13.01.1983 / Savonlinna (vanha)
Tapio Keränen

13.01.1983 Laatikkolumiaura Etv-Rto 45 seisoi Savonlinnan halkolaiturin vierellä tammikuussa 1983. Vaunua oli modernisoitu asentamalla siihen polttomoottori, josta saatiin voimaa terien nostamiseen ja laskemiseen sekä siipien avaamiseen ja sulkemiseen. Ulospäin asennuksesta näkyy kamiinan savutorveksi naamioitu pakoputki katolla sekä ilmanottoaukot erkkerin ikkunan yläpuolella. Pieniruutuiset etuikkunat on vaihdettu leveämmiksi.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 15.01.2023 08:53

Kommentit

15.01.2023 10:40 Esa J. Rintamäki: Täyskorjattu Vaasan konepajalla tammikuussa 1971. Vaikuttaisi siltä, että Etv-Rto 45 olisi moottoroitu silloin. Varikkotyönä muutos olisi hieman työläs tehdä, koska uskoisin piirustuskonttorilla jonkin aikaa kuluneen suunnittelutyöhön.

Sopivan moottorin valintaa ei tehdä hihasta ravistelemalla (Porkkanasta yli jääneen Bredan heittäminen auran sisälle, aiottuun tarkoitukseen käyköön vitsistä?)... Valmet 311- diesel?

Onko kyseessä koemalli, vai oliko moottoroituja laatikkolumiauroja enemmänkin? Aura värikin näyttää olevan muuta kuin perinteinen maalarinvalkoinen.
15.01.2023 14:04 Hannu Peltola: Tämä on ollut mielenkiintoinen viritelmä! Jotenkin hassulta tuntuisi tehdä tällainen muutos ainoastaan yhteen auraan, ellei tämä ollut prototyyppi muutoksen testaamiseen.
15.01.2023 19:57 Kimmo Ylitalo: Polttomoottori taitaa pyörittää hydrauliikkapumppuyksikköä entisen mekaanisten terien käyttölaitteiden tilalla.
Ei auta liikkumisessa joka jatkossakin hoitui veturilla.
16.01.2023 06:11 Tapio Keränen: Tämä ei ollut ainoa lumiauravaunu, jossa oli moottori kehittämässä voimaa siipien ja terien liikutteluun: http://vaunut.org/kuva/159231?u=701&tag0​=22%7CEtv-Rto%7C http://vaunut.org/kuva/158904?u=701&tag0​=22%7CEtv-Rto%7C
16.01.2023 10:36 Petri Nummijoki: Lunta raiteilla-kirjasta ymmärsin, että koneauroissa siipien liikutteluun tarvittava voima saatiin veturin tuottamasta paineilmasta. Miksihän joissain auroissa tarvittiin silti oma moottori? Olivatko nämä jotenkin pidemmälle koneistettuja vai oliko veturin tuottaman paineilman kanssa ongelmia? Lieneeko esim. letkuissa jäätymis- tai vaurioitumisriski auraustöissä ja niiden toimimaan saaminen olisi epävarmaa, jos veturi joudutaan vaihtamaan työpäivän aikana mahdollisesti useaankin kertaan auran päästä toiseen?

Oliko muuten Tuulia-aurassa moottoria vai saiko se kaiken tarvitsemansa voiman veturin paineilmasta ja akseligeneraattorin tuottamasta sähköstä?
16.01.2023 23:01 Jorma Toivonen: Tuulia-aurassa on oma moottori.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!