??.??.???? / Siuro
??.??.???? Liittyy kuvaan:http://vaunut.org/kuva/110825
Kommentit
| 03.12.2022 13:00 | Timo Salo: | Johan löytyi sivusto historian ystäville:https://vanhatkartat.fi/#13.77/61.4721/23.34385 Toisaalta huonolla tuurilla tuo kartan nimikieli saattaa tulla taas voimaan... :-( Paljon mukavampi asua Siurossa, kun Ciypo:ssa...?Linnavuoren Valmetin ratapiha on aika mielenkiintoinen esim. vuonna 1953... Lyhennetty käyttöohje: Valitse vuosi ja säädä peittävyys nolliin ja uudestaan oikealle ja avot... (Käyttäjä muokannut 03.12.22 13:54) |
|
| 03.12.2022 14:15 | Erkki Nuutio: | 1966/7, kun olin Linnavuoressa harjoittelemassa, oli jäljellä suora raide kokoonpanohallin päässä olleelle lastaussillalle. (jossa oli kiskolla liikuteltava sähkönostin). Muiden raiteiden kiskot oli kerätty pois. Kuljetukset lähinnä Valmet tehtailta/tehtaille (Rautpohja, Tourula) hoiti liikennöitsijä Sallinen Magirus-autoillaan. |
|
| 03.12.2022 14:38 | Timo Salo: | Huomaappa Erkki, kuinka Tampere oli käpykylä 1912 ja Messukylä näkyy omana taajamana. Asemalla veturitalli ja 2kpl raiteita... Mielestäni todella koukuttava sivusto! | |
| 03.12.2022 16:05 | Erkki Nuutio: | Asun entisessä Messukylän Takahuhdin kylässä ja rautatiehän tuli Messukylän Kyttälän kylään. Satakunnan reunalla ollut Tampere siirrettiin Hämeen lääniin (lääninraja siirtyi Siuron koskeen), sitten vuonna 1901 Kyttälä liitettiin Tampereeseen ja vuonna 1947 loppukin Messukylä liitettiin Tampereeseen. Tampereen alku oli vaisu. Valmiiksi kirjoitetut kaupunkioikeudet jätettiin vuosikausiksi (Kuopion myös) Gustaf III:n pöydälle. Kuninkaan kamariherran Gustaf Ehresvärdin muistiinpanojen (1770-luvun alku) mukaan näkemys Tukholmassa oli: "Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig." 1779 saatujen kaupunkioikeuksien jälkeen toteutui vain Ruotsin lähes ainoa tarkoitus kaupunkioikeuksille - helpommin valvottavissa oleva verojen kerääminen Tukholmaan. Väkeä vuonna 1810 oli 682 henkeä. Jos ruotsinaika olisi jatkunut, olisi Tampere luultavasti nykyään sisämaan Kaskinen. Aleksanteri I, Nikolai ja Aleksanteri II tekivät Tampereesta merkittävän : tulliton vienti avautui Venäjälle ja vapaakaupungin oikeudet olivat voimassa vuoteen 1905. Aleksanteri I omatoimisesti järjesti tänne mm. James Finlaysonin Pietarista. Jo muutaman vuosikymmenen päästä Finlaysonin tehtaat oli Pohjoismaiden suurin teollisuusyritys. Kun kriittinen piste oli saavutettu, jatkui kasvu luonnollisilla tavoilla. |
|
| 03.12.2022 18:59 | Esa J. Rintamäki: | Huomatkaa, että herra Erkin mainitsema James Finlayson oli ihan "toisen sortin sosialisti" verrattuna mykkäfilmikauden James Finlaysoniin. Jälkimmäinen lienee ollut vieroitettu etikalla? Ainakin "Ohukainen ja Paksukainen joulukuusikauppiaana" (vuodelta 1929)- filmistä tämä tullee selväksi...? |
|
| 03.12.2022 19:38 | John Lindroth: | Itse huomasin tuon Esan mainitsema herra Finlaysonin kiinnosti minua jo vuosia sitten henkilönä joka osasi ärsyttää ja kiusata Stania ja Ollieta oikein kunnolla.Itse Stanin ja Ollien persoonat ovat maailman arvostusluettelollani hyvin korkealla! Täytyy myöntää että olen harjoitellut kappaletta Goodbye Baby Goodbye Stan ja Ollie koska se on niin upea (säv.Ralfie Kent) musikaalista viime aikoina .Kouluaikanani osasin naurattaa luokkatovereitani kuuluisalla Ollien kravattitempulla! (Käyttäjä muokannut 03.12.22 20:44) |
|
| 04.12.2022 10:54 | Reijo Salminen: | Henkilökohtainen suosikkini on "Sons of the Desert", siihen ei tunnu ajan hammas pystyvän millään. Honolulu baby, where did you get those eyes... https://youtu.be/wZMtyM3oLtQ (Käyttäjä muokannut 04.12.22 10:57) |
|
| 04.12.2022 12:03 | Mika Hakala: | Jokusen kerran täälläkin hymähdytti Finlayson, kun parivuotta sitten CDON:sta Ohukaista ja Paksukaista kokoelmasetit 1-3 +täyspitkät elokuvat tilasin. En nyt muista, mikä oli lemppari mutta ei ollut ainakaan täyspitkien boxista. Pitäisi maratoonina uudestaan. (Käyttäjä muokannut 04.12.22 12:03) |
|
| 04.12.2022 20:59 | Petri Nummijoki: | Onko Erkillä havaintoja (tietysti muutkin saavat vastata), miten Siuron tavaraliikenne hoidettiin tuolloin 1960-luvulla? Kävikö täällä esim. Nokian päivystäjä vai ottiko joku läpi kulkeva tavarajuna Siurosta vaunuja? (Käyttäjä muokannut 04.12.22 21:00) |
