??.??.1967 / Helsinki
??.??.1967 Raitiojuna Munkkiniemessä linjalla 4S Kauppatori-Munkkiniemi
Kommentit
| 09.07.2022 05:55 | Jukka Viitala: | Huikea ero akselivälillä ja korin pituudella, onko tuo kytkintanko ollut irrallaan vai kääntynyt kaarresäteen mukaan eli onko se aina kytkeytynyt ajamalla kiinni? Miten Stadissa on määritelty kuormanulottuma, jos 2-akselisten korit ovat huidelleet ulkokaarteen puolella ja telivaunut oikoneet sisäkaarteissa? Olin kerran taksissa, joka tarttui ratikan kylkeen ja tottakai ratikka kiilasi pyhää Avensista, taksikuskithan ajavat aina oikein... |
|
| 09.07.2022 06:22 | Kurt Ristniemi: | Kytkimet olivat muistini mukaan aina tuollalailla vinossa. Suorassa ollen ne olisivat suotta ulottuneet ulommas. | |
| 09.07.2022 09:24 | Jukka Viitala: | Niin mä hain juuri sitä ideaa, että pystyikö nuo kytkemään ajamalla päin jopa mutkissa vai pitikö "köh" raitiovaununlämmittäjän vetää hanskat käteen ja käydä kytkemässä väli kiinni. Mulla on vielä muistissa lukuisat VR:n yksinajoväännöt, joissa lämmittäjä vastasi loppupeleiissä koko raideliikenteestä liiton mielestä. Samaan aikaan muualla rekkakuski ajoi yksin... | |
| 09.07.2022 09:37 | Kurt Ristniemi: | Raitioteillä käytäntö oli aivan erilainen kuin rautateillä: Perävaunuja ei irrotettu ja kiinnitetty pitkin päivää. Ne kinnitettiin hallilla ennen kuin lähdettiin ajoon. | |
| 09.07.2022 10:26 | Esa J. Rintamäki: | Jukan kommentti ansaitsee tämän: Konginkangas 19.3.2004 aamuyöstä. Hirvittää välillä ajatella sitä kuinka rekkakuskit ajavat, ajavat, ajavat työaikalaeista piittaamatta (työnantaja: - aika on rahaa!) pelkän nahistuneen ja ylihintaisen juustosämpylän antamin voimin... Ellei suomalaiskuskeja ole jo yyteetetty työttömiksi, niin bulvanialaiskuskit kyllä ajavat banaanipalkalla! |
|
| 09.07.2022 12:07 | Erkki Nuutio: | Mielestän kaikkiin raitsikkakuviin voisi joku kaivaa esiin valmistajatiedon. Mitä Konginkankaan tragediaan tulee, osasyyllisiä oli lukuisasti. Ratkaiseva sellainen oli EU. EU:n ja kuorma-autojen saksalais/ruotsalais/ranskalais/hollantilaisvalmistajien määräämänä Suomeenkin hyväksyttiin vetoautoa paljonkin painavampi perävaunu (tai kaksikin perävaunua). Kotimainen kokemus ja kannanotot eivät painaneet mitään. Konginkankaallakin perävaunu vei vetoautoa. (Käyttäjä muokannut 09.07.22 12:08) |
|
| 09.07.2022 16:16 | Juhana Nordlund: | ASEAn toimittama moottorivaunu vetää saman valmistajan toimittamaa perävaunua. | |
| 09.07.2022 19:34 | Petri Nummijoki: | Oma muisti ei riitä perävaunuaikaan asti mutta muiden puheista olen ymmärtänyt sellaisiakin vuoroja olleen, jotka ruuhka-ajan kynnyksellä poikkesivat (matkustajat kyydissä) tallille ottamaan perävaunun mukaansa. Miten sitten lienee oikeasti? | |
| 09.07.2022 22:01 | Juhana Nordlund: | Helsingissä muistan itse tilanteen, jossa iltapäivän alussa linjan 6 telimoottorivaunut kävivät Vallilan hallin ratapihalla ottamassa kyytiin teliperävaunun. Moottorivaunussa oli matkustajat mukana. Vastaavalla tavoin on toimittu linjoilla 4 ja 10 Töölössä. Minun aikanani kaksiakseliset vaunut kulkivat lähes poikkeuksetta vain ruuhkissa, nekin pääsääntöisesti yhtenäisinä "junina". Oma juttunsa olivat Ratti-Kariat (4-aks.), jotka saivat ruuhkiin mukaansa 2-akselisen perävaunun. Niitä ihailin lapsena linjalla 8. Kolmosillakin on ollut vastaavia kokoonpanoja Ratti-Karia-vaunujen kaudella. | |
| 20.07.2022 09:57 | Petri Nummijoki: | Käytettiinkö muuten teliperävaunuja pääasiassa moottorivaunujen 1-30 kanssa, kun niitä oli lukumäärän puolestakin saman verran vai yhtä lailla myös vaunujen 331-375 perässä? | |
