14.08.2022 / Riihimäki Arolampi
14.08.2022 P 637 ohittaa Arolammintien vahtituvan Riihimäellä. Rakennus on vuodelta 1885 ja siitä on laajat lisätiedot Kerava–Riihimäki-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi -julkaisussa (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/181640/vj_2021-53_978-952-317-892-2.pdf, sivut 64-65).
Kommentit
| 17.08.2022 07:09 | Timo Salminen: | Ohoh, tehän olette olleet iltapäivällä samassa paikassa, jossa itse olin aamulla! Jossakin videossasihan muuten taisi olla tieto tuosta oikealla näkyvästä rakennuksesta. Oliko se ratavartijan asunto ja muistatko rakennusvuoden? (Käyttäjä muokannut 17.08.22 07:10) |
|
| 17.08.2022 08:50 | Visa Pöntinen: | Kuten kuvatekstissä lukeekin on ratavartijan tupa tosiaan kyseessä ja kuvatekstin linkistä löytyy myös lisätietoja. Ilmeisesti vuodelta 1885 :) | |
| 17.08.2022 09:03 | Timo Salminen: | Kiitos! Sitä se on kun nopeasti selaa ja lukee (tai pikemminkin on lukematta)... | |
| 17.08.2022 09:48 | Kari Haapakangas: | Kuten inventoinnissakin todetaan, rakennus on melko suuri yksinkertaiseksi vahtituvaksi. | |
| 17.08.2022 10:53 | Esa J. Rintamäki: | Käytössä on ollut myös kaksoisvahtitupia, ne tietenkin olivat isompia verrattuna yhden ratavartijan asunnoksi. | |
| 17.08.2022 12:15 | Kari Haapakangas: | Tuon inventoinnin johtopäätöksissä oli mielenkiintoinen kappale: (s 67) "Keravan ja Riihimäen välinen rata on jo linjaukseltaankin historiallinen. Tällä välillä Helsingin–Hämeenlinnan rataa ei ole oikaistu kertaakaan alkuperäisestä. Ottaen huomioon radan korkean iän ja sen korkean käyttöasteen, linjauksen alkuperäisyys on merkittävää. Monia Suomen vanhoja ratoja on uudistusten yhteydessä jouduttu oikaisemaan. " Rataosa on siis kerralla rakennettu suoraksi. Tämä taitaa tosin johtua maastosta, harvinaisen helppoa radanrakennusmaastoa. |
|
| 17.08.2022 18:33 | Erkki Nuutio: | Radan rakennuspäällikkö Knut Stjernvall joutuikin ankarien syytösten ja panettelunkin kohteeksi, kun hänen johdollaan rakennettiin kunnollista ja kerralla valmiiksi. Yllättäviä kuluja tuli toki mm. Töölönlahden penkereestä ja Leppäkosken ylityksestä kunnollista terässiltaa pitkin, Pohjoismaiden etevimmän rautatien konepajan rakentamisesta, erinomaisten veturien rakennuttamisesta (vrt Vaasan rata) ja vaunujen rakentamisesta osin omassa konepajassa. Kaikki tämä oli ainutkertaista uutta maassa, jossa kansa sai kulkea tuohivirsuissa ja kantaa eväätkin tuohikonteissa ja puhua oikeuksia vailla olevaa kieltä. Joutui eroamaankin Hki-Hml-radan valmistuttua. Nöyrryttiin kuitenkin hakemaan maatilaltaan kun todettiin että toista yhtä kyvykästä ei löytynyt johtamaan Pietarin radan rakentamista. Saattoi ehkä Aleksanteri II:kin haluta hänet tähän tehtävään. |
|
| 17.08.2022 18:52 | Petri Nummijoki: | Eikö Järvenpään aseman kohdalla tehty oikaisua vuosituhannen vaihteessa, kun asemarakennustakin siirrettiin kauemmas radasta? Taidettiin oikaista jo 60- ja 70-luvun taiteen perusparannustöidenkin yhteydessä, kun Järvenpäässähän oli 60-luvun aikatauluissa nopeusrajoitus 100-105 km/h ja 90-luvulla oli 130 km/h. Riihimäen henkilöaseman lähtökin etelään päin tehtiin uudestaan 60- ja 70-lukujen taitteessa, joskaan siinä ei ollut kysymyksessä oikaisutyö vaan ratapihamuutos. Joka tapauksessa tuo ei liene aivan täsmälleen oikea väite, ettei Keravan ja Riihimäen välistä rataa olisi oikaistu kertaakaan. | |
| 17.08.2022 20:35 | Erkki Nuutio: | Asema siirrettiin tilan järjestämiseksi lisäraiteelle : http://www.vaunut.org/kuva/109165?kv=1958&kv2=1975&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4 . Ainakin VR 1962-1987 tuntee vain kiskotuksen toistuvat muuttelut nykyiseen K54:ään ja pohjarakenteen vahvistamiset. Sepelisetiä ja K54-valssaajia ei tunnetusti ollut 1860-luvulla, eikä kiskoja vielä hitsailtu yhteen. Lisätään kerralla ja kunnolla rakentamislistaan vielä asemarakennukset. Sellaisenaan säilyneet (kuten Järvenpää), vain vuoden 1918 vuoksi tuhoutunut (Hämeenlinna). Pääkaupungin kasvu tosin söi Helsingin asematalon ja suureksi häpeäksi syyllisille lääninarkkitehti Edelfeltin suunnittelemat konepajarakennukset. Aijai mitä herkkua ne olisivat nyt kalpeiden Kiasmojen ja vastaavien sijaan. Tampereelta asti ja kauempaakin tultaisiin niihin tapahtumatiloihin tutustumaan ja tapahtumiin itsekin osallistumaan. |
|
| 17.08.2022 22:05 | Petri Nummijoki: | Joka tapauksessa Järvenpäässä oli 80- ja 90-luvuilla erillinen nopeusrajoitus silloin, kun yleinen suurin sallittu oli Keravan ja Riihimäen välillä 140 km/h ja on ollut myös 60-luvun lopulle asti, jolloin suurin sallittu olisi muuten ollut 120 km/h (tai junanlähetyspaikkoja ohitettaessa pääradalla 110 km/h). Tästä Järvenpään nopeusrajoituksesta olikin vähän aikaa sitten keskustelua tuolla: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13677.msg105698.html#msg105698 (Käyttäjä muokannut 17.08.22 22:06) |