??.??.???? / Helsinki
??.??.???? Helsingin vanha asema postikortissa. Vasemmalla Kummer.
Kommentit
| 31.12.2022 18:56 | Timo Salo: | Melkoista salakieltä tuo kauno, saksaa? | |
| 31.12.2022 18:59 | Erkki Nuutio: | Ja oikealla issvossikka. Kauempana useita issvossikoita. Luokkarajan mukaisella etäisyydellä näistä pari parihevosten vetämää umpivaunua arvonsa tunteville säätyläisille. 1900-luvun alkuvuodet. | |
| 31.12.2022 19:12 | Jarno Piltti: | Kortti on osoitettu Amsterdamiin, joten saattaa olla ehtaa hollantia? | |
| 31.12.2022 19:38 | Esa J. Rintamäki: | 1920-luvun alussa issikkoina toimi monikin bolshevikki-Venäjältä paennut emigranttivenäläinen. Näistä paenneista osa oli myös aatelisia, joilla ei nyt niin kovin valoisaa tulevaisuutta "proletariaatin diktatuurissa" ollut luvassa. Issikkaa tilattaessa kotosuomalaiset, joiden venäjänkielentaito oli luokkaa olematon, sanoivat: "Nietu pa-russki, hevonen ja kuski". |
|
| 31.12.2022 19:43 | Timo Salo: | Vasemmalla alemman yhteiskuntaluokan suoritusporras ilmeisesti lapioi hevonpaskaa... Näitä kuvia aina unohtuu ihmettelemään pitempään! | |
| 31.12.2022 23:59 | Jorma Rauhala: | Valtionrautateitten omistamassa myöhemmässä "Makkaratalossa" asui myös pj Georg Strömberg. Talo oli rautatieläisten asuintalo ja siinä oli myös Rautatiepostikonttori. Asematalon vasemmassa reunassa nähdään eräitten kauempana olevien hotellien ajureita hotellivieraitten kulkemisen käyttöön. Siinä on ainakin Seurahuoneen ajuri odottamassa matkalaisia, hotellihan oli monen mutkan takana lähellä matkustajasatamaa Kauppatorin luona. Tavalliset yleiset pika-ajurit odottavat kyydittäviä omassa ryhmässään. Niillä matkustivat sitten ne muut "säätyläiset" koteihinsa ja taksahan oli maistraatin määräämä vyöhyketaksa, eli kaikilla sama. Tinkiä ei voinut eikä ylihintaa periä. Sanotaanko vielä että vuokra-ajureitten matkustajilla ei pitäisi luokkarajoja olla. Ne jotka niitä käyttivät, olivat jo ehkä näitä eräitten mainitsemia "säätyläisiä". Ja ne jotka eivät olleet tällaisia hyvinvoivia, kävelivät perille minne menivätkään. Tai ajoivat halvemmalla ratikalla. Sillä väenosalla ei ollut varaa ajella ajurikyydillä. |
|
| 01.01.2023 09:17 | Esa J. Rintamäki: | Raitiovaunu lienee Kummer-vaunu? | |
| 01.01.2023 23:23 | Heikki Piirainen: | Hollantia on, teksti tarkoittaa suunnilleen ”Ylitimme merta 12 tunnin sijasta kaksikymmentäneljä tuntia”. | |
| 02.01.2023 05:57 | Timo Salo: | Puheesta kuulee heti, onko saksaa, vai hollantia! Kirjoitettuna täytyy oikeasti tietää... Hollantilaisilla on sama ilmiö kun tanskalaisilla: Ihan kuin olisi kuuma peruna suussa, kun puhuvat. :-) Kiitos Heikille käännöksestä! (Mistä lie tulleet tuon aikaa silloisella kalustolla?) (Käyttäjä muokannut 02.01.23 06:04) |
|
| 02.01.2023 12:15 | Esa J. Rintamäki: | Rautatiehallituksen kirjastossa oli aikoinaan myös Hollannin rautateiden (NS) "JT". Siitä jäi mieleen yksi lause, jonka itsekin ymmärsin: "Snelheid vermindeeren" eli vähennä nopeutta. Saksaksi se on "Geschwindigkeit verringern." Hollannin nykystatus on peräisin "Wienin tanssivasta kongressista" vuodelta 1815 (Napoleonin tappion jälkeen). Silloin muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta. Alue oli ollut jopa jonkin aikaa (1477 ->) Habsburgien omistuksessa ja sekin sopivan avioliiton myötä. 30-vuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa v. 1648 Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi. |