07.08.2022 / Luppio, Ruotsi
07.08.2022 Vanha Ylitornion radan (Övertorneåbanan) radan silta. Radalla oli nopeusrajoitus viisikymmentä kilometriä tunnissa. Raiteita oli yksi. Rata avattiin 1914 ja lakkautettiin 1986.
Kommentit
| 08.08.2022 00:28 | Tero Korkeakoski: | Mitähän varten tuo koko rata rakennettiin? Millaista liikennettä siellä ylipäänsä oli ja miten paljon? | |
| 08.08.2022 09:09 | Mika Hakala: | "Sulkeminen Matkustajaliikenne radalla pysähtyi 20.8.1984. 31. toukokuuta 1981 alkaen linjan tavaraliikenne supistettiin virallisesti yhteen tavarajunaan, yhtenä päivänä viikossa. Käytännössä tavarajunat olivat kulkeneet 23. toukokuuta 1971 lähtien vain tarvittaessa. 1. kesäkuuta 1986 alkaen kaikki tavaraliikenne lakkasi. Käytöstäpoistaminen Vuonna 1992 rautatie purettiin Övertorneån ja Karungin välillä." https://www.historiskt.nu/normalsp/staten/sb_bd_haparanda/sb_bd_hp_morjarv_hp.html (selkolukuisella kääntäjällä suomennettuna) 50- ja 60-luvuilla henkilöautot yleistyivät ja näinä vuosina myös puunkuljetukset loppuivat lähes kokonaan. https://www.overtornea.se/sv/Kommun--Politik/Om-kommunen1/Historia/Jarnvagsepoken-1914-1986/ Jälkimmäinen raottanee radan alkuperäistarkoitusta. Poliittinen intressi oli sitoa 70% suomenkielinen alue kuningaskuntaan päin, kun venäläinen rautatatie teki tuloaan Tornioon. Ilmeisesti radalla ei ollut alunperinkään mitään suurempaa kaupallista volumia tai odotuksia. Sitä ei toiveista huolimatta jatkettu pohjoisempaan, jota toivottiin suuremman puumäärän ja malmin kuljetuksen saamiseksi radalle. (Käyttäjä muokannut 08.08.22 09:11) |
|
| 08.08.2022 09:58 | Rainer Silfverberg: | Oliko niin että Pajalaan joka on siis pohjoisempana, rakennettiin jopa "rautatieasema" mutta ei rataa? | |
| 08.08.2022 12:27 | Tero Korkeakoski: | Aivan, politiikkaahan tuo olikin. Oikeastihan (loogisesti) valtakunnanrajan kuuluisi kulkea vasta Kainuunjoessa ja Kalix:n olla se rajakaupunki eikä Tornion. |
|
| 08.08.2022 20:01 | Antti Grönroos: | Rainer, olet oikeassa, Pajalaan (lyh. Paj) rakennettiin asemarakennus nimikyltteineen ja tavaramakasiini mutta raide ei koskaan mennyt sinne asti. (Käyttäjä muokannut 08.08.22 20:02) |
|
| 09.08.2022 15:40 | Tuomo Kärkkäinen: | ^^ Jolloin Kiirunan malmiesiintymät (LKAB:n kaivos) kuuluisivat Suomeen. | |
| 09.08.2022 16:09 | Rainer Silfverberg: | Lenin ei olisi antanut Suomelle itsenäisyyttä jos Kiiruna olisi ollut Venäjän keisarikunnassa. | |
| 10.08.2022 12:51 | Jorma Rauhala: | Ei Lenin Suomelle mitään itsenäisyyttä antanut, senhän suomalaiset ottivat ja päättivät itse. Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Lenin vain tunnusti jälkikäteen, noin kuukauden päästä, itsenäistymisen, ja sitten muutkin valtiot uskaltautuivat antamaan tunnustuksen. | |
| 10.08.2022 13:51 | Esa J. Rintamäki: | Muiden maiden reunaehtona oli juuri se, että Venäjä tunnustaisi itsenäistymisen ensin. Suomalaiselle, silloiselle porvarihallitukselle Lenin hiukan julmisteli, istuttamalla suomalaisia anojia tuntikausia Smolnan käytävällä. | |
