.wikipedia.org/wiki/Mustang | |
| 16.02.2023 09:25 | Hannu Peltola: | Menee keskustelu vähän sivuraiteille, mutta olen aina mieltänyt auto-Mustangn saaneen tosiaan nimensä villihevosista. Se tunne, kun 400 preerian ylvästä villihevosta hirnahtaa yhtäaikaa kahdeksanpilttuisessa vinkkelitallissaan... :-) (Käyttäjä muokannut 16.02.23 09:29) |
|
| 16.02.2023 10:36 | Timo Anttila: | Karkeanaamainen Intiaani yksin hevosen selässä preerialla. Auringonlasku etenee kohti yötä. Horisontista möyrii pölyvana perässään musta Ford. Aikakaudet kohtaa ja yö pimenee… |
|
| 16.02.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki: | Muistaakseni jossain intiaaniaiheisessa kirjassa kerrottiin, kuinka jotkin intiaaniheimot, nähtyään ensi kertaa lännen valloittajien hevosia, kutsuivat niitä isoiksi koiriksi. En ole varma, koskiko tämä konkistadorien (väli-Amerikassa) vaiko preerian valloittamisen (USA) aikoja. |
|
| 16.02.2023 13:11 | Jukka-Pekka Manninen: | Itse olen antanut itselleni selittää, että nykyiset hevoskannat ovat kaikki, villiintymisen asteesta riippumatta, kesytettyjen hevosten jälkeläisiä. Alkuperäiset hevosen villit kantamuodot olisi metsästetty sukupuuttoon jo joskus ennen kirjoitustaidon keksimistä syvimmällä kivikaudella. En ota vastuuta virheellisestä tiedosta; en ollut henkilökohtaisesti paikalla katsomassa kävikö näin vai ei. ;-) | |
| 16.02.2023 18:20 | Timo Anttila: | Palataan alkuun ja nauloihin. Voisiko niitä olla 15 678 kpl? |
|
| 16.02.2023 19:43 | Jukka Viitala: | On siellä pari ankkuriakin... Merlin taisi olla lentokonemoottorina vähemmän naulapitoinen ja (Rover) Meteor panssarivaunun moottorina enimmäkseen nauloista koottu? Packard/RR Merlinien mitoituserot vauhdittivat tuumajärjestelmien yhdenmukaistamista rapakon molemmilla puolilla, millainen hässäkkä tarvittaisiin metrijärjestelmään siirtymiseen? |
|
| 16.02.2023 21:36 | Hannu Peltola: | Nopeasti laskien pääsin 15 679 ratanaulaan, vai olisinko vahingossa laskenut jonkin naulan kahdesti? | |
| 16.02.2023 21:58 | Erkki Nuutio: | Jenkkien metrihässäkän 150:n alkulämmittelyvuoden vaiheita: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_the_United_States . Kuluu vielä 150 vuotta asian loppuunsaattamiseen - ja yksikkömuutosvirheiden tuhoamia vehkeitä, kuten avaruussukkuloita. Vaikka desimaalijärjestelmäkin otettiin siellä käyttöön yli 150 vuotta sitten, ei centigrade kelpaa, vaan yhä Fahrenheitiä tuputetaan Britit onnekseni (ja onnekseen) siirtyivät SI-järjestelmään muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa. Oppikirjoissa luki SI-edition. Vain yksi opettaja vuodatti kyyneliä Good Old English units´eille. Toki pint on säilynyt jokailtaisessa käytössä ja ehkä kiinteistöpapereissa eekkerit ja vastaavat hupiyksiköt. En tiedä onko heillä lämpöopissa yhä käytössä esimerkiksi BTU ja vastaavia sadistis-masokistisia yksiköitä. Eipä silti, riittäähän meilläkin hevosmiehiä, jotka esittävät tehon hevosvoimina jopa sähkömoottoreille !!!! |
|