| 20.07.2022 11:15 | Juhana Nordlund: | Teliperävaunujen ollessa aivan uusia vaunuja 1 - 30 ei vielä ollut käytettävissä. Sitten kun 1 - 30 tulivat, ne sijoitettiin samoille linjoille, joilla teliperävaunuja käytettiin (4, 6 ja 10). Joskus 1 - 30 -sarjan vaunun ollessa huollossa sijaisvaununa saattoi olla jokin sarjasta 331 - 375. Myöhemmin, kun vaunuja 1 - 30 alettiin muuttaa kuljettajarahastukseen (aikavälillä 1978 - 84), teliperävaunut jäivät yhä useammin vaunujen 331 - 375 vedettäviksi. Tosin ainakin linjalla 8 esiintyi jonkin aikaa tilanne, että moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa, mutta mukana ollut perävaunu kulki sitten perinteisessä rahastajarahastuksessa. Linjan 6 viimeisinä rahastajarahastusvuosina peruskokoonpano ruuhkassa oli 331 - 375 + perävaunu, ruuhka-ajan ulkopuolelle pelkkä 331 - 375. Perävaunujen käyttö päättyi tultaessa kesään 1983. Viimeinen perävaunulinja oli 6. | |
| 20.07.2022 13:18 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedosta. Mutta vähintäänkin aikavälillä 1960-1972 eli sarjan 1-30 toimittamisen jälkeen ja ennen nivelraitiovaunujen käyttöönottoa olivat 1-30 vakituisia teliperävaunujen vetäjiä ja lähinnä poikkeustilanne, jos teliperävaunu esiintyi sarjan 331-375 moottorivaunun kanssa? | |
| 20.07.2022 15:18 | Juhana Nordlund: | Periaatteessa näin. Todetaan vielä, että osa vaunuista 1 - 15 ja 16 - 30 oli parhainakin vuosinaan varavaunuja. Vuoden 1959 vaunuja oli siis enemmän kuin mitä linjojen 4, 6 ja 10 vakiovuoroihin (kokopäivävuoroihin) tarvittiin. Tietenkin varavaunuja noista vuoden 1959 sarjoista pyrittiin sijoittamaan samoille linjoille, kun tarvetta ilmeni. Mutta joskus niitä näkyi satunnaisesti muuallakin. Ja tosiaan sarjan 331 - 375 vaunuja sattui ajoittain varavaunuksi 4:selle, 6:selle tai 10:pille, ja teliperävaunu oli mahdollista normaaliin tapaa liittää mukaan. Jos varavaunuksi tuli Ratti-Karia tai sitä vanhempi, niin hyvin todennäköisesti se kulki ruuhkassakin ilman perävaunua, koska sille ei todennäköisesti kovin äkkiä olisi saatu sopivaa kaksiakselista perävaunua. Oma juttunsa olivat sitten jotkut kertaluontoiset tapahtumat, jotka aikaansaivat kysyntäpiikkejä jollain suunnilla. Olen nähnyt kuvia selostuksineen, joissa joskus linjalla 2 (Itä-Pasila) ja 5 (Katajanokka) on ollut ajossa yhdistelmä RM1 (HKL 331 - 375) + teliperävaunu. Itä-Pasilan kakkosen aikana ensimmäinen nivelsarja oli jo käytössä, jolloin linjoilla 4 ja 10 aikanaan ollut kalusto oli tietenkin siirtynyt toisarvoisempaan käyttöön muutenkin. |
|
| 20.07.2022 15:36 | Petri Nummijoki: | Linjoilla 4 ja 10 oli myös ruuhkalähtöjä, jotka ajoivat vain osan matkaa vakireittiä. Kai niillä saattoi olla vakituisesti, vaikka 2-akselisia vaunuja ennen nivelvaunujen käyttöönottoa? | |
| 20.07.2022 16:56 | Juhana Nordlund: | 4S:n ja 10S:n pääasiallinen kalusto ennen nivelvaunujen tuloa oli kaksiakselinen kalusto: moottorivaunu + perävaunu. | |
| 21.07.2022 12:02 | Juhani Katajisto: | Kurt kirjoittaa tuossa, että raitiovaunujen perävaunuja ei irroitettu pitkin päivää. - Näin on kuitenkin Suomessa tehty säännöllisesti linjalla ja pitkän aikaa. Viipurissa linjan kaksi raitiovaunut eivät voineet kuljettaa perävaunua koko matkaa Papulaan. Ne irroitettiin rautatieasemalla ja kytkettiin takaisin Kelkkalaan palaavaan vaunuun. - Myöhemmin raitioteiden laajennuksen myötä tästä hankalasta toimenpiteestä päästiin eroon. |