05.11.1971 / Helsinki asema
05.11.1971 Lähtevän pikajunan vaunusto vedettiin vaihtoliikkeenä Töölön ratapihan asetteluraiteelta Linnunlauluun, mistä se painettiin tai heitettiin junan lähtöraiteelle Helsingin asematalon sisäpihalle, mistä linjaveturi sen aikanaan veti maakuntaan määräasemalleen. Viimeisenä vaununa marraskuussa 1970 oli EFi 22391. Vaunussa oli rullalaakeroidut A8-telit, kumikaulusylimenosojat ja eteisessä päätyikkunat.
Kommentit
| 20.01.2022 12:41 | Timo Salo: | Oli tuokin aikaa... Silloin mentiin AINA teräsvaunuun (kun oli mistä valita), nyt mentäisiin ilman muuta puuvaunuun! On nämä Tapion kuvat niin nostalgisia, mennyttä (hyvää?) aikaa... (Käyttäjä muokannut 20.01.22 12:56) |
|
| 20.01.2022 13:17 | Teppo Niemi: | Sen oppi jo varhain, että puuvaunuista löytyi yleensä tilaa, eli jos oli luvassa täydehkö juna, niin kannatti suoraan suunnata puuvaunuihin. Ja Salosta sunnuntaisin Helsingin suuntaan kuljettaessa oli varma keino saada istumapaikka koko matkaksi: Ensin lättähatulla Karjalle ja pikaisen kahvitauon jälkeen Hangosta juuri saapuneisiin Helsingin junaan liitettäviin vaunuihin. | |
| 20.01.2022 13:18 | Rainer Silfverberg: | Tuohon aikaan oli kaukojunia kanssa jossa oli vain puuvaunuja. Ei voinut aina valita. Vain jos osti lipun kiito- tai EP-junaan voi olla varma että pääsi teräsvaunuun. Teppo: Ei kai rantaradan junissa 70-luvulla koskaan niin kova tungos ollut ettei kyytiin olisi mahtunut? (Käyttäjä muokannut 20.01.22 13:21) |
|
| 20.01.2022 14:01 | Teppo Niemi: | Ainakin Salosta klo 18 jälkeinen pikajuna oli täynnä, jos Turussa oli jokin tapahtuma tai kyseessä oli jonkin juhlapäivän paluuliikenne. Silloin oli syytä turvautua tuohon kikkaan. ja jos ei lättään ehtinyt, niin oli syytä varautua seisomaan Karjaalle. Toisaalta tuota kikkaa ei pidä soveltaa Hangon regatan aikaan :(. |
|
| 20.01.2022 15:38 | Rainer Silfverberg: | Hangon regatan aikaan pääsi helpoiten istumaan jos osti lipun ykkösluokkaan. Hintaero kakkoseen ei niin lyhyellä matkalla ollut kuin muutama markka. | |
| 20.01.2022 16:14 | Teemu Sirkiä: | Onko tuo "kattoteline" pummien matkustamista varten? :) En muista tuollaista ennen nähneeni, mutta onko tuo siis jokin huoltoyhteys katolle? Nämä lienevät aikakaudelta ennen sähköistyksien rakentamista. | |
| 20.01.2022 16:24 | Tauno Hermola: | Samanlaiset kokemukset kuin Tepolla: turkulaiset olivat jo täyttäneet teräsvaunut, mutta puuvaunuissa oli tilaa. Juna taisi yleensä olla myöhäisempi, se joka pysähtyi 'kaikilla' asemilla, matka-aika Salosta Helsinkiin jotain kaksi tuntia ja vartti; en muista junan numeroa. Kerran bussilakon aikana joutui seisomaan porkkanan eteisessä, ei muita kertoja tule ainakaan mieleen. | |
| 20.01.2022 16:25 | Rainer Silfverberg: | Vaunujen vessojen vesisäiliöt täytettiin katossa olevien täyttöaukkojen kautta ja kattotelineellä seisoi se joka suoritti täyttämisen letkulla. En tiedä miten se hoidettiin sen jälkeen kun Helsingin varikko oli Ilmalassa jossa oli sähköt, aika vaarallista olisi ollut. | |
| 20.01.2022 17:15 | Jukka Viitala: | Onko tuohon tehty lopunajan kattoremppa, näyttää naulatulta filttikatolta ja ikkunoiden yläpuolelta puuttuu jotain? | |
| 20.01.2022 17:57 | Tapio Keränen: | Kattohuopakorjaukselta näyttää. Mitä ikkunoiden päältä puuttuu? Ratojen sähköistyksen yhteydessä vesitystä varten täyttösuutin järjestettiin