| 17.02.2023 05:48 | Timo Anttila: | Hannu, minun nyt vaan piti edes yrittää… Elikkä: Valitaan mittayksiköksi naula. Kasan halkaisia olkoon 16 naulaa ja korkeus 10 naulaa. Joten kasan tilavuudeksi saadaan 670 kuutionaulaa. Kuutionaulaan sopinee 6*6 eli 36 naulaa. Epäjärjestyskerroin olkoon 0,65 eli tulee 23,4 naulaa kuutiolle. Joten… 670*23,4= 15 678 |
|
| 17.02.2023 07:10 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, herra Timo. Ensimmäistä kertaa eläissäni havaitsen naulan käytön pituusmittana! Mittayksikkönähän naula vielä eilen tarkoitti painon mittaa, jolloin yksi naula [lb] oli (eipä ole enää!) oli Strömin taulukkokirjan mukaan 0,454 kg. Jatkanpa ajatusta: - tarpeeksi pitkä naula olisi teranaulan pituinen eli lyhennettynä Tlb. Ilman sarvia ja hampaita (ja vi**uilu poisjätettynä) keissi osoittaa, että ongelman ratkaisuun auttaa myös ei-perinteinen lähestymistapa. Tällaine levitköön maailmalle ja pian! Tulin tästä iloiseksi, maailmasta tuli hitusen verran parempi paikka, joten kiitän ja kumarran! Mitä naulamoottoreihin tulee, niin jenkkiautohistoriasta lienee tuttu Buickin Nailhead - moottori, eli suomeksi naulapää. Kyseessä EI ollut kauppanimi, vaan harrastajaslangia, johtuen venttiilien muodosta. Herra Erkki N.: mitä hevosvoimaan tulee, niin sen suosioon lienee vaikuttanut monien yhteiskoululaispolvien käsissä kuluneet fysiikan oppikirjat, joissa hevosvoiman käsitettä oli selvennetty hyvinkin havainnollisella piirroskuvalla. Siinä mielessä kilowatti on vähän samanlainen kuin saippuanpala kylpyammeessa, ei saa otetta! |
|
| 17.02.2023 10:44 | Hannu Peltola: | Hienoa Timo! Lähestymistapasi oli kiitettävän insinöörimäinen ja todennäköisesti varsin lähellä oikeaa! | |
| 17.02.2023 11:01 | Timo Anttila: | Kiitos Teille! En ole insinööri. Aivojumppa vaan on hyväksi. Sitä mietin että millainen laitos on sen naulakasan tehnyt? |
|
| 17.02.2023 11:15 | Hannu Peltola: | Minä taas puolestani olen teletekniikan DI, mutta jotenkin rautatieharrastus on ollut hyvää vastapainoa jatkuvalle televerkkojen pyörittämiselle ja hyvät insinööritieteet meinaavat harrastuksessa unohtua! Kasa voisi olla purettu kuorma-autosta kahmarilla tai kasattu pyöräkuormaajalla. Tämä oli varmaan parikymmentä metriä radan varresta, joten rautatievaunusta näitä ei ole purettu. | |
| 17.02.2023 12:02 | Kari Haapakangas: | Eipä taida löytyä kultaista naulaa joukosta. Epäilen kyllä vahvasti, että aikoinaan käytettiin erikoistapaukseen kultaisehkoa naulaa. Täyskultainen ei taitaisi edes upota ratapölkkyyn. | |
| 17.02.2023 13:37 | Kurt Ristniemi: | Kylla Ameriikan mantereen poikki vievän rautatien viimeinen naula oli ihan oikea kultanaula, 17,6 karaattia, eli 75 % kultaa. Ei sitä varsinaisesti lyöty ratapölkkyyn, vaan se painettiin valmiiseen reikään. - Eikä sitä varmaankaan jätetty sijalleen. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_spike |
|
| 17.02.2023 15:51 | Kari Roininen: | Saattaapi olla nostomagneetilla tehty kasa. Kun on noin pyramidimainen. Sillä tulee ainakin kuvan kaltaista jälkeä... | |
| 17.02.2023 16:51 | Jussi Laukkanen: | Aivan samaa aattelin. Voisi olla vaikea poimia noita millään kauhalla. Jännä sinänsä, että on kerätty, kun ei tuolla metallimäärällä oikein pääse tuntipalkoille. |