07.01.1969 / Helsinki asema
07.01.1969 Toijalan postijuna H 213 pääsi lähtemään Helsingistä aikataulunmukaisesti klo 15.05 vetäjänään Hr1 1000 tammikuussa 1969. Tiistaisin ja perjantaisin junassa oli myös vankivaunu.
Kommentit
| 26.02.2022 11:59 | Timo Salo: | Höyryvoimalla kirjeetkin tulivat seuraavaksi päiväksi perille, mutta nyt se on n. viikko minimissään... Ei siinä paljon kaikkien suosima "Me Postilaiset"-sarja paljon auta, hyvä maine meni jo!!! Hieno kuva! | |
| 26.02.2022 14:43 | Ilkka Hovi: | Helsingissä oli hiilestys- ja vedenottopaikka arvioni mukaan näillä main. Hiilestyskaukalot (kuten Kr, Tl ja Katajannokka) olivat hävinneet ja 1960-luvun puolimaissa mutta Pr1 kävivät siellä vedellä Esim Hki-Tkl-Hki/Hki - Kkn vuoro. | |
| 26.02.2022 20:01 | John Lindroth: | Hieno kuva!Katajanokalla asuneena en koskaan nähnyt sitä hiilestyspaikkaa se lienee ollut idempänä vesiviskurilla olen nähnyt VR1veturin eli Kanan vesitettävänä pikkupoikana, | |
| 26.02.2022 20:55 | Petri Nummijoki: | Paikallisjunaraiteilla oli kai viskuri lähempänä asemaa jonnekin 1960-luvun alkuvuosiin saakka: http://vaunut.org/kuva/90517. Satamaradalla oli ilmeisesti viskuri myöskin. Oliko tässä sitten Helsingin ratapihan kolmas viskuri? | |
| 26.02.2022 21:12 | Ilkka Hovi: | Hki aseman vesiviskuri oli ehkä tässänäin. Tämä kuva on otettu lähtöopastinsiltojan Pasilan puolelta kun kuva johon viittaan on Helsingin puolelta. Satamaradan Katajannokan hiilestys oli suurinpiirtein siellä missä Finnjet oli laiturissa myöhemmin. Nämä laitteen olen huomannut Hki Kaupunginmuseon kuvakokoelmissa. Järkevaa vesittää ja hiilestää ettei tarvinnut kivuta Pasilaan joka vuoron aikana. |
|
| 26.02.2022 21:42 | Petri Nummijoki: | Kuva http://vaunut.org/kuva/90517 on otettu aikana, jolloin junanlähetysopastimet sijaitsivat lähempänä asemaa, kuin tässä kuvassa. Siinä näkyvä viskurikin on siis käsittääkseni lähempänä asemaa, mitä tässä kuvassa näkyvät junanlähetysopastimet. Jos näillä main oli viskuri 1960-luvun puolivälissä niin mielestäni sen täytyy olla eri viskuri. Junanlähetysopastimien siirto tehtiin noin 1962-1963. | |
| 26.02.2022 22:09 | Jouni Halinen: | Pakko kysyä kun en nyt hoksaa. Mikä funktio oli "Toijalan postijunalla", oliko se normi matkustajajuna jossa oli lisäksi postivaunuja?. Tuntuu kornilta että postia vietiin Toijalaan eli "keskelle ei mitään". Lajiteltiinko vaunuissa myös postia?. Jokuhan tämän osaa kertoa?. | |
| 26.02.2022 22:27 | John Lindroth: | Tuo Ilkan mainitsema Katajanokan hiilestyslaitos sopii hyvin siihen mitä itse olen joistain kuvista ja ilmakuvistakin hahmottanut,nyt en muista oliko myös satamaradan liikennöimissäännössä 40.luvulta tästä asiasta maiintaa. Sitä en tiedä oliko Skattalla vain se ainoa länsipään vesiviskuri!Se oli se paikka jonka lähellä höyryt Skattalla odotteli työtehtäviä! (Käyttäjä muokannut 26.02.22 22:32) |
|