| 10.08.2022 14:09 | Rainer Silfverberg: | Tilanne olisi ollut aivan toinen jos Venäjjän ja Ruotsin raja 1809 olisi vedetty niin että Kiiruna olis kuulunut Venäjälle. Pohjoiseen kaivosalueille olis muuttanut iso joukko venäläisiä ja jääneet sinne, kaivos olis Venäjän valtion omistuksessa jne. Minkähänlaiset mahdolisuudet Suomella olisi ollut siinä tapauksessa itsenäistyä 1900-luvun alussa? Korkeintaan eteläisin Suomi ja Pohjanmaa olis voinut päästä irti Venäjästä? |
|
| 10.08.2022 14:40 | Kari Haapakangas: | Olettaen tietenkin, että Venäjän keisarikunnalla olisi ollut halua, kykyä, resursseja ja tarmoa kaivoksen rakentamiseksi. Harmillisena pikkuseikkana olisi lisäksi ollut kunnollisen sataman puute (Narvik oli osa Ruotsia tuolloin). | |
| 10.08.2022 14:43 | Rainer Silfverberg: | Tornio? Murmansk? (Käyttäjä muokannut 10.08.22 14:43) |
|
| 10.08.2022 16:39 | Erkki Nuutio: | Jos-historia on mielenkiintoista, mutta uskottavaa korkeintaan kun jossia on vain yksi. Nyt on ainakin jos-jos-jos. Aleksanteri I pyrki siis kokoamaan kaikki selkeästi suomalaisten (suomenkielisten) alueet Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Kiire Napoleonia kukistamaan ja ruotsalaisneuvottelija Curt von Stedingkin viivytys pelasti tällöin Länsipohjan Ruotsille. Jos se sensijaan olisi siirtynyt suuriruhtinaskunnan osaksi, ja sinne olisi siirtynyt paljon venäläisiä ja venäläisten kaivostoimintaa, ei se olisi estänyt vuonna 1918 Länsipohjan siirtymistä Suomen valtion osaksi. Länsipohjalaiset (suomalaiset ja saamelaiset) olisivat kaikkein innokkaimmin ajaneet venäläiset pois, ja itsensä Suomen valtioon. Olivathan he olleet Ruotsin valtion aika rankan rasismin kiusaamia, ja olisivat olleet Nikolai II:n aikana Venäjän sorron alaisia. Suurin jos-ongelma olisi ollut siinä, että Ruotsi olisi todennäköisesti hyökännyt vuonna 1918 Länsipohjaan, saadakseen sen takaisin itselleen - kuten se hyökkäsi Ahvenanmaalle. Kuinka tässä Ruotsi-Suomi nahistelussa olisi lopulta käynyt, olisi riippunut lähinnä Saksasta (joka torjui Ahvenanmaan kaappauksen) ja sitten luultavasti Kansainliitosta. |
|
| 10.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki: | Kansainliitto oli hyvä idea, mutta sen tavoitteiden toteuttaminen tökki ja pahasti. Suurimpana syynä nurkkapatriotismi. Jos nyt vaihtoehtoisilla historiankuluilla pelataan, niin minun mielestäni historian kulku olisi toisin: - Jos Matrabazo - Sossiko olisikin jäänyt pappisseminaariinsa. Eli Talliinin Joopi. - Jos tsesarevitsh Alekseilla ei olisi ollutkaan pienen pientä geenimuunnosta DNA:ssaan. - Jos Alois Schicklgruber ei olisikaan saanut paavilta lupaa mennä serkkunsa Klara Pölzlin kanssa naimisiin. - Jos Klaran odottama lapsi olisikin ollut tyttö (synt. päivä 20.4.1889 Braunaussa). - Jos Aleksanteri III:n munuaiset olisivat kestäneet pitempään. Jos, jos, jos, jos! Jos isoäitivainaallani olisi ollut pyörät, hän olisi ollut auto! |
|
| 10.08.2022 20:13 | Rainer Silfverberg: | Entä jos Alois Schicklgruber olisi säilyttänyt sukunimensä! | |
