30.03.1985 / München Hbf, Saksa

30.03.1985 Entinen TEE-juna Münchenin päärautatieasemalla maaliskuussa 1985. Kansainväliseen matkustajaliikenteeseen tarkoitettuja loistojunia rakennettiin vuonna 1957. Junan kummassakin päässä oli virtaviivaiseksi muotoiltu moottorivaunu ja niiden välissä viisi liitevaunua, joissa oli tilaa 1. matkustusluokan 122 matkustajalle sekä ravintolavaunussa 46 sijaa. Seitsenosaisen junan pituus oli 130,72 metriä. Sarjan VT 11.5, myöhemmin BR 601, mottorivaunuja valmistettiin 19. Dieselmoottorin teho oli 1100 hv. Suurin nopeus oli 140/160 km/h. Voimansiirto oli hydraulinen. Moottorivaunun takapäässä oli konduktööri- ja matkatavaraosasto. TEE (Trans Europ Express)-liikenteen alkuaikoina junilla liikennöitiin Länsi-Saksasta useisiin maihin, kuten Alankomaihin, Belgiaan, Ranskaan, Sveitsiin, Itävaltaan ja Italiaan. TEE-liikenne hiipui vuonna 1972 ja junia siirrettiin IC-liikenteeseen etupäässä Saksan alueella. Neljään moottorivaunuun vaihdettiin dieselmoottorin tilalle 2200 hv:n kaasuturbiini 1970-luvun alussa ja näiden sarjatunnukseksi tuli BR 602. Ongelmien takia sarja 602 hylättiin jo vuonna 1978.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: München Hbf Valtio: Saksa
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 16.03.2022 09:59
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

16.03.2022 13:24 Rainer Silfverberg: Näiden junien käyttö reittiliikenteessä taisi loppua 1979 kun määrättiin että IC-junissa pitää olla myös kakkosluokka. Sen jälkeen näitä on käytetty matkailuliikenteessä ja tilausjunissa ja joitakin junia on vielä tallessa.

Samannäköinen juna joka oli Tanskan DSB:llä (littera MA) oli käytössä aina 1990-luvulle asti, se erosi saksalaisesta 601:stä sillä että runko oli 4 vaunuinen, ja ohjausvaunu toisessa päässä, mutta kytkemällä 2 runkoa saatiin 8 vaunuinen juna. Niissä oli myös 2. luokka ja käytettiin sikäläisissä "salamajunissa" (Lyntog).
16.03.2022 14:08 Teppo Niemi: Eikös näillä ajettu Saksojen yhdistyttyä IC-junaa Hamburg Altona - Berlin Stadtbahn? Olikohan IC-junapari 130 / 139 nimeltään Max Liebermann.

Käsittääkseni siinä oli myös 2 lk vaunuja.
16.03.2022 15:22 Eljas Pölhö: "Max Liebermann" ajettiin tällaisella junalla 23.7.1990-29.9.1990. DR vuokrasi DB:ltä yhden yksikön, vetovaunut 601 006+601 015 tätä junaa varten. Jossakin tai joissakin yksiköissä baarivaunu AR4y muutettiin toisen luokan istumavaunuksi ja sai tunnuksen B4y. Alkujaan AR4y baarivaunuja oli 8 kpl (VM 11 5301-5308, vuodesta 1968 901 301-901 308).
16.03.2022 15:31 Eljas Pölhö: Joidenkin TEE-junien suosio yllätti ja 1. luokan osastovaunuja A4ü jouduttiin valmistamaan muutama lisää 1959-1963 (yhteensä A4ü oli 15 -> 23 kpl). Ainakin 'Helvetia' ja 'Parsifal' ajettiin lisävaunujen kanssa ja normaali 5 välivaunua oli maksimissaan 8 välivaunua. Junien sn oli alkujaan 140 km/h. Se nostettiin arvoon 160 km/h 1.6.1969 lukien, jos junassa oli enintään 6 välivaunua; 7-8 välivaunun kanssa uusi sn oli 150 km/h.
16.03.2022 22:23 Pekka Siiskonen: Muutama video aiheesta YouTubessa:
https://youtu.be/cZwcIc47kQo — Der TEE "Trans Europ Express" | Eisenbahn-Romantik
https://youtu.be/xhUhjKN4_dc — Die letzten Jahre des VT 11.5
https://youtu.be/BfMOvcJmNG4 — Millionen in den Sand gesetzt - das TEE VT11.5 Desaster
17.03.2022 00:02 Tuukka Ryyppö: Onpa muuten lyhyet vaunut! Miksi?
17.03.2022 00:07 John Lindroth: Totta ,tuota vaunujen lyhyyttä on itsekin tullut ajateleeksi selvää yhtä syytä en toistaiseksi ole löytänyt!
17.03.2022 08:58 Teppo Niemi: Ja tuon IC Max Liebermann junaparin aikatauluhan oli: IC 130 Berlin Zoologischer Garten 06:38 - Hamburg-Altona 10:35 ja IC 139 Hamburg-Altona 19:08 - Berlin Zoologischer Garten 22:59. Junaparillahan ei ollut Berlin-Spandaun ja Hamburg Hbf:n välillä pysähduksiä, lukuunottamatta liikenneteknisiä pysähdyksiä.
17.03.2022 09:56 Rainer Silfverberg: Vaikka muuri oli jo siihen mennessä purettu niin aikataulu yhtä hidas, ilmeisesti oli jotain rajatarkastuksia vielä?
Ei siis ihan yltänyt "Lentävän hampurilaisen" vauhtiin joka 30-luvulla ajoi Hampuri-Berliini 2 tunnissa 18 minuutissa!
17.03.2022 10:13 Rainer Silfverberg: Vaunujen pituudesta: Sen ajan kaukoliikenteen moottorivaunujunat yritettiin ilmeisesti rakentaa pötkömäisiksi että samaan junaan saatiin mahdollisimman monentyyppistä vaunua, ja siirtyminen vaunusta toiseen olisi mahdollisimman helpppoa, ja saatiin tilavammiksi rakentamalla ne standardivaunuja vähän leveämmiksi mutta lyhyemmiksi avoimen tilan ulottuman rajoissa.
17.03.2022 14:14 Esa J. Rintamäki: Rainer, sama periaate näkyi olevan varhaisissa Talgo - junissa.