|
| 05.12.2022 06:31 | Timo Salo: | Ei tainnut paljon muuta tavaraliikennettä olla Siurossa 60-luvulla, kun tuo Linnavuoren Valmetin liikenne. (+ vähäistä VAPOn sahan liikennettä) Siuron oma Kiskokalle haki rahdin asemalle, josta ne liitettiin juniin kuljetettavaksi milloin mihinkin. Esim. työstökoneitten jätelastut vietiin vielä 70-luvullakin näin... Tuotteet kuljetettiin kumipyörillä Kuljetusliike Sallisen voimin, kuten Erkki aiemmassa kommentissa kertoo. Nokian päivystäjä kävi Siurossa vain muistaakseni silloin, kun Kiskokalle oli pois pelistä. (Käyttäjä muokannut 05.12.22 06:34) |
|
| 05.12.2022 09:44 | Erkki Nuutio: | En Siuron tavaraliikennettä tunne koska en siellä asunut. Olin vain muutaman kuukauden aikana asemalla meno- ja tuloaikoina. Kuten Timo totesi ja täällä kertovat, toimi Siuron Kisko-Kalle aseman raiteistolla (ml. Linnavuori). Linjalle sitä ei päästetty, vaan tavarajunista ja tavarajuniin vaunut vietiin Nokian päivystäjän toimesta. Tämä päti ehkä jo 1910-luvulta lähtien, koska Siuron päivystäjät (alkaen B2 n:o 100) eivät juuri olleet kelpoisia linjalle. Resiinassa 4/1996 olleen Valannon muistelun mukaan Tampereen päivystäjien sivuraidekierros ei ulottunut Nokialle. Talvella 1966/67 kuljin alkukuukaudet lätällä Siuroon, josta kävelin Linnavuoreen (loppuosa vuoren lävitse). Kotoa lähtö noin 5.25 ja lättä lähti 6.15 ja saapui Siuroon 6.51. Harmittaa kun en yön pimeydessä kiinnittänyt huomiota pysähdykseen Santalahdessa. Paluusuuntaan Tampereelle vei Porin Sv-vetoinen juna, joka lähti Siurosta 16.32. Sellaisenkin muistan, että kerran palatessa ostin musiikkiliikkeestä ensimmäisen levyni (single, tallella), Kultainen nuoruus. Tämä oli toista vuotta radion iskelmälevylistan kärjessä, osin hyvyyttään, osin kunnioituksena säveltäjä-sanoittajaansa (Dallapén perustaja/johtaja Martti Jäppilä) kohtaan (kuolemassa syöpään), ja osin kansalaisenemmistön protestina silloin voimalla levinneitä liverpoolinkielisiä iskelmiä vastaan: "En tiennyt silloin miksi vaikenit, luulin ett´ illoin mua joskus muistaisit . Unohdit varmaan vuodet nuo nuoruuden, mulle tuon ajan niin armaan, muistoisen (tätä osuutta ei levyllä Aikamiesten esityksessä). Levyn sanoma osuu tietysti paremmin nykyiseen 75-vuotiaaseen kuin silloiseen 19-vuotiaseen. Helsingin, Tampereen, Turun ja muiden keskuspaikkojen sivuraiteet työpäivinä kiertäneitä järjestelyjunia ei ole käsitelty missään. Ne ansaitsisivat käsittelyn. On hyvä että esim. makuuvaunuliikenne on käsitelty, mutta järjestelyjunien osuus liikenteestä (jota ei ole nykyään paljonkaan jäljellä) olisi monin verroin kiinnostavampi aihe kirjoitukselle. |
|
| 05.12.2022 11:31 | Timo Salo: | Olikohan Erkki se nyt niin, että Tve2 olisi kuskannut juniin liitettäviä vaunuja Nokialle? Tuo "pikkuveturi" oli äärimmäisen harvinainen näky lähes pihamme läpi kulkevalla radalla... kts. linkki, joka kertoo lähes samaa:http://vaunut.org/kuva/124647?paik=siuro | |
| 05.12.2022 16:46 | Eljas Pölhö: | Siuron tavaraliikenteestä voisi yleispiirteenä sanoa, 1950-luvun puoliväliin oli kulussa jokapäiväinen tavarajuna Tampere-Siuro-Tampere. 1950-luvun jälkipuolella oli Nokialle kaksi junaparia, joista toinen saattoi tarvittaessa käydä Siurossa. Sen lisäksi oli Porin suuntaan kaksi tavarajunaa, jotka pysähtyivät Siurossa riittävän pitkään vaunujen ottoa ja jättöä varten. Näistä toinen pysähtyi 45 min-2 tuntia Nokialla, Siurossa, Vammalassa ja Peipohjassa. Suunnassa Pori-Tampere oli yksi tällainen usealla asemalla pitkään pysähtyvä juna. Niissä vakinaisten järjestelijöiden listoissa, joita katsoin, ei Nokialta käyty Siurossa, eikä myöskään Vammalasta. Vammalasta ja Peipohjalta käytiin kyllä vakiojunalistan mukaan monilla niiden vaikutuspiirissä olevilla asemilla näille sijoitettujen vaihtotyörata-autojen tai pienvetureiden avulla. Hyvä lisälähde ovat graafiset aikataulut, joista helpolla näkee tavarajunien pitkät pysähdykset. Vakiojunien listoja Tampereen ympäristössä (ja vähän muuallakin) on Pertti Miettinen skannannut ja sijoittanut "Rautatieharrastus" -Facebook ryhmän tiedostoihin. Siuron kannalta mielenkiintoisimmat löytyvät pitkän tiedostoluettelon pohjapuolelta (kun viimeksi laitetut ovat ylimmäisenä). |