| 26.02.2022 22:42 | Eero Karttunen: | Kyllä se ihan normi matkustajajuna oli, ajoi pysähtymättä Pasilasta Tikkurilaan ja sitten pysähtyi vähän joka liikennepaikalla, määräasemanaan Toijala. Veturina yleensä Ukko-Pekka tai Risto. Perässä postivaunu, jossa ainakin jonakin aikana oli muistaakseni määräpaikkana Seinäjoki eli jatkoi jotenkin Toijalasta eteenpäinkin. Postinvaihtoa oli vähän jokaisella liikennepaikalla, esim Tikkurilassa, Hiekkaharjussa, Rekolassa, Korsossa, Saviolla, Keravalla.. Postitoimistot olivat tuolloin yleensä ihan asemien lähistöllä. Junassa oli myös vankivaunu tiistaisin ja perjantaisin. Opiskeluaikana olin itsekin kesähommissa Rekolan postinkantajana aina pari kuukautta ja vaihdoin silloin viikkovuoron mukaan postia neljään Rekolassa pysähtyvään postijunaan. Kyllä vaunussa postimiehet nimenomaan myös lajittelivat postia Vaunussa lajiteltavaa postihan oli tietysti monenlaista. Oli esim Rekolasta lähtevä postipussi, jossa oli nippu postivaunussa lajiteltavia kirjeitä, oli sinetöity postipussi jossa oli arvopostia esim kirjattuja lähetyksiä, jotka postivaunussa lajiteltiin, oli lajiteltavia paketteja ym. Toki oli sellaisia lähteviä postipussejakin, joissa oli osoitelappu tiettyyn postitoimistoon. |
|
| 27.02.2022 00:18 | Jouni Halinen: | Eihän se Toijala nyt aivan korvessa ole, pääradan varrelta näkyy löytyvän. Siellä näkyy olevan vielä nykyjäänkin Postin iso varasto, liittyykö tämä jotenkin ao. postijunaan?. | |
| 27.02.2022 10:32 | Petri Nummijoki: | Toijalan postijunasta on lisää keskustelua kuvan http://www.vaunut.org/kuva/151045 yhteydessä. Postivaunu jatkoi Toijalasta Tampereelle junassa P359 ja todennäköisesti sieltä eteenpäinkin, kuten Eero muisteli. Lähinnä erikoista voi olla se, että miksi postivaunu kulki matkan tällä tavoin osissa eikä yhdellä junalla suoraan? Mutta olettaisin postia vaihdetun Toijalassa myös Turun suuntaan sekä paikallisesti (esim. Valkeakoskelle) niin varmaankin postin vaihto Toijalassa kesti sen verran pitkään, ettei joku 5 min välipysähdys suoralla junalla olisi riittänyt. | |
| 27.02.2022 11:06 | Kurt Ristniemi: | Toijala on risteysasema, ja aikana, jolloin posti vielä kulki junilla, tärkeä risteyskohde. Katsotaanpa, mitä Otavan tietosanakirja vuosilta 1915 ja 1917 osaa kertoa postijunista ja Toijalasta: - Postijuna, juna, jonka mukana kulkee täydellinen postivaunu. - Postivaunu, joko maan tai rautateillä kulkeva erityinen vaunu postilähetysten kuljetusta varten. Rautateillä p:t ovat kehittyneet yhä mukavammiksi, niin että niissä on eri osastot postisäkkejä ja paketteja, sanomalehtiä sekä kirjeitä varten. Kussakin osastossa on tarkoitustaan vastaavia lukuisia työskentelypöytiä, kaappeja ja paikannimillä varustettuja lokerohyllyjä, joihin on mukava lajitella eri paikkakunnille osoitetut lähetykset. Lisäksi on p :issa huoneita virkailijoita varten. - Toijala. 1. Rautatieasema (II 1.) Hämeenlinnan-Tampereen rataosalla, Turun radan haarautumiskohdassa, 39 km Hämeenlinnasta. 40 km Tampereelta, 128 km Turusta, 147 km Helsingistä. — 2. Kylä ja asema-asutus, ylempänä mainitun rautatieaseman ympärillä Akaan pitäjässä, muodostaen pitäjän kirkonkylän. N. 2.000 as. (1915). Yhteiskoulu (5-luokkainen). Kansakoulu. T:n tietopuolinen karjanhoitokoulu. Akaan kunnanlääkärin ja Akaan-Kylmäkosken-Sääksmäen kunnaneläinlääkärin asuinpaikka. Apteekki. Akaan-Kylmäkosken kuntain säästöpankki. Toripäivät kerran viikossa (keskiviikkoisin). — Teollisuuslaitoksia: T-.n tapettitehdas, T:n myllynkivitehdas ja sementtivalimo, Poutalan saha, T:n tiilitehdas, T:n sähkö o.-y., T:n osuusmeijeri, T:n olut- ja virvoitusjuomatehdas, T:n makkaratehdas. —• V. 1911 tehtiin aloite T:u muodostamiseksi kauppalaksi tai taajaväkiseksi yhdyskunnaksi (hanke vielä [1917] toteutumatta). Ja sitten katsaus Toijalaan vuoden 1947 Rautatiehakemiston mukaan: TOIJALA, 2 lk. asema Toijalan kauppalassa. Henkilökuntaa: Ap, 1 1 lk kirj., 5 2 lk. kirjuria, 1 2 lk. lipunmyyjä, 3 sähk. 1 kontt.apul., 4 pakkamest., 1 vaihdem.esim., 31 vaihdem., 1 asemam.esim., 43 asemamaiestä, 1 vahtimies, 1 järj.mest., 8 ylikond., 27 kond., 68 junam., 6 ylim. konnttoriapul., 2 puh.väl., ylim. asemamiehiä 16 miestä ja 10 naista, 3 lepohuonesiivoojaa, 1 lähetti, 3 käymälänvartijaa, 1 vaununsiivooja ja 1 lat.vaiht. hoitaja. Täydelliset yövuorot: junanlähettäjillä joka 5:s yö, asemamiehillä, vaihdemiehillä, pakkamestareilla, järj.mestareilla, vaunukirjureilla ja jun.valmistajilla, konduktööreillä ja junamiehillä joka neljäs yö. Asuntoja: 1 h ja k, 1 2 h ja k, 1 3 h ja k, 4 4 h ja k. Liikenneosastolla 3 yhteissaunaa, koneosastolla 1. Raytaosastolla omat navetat ja saunat. Joidenkin asuntojen yhteydessä aari tai pari puutarhamaata. Noin 20 perheelle voidaan toistaiseksi luovuttaa viljelysmaata VR:n alueesta 5-10 aaria. Sähkövalo on. 2 kansakoulua, toinen keskustassa, toinen 1½ km asemalta, oppikoulu 1½ km asemalta. Kaikenlaatuisia kauppoja ja liikkeitä kauppalassa. Kauppalan keskustassa kirkko, apteekki, 3 lääkäriä, 2 hammaslääkäriä, ja 2 eläinlääkäriä. Tehtaita: 3 tapettitehdasta, Chymos Oy, 2 kaidetehdasta, Toja Oy, 2 tiilitehdasta, 2 sahaa 1 bakeliitti- ja puunjalostustehdasta, 4 kauppapuutarhaa, hautakiviveistämö, Myllynkivitehdas, Taloteollisuus Oy, Makkaratehdas, Harjatehdas, 2 autokorjaamoa ja konepajaa, autokoulu, 2 myllyä ja virvoitusjuomatehdas. Lähtevää rahtitav. 1146 t. ja pikatav. 39.435 kg, saap. rahtit. 1812 t. ja pikat. 56604 kg, myytyjä matkalippuja 63941, lähtev. matkatav. lukumäärä 300. Henkilöjunia 66 (33), tavarajunia 58 (29-. Alaisia: Sotkian laituri, Metsäkansan laiturivaihde ja Toijalan satama. Postia ei ole. Kalastusmahdollisuudet heikonpuoleiset. Metsästysmahdollisuudet: kettuja ja jäniksiä hyvin, lintukanta heikko. Monenlaisia seuroja ja yhdistyksiä on. Rautatiekirjakauppa Oy:n myymälä. (Käyttäjä muokannut 27.02.22 11:12) |
|
| 27.02.2022 12:04 | Esa J. Rintamäki: | Kivaa, Kurt hyvä. Leskirouva vaan oli jäänyt pois...? (Käyttäjä muokannut 27.02.22 12:06) |
|
| 27.02.2022 21:40 | Kurt Ristniemi: | "Toijala, 15 minuuttia. Leskirouva ja ravintola." |