Samoin DB:n VT 10.5 ja DSG:n VT 10.5 - junissa oli lyhyitä vaunuja. VT 10.5 oli melko lyhytikäinen näkemys kevytrakenteisista moottorijunista. Jälkimmäinen oli yöjuna ja edellinen 7- tai 8-osainen päiväjuna, kummassakin oli moottorivaunut rungon päissä.
17.03.2022 14:58 Topi Lajunen: Talgon tuotteissa taisi alusta asti olla kuitenkin tämä erikoinen ratkaisu, jossa on yksiakselinen teli nivelen kohdalla. Se käsittääkseni pakottaa vaunun pituuden varsin lyhyeksi.
17.03.2022 16:34 Eljas Pölhö: Saksan TEE-junien vaunujen lyhyyden syy on juuri se mihin Rainer viittaa. Vaunut haluttiin mahdollisimman leveiksi.

- Italian TEE-junat olit poikkeuksellisen pitkiä (27,35 m) ja suurin leveys oli 2765 mm.
- Sveitsin, Hollannin ja Ranskan normaalimittaisten vaunujen suurin leveys oli 2850 mm
- Saksan lyhyiden TEE-vaunujen (välivaunut 17,4 m) suurin leveys oli 3012 mm.
17.03.2022 19:29 Esa J. Rintamäki: Vaunujen suurin leveys suhteessa aukean tilan ulottumaan on määräävä tekijä kaarteissa ajettaessa.

Väännän rautalangasta: pitkien vaunujen päädyt poikkeavat kaarteissa ulkokaarteen puolelle ja sisäkaarteen puolella vastaavasti vaunun sivuseinä keskikohdaltaan. Ja sitä enemmän sivuun poikkeamisia, mitä pitempiä vaunut ovat ja mitä jyrkempi kaarre on.

Pienoisrautateillä tämä on hyvin helposti havainnollistettavissa.
(Käyttäjä muokannut 17.03.22 19:30)
17.03.2022 19:34 Topi Lajunen: Toki myös telikeskiön sijainnilla vaunun pituussuunnassa on merkitystä. Mitä lähempänä päätyä, sitä vähemmän päädyt haukkaavat ulkokaarteen puolelta, mutta toisaalta vaunun keskikohta taas oikoo enemmän. Telikeskiöiden ollessa keskemmällä, täysin vastakkainen tapahtuu.
17.03.2022 19:54 John Lindroth: Eli lyhyillä vaunuilla eliminoidaan paljolti nuo edellämaibitut epäkohdat?Toisaalta suunnittelu portaassa on varmaankin myös ajateltu matkustusmukavuudellisia näkökohtia!
(Käyttäjä muokannut 17.03.22 19:56)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!