| 10.08.2022 21:21 | Jouni Halinen: | Nyt on pakko kysyä Esa J:tä, että minkälaisten aineiden vaikutuksen alaisena kirjoitit kommentin 10.8.2022 kello 20.05. | |
| 10.08.2022 21:50 | Esa J. Rintamäki: | Jouni, divetymonoksidin! Ja vielä lääkärin määräyksestä. En ole koskaan pitänyt oluesta ja viimeksi olin päissäni marraskuussa 1976. Tarkoitukseni oli osoittaa, että "jos-historia" mielenkiintoisuudestaan huolimatta on aika turhaa. Iävallan Waldviertelissä ihmiset naivat toisiaan pitkin ja poikin. Schicklgruberin suku liittyi nimellisesti Johann Nepomuk Hiedleriin. Myös Hüttler-nimistä porukkaa rutsasi toisiaan siellä noina "Grimm-kauhusatujen" aikakautena. Täsmennyksenä herra Jounille: Matrabazo - Sossiko oli Josif Dzugashvilin eli Stalinin yksi kutsumanimistä nuorna miesnä. Hänet erotettiin ortodoksisesta pappisseminaarista vallankumouksellisuutensa takia. Toisena syynä oli sosialidemokraattisen puolueen propaganda-aineiston hallussapito. Se kun oli kiellettyä. Venäjän tsaariperheeseen syntyi poika 12.8.1904, kovasti odotettuna kruununperijänä eli tsesarevitshinä. Hänen äitinsä oli verenvuototaudin kantaja, Englannin kuningatar Viktorian jälkeläisenä. Ellei tätä tautia olisi poikarukalla ollut, ei irstasta munkkia, Grigori Rasputinia olisi päästetty lähelllekään tsaariperhettä. Ei olisi seurannut venäläisten totaalista kyllästymistä tsaarinvaltaan, Leninkin olisi jäänyt historiaan pamfletti- ja kahvilaväittelijänä. Rasputinin irstaudesta: tämän talonpoikaismunkin teologia: - jotta saisi synnit anteeksi, piti ensin tehdä syntiä! Ja sitä hän tekikin. Kaatoi sänkyynsä liki jokaisen pietarilaisen aatelisnaisen. Eikä siitä hyvä heilunut. Verenvuototaudin aiheuttaa pieni geenimuunnos. Saksan keisarillinen perhe jostain kumman syystä säästyi siltä, vaikka Ville-keisarin vaimo myös.kuului Englannin Viktorian jälkeläisiin. Espanjan ja Kreikan kruununprinssien elämä olikin yhtä kipeää kuin Aleksei Nikolajevitshilla. Alois Schicklgruber eli Hitler sai paavilta luvan mennä naimisiin serkkutyttönsä Klara Pölzlin kanssa. Klara synnytti kolme lasta Aloisille, mutta nämä kuolivat jo lapsina. Eloon jäänyt poikalapsi syntyi illansuussa 20.4.1889 Braunaussa ja sai nimekseen Adolf. Ja niinpä Adolf Hitler nykyisinkin on saanut epähenkilön maineen ja aiheesta! Nikolai II kruunattiin tsaariksi isänsä Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen. Kuolinsyynä oli ollut munuaistauti. Ryssän Nikua ei oltu mitenkään valmisteltu yksinvaltiaan virkaan! Hän olikin vastahakoinen, tietäessään olevansa toistaitoinen koko laajan Vennäinmaan hallitsijaksi. Ja tätä käytettiin hyväksi: muun muassa yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev siirsi sangen ankarat mielipiteensä liian kiltin tsaarin noudatettavaksi. Ja Nikun muija Aleksandra tyypillisen äkkikäännynnäisen tapaan myös mielellään korosti tsaarinvallan jumalallista luonnetta miehelleen. Ja mitä Niku, tunsi olonsa mukavaksi, kunhan pääsi eroon hoviprotokollasta halkoliiteriin omiin oloihinsa polttopuusouviin, sahan ja kirveen kanssa. (Käyttäjä muokannut 11.08.22 05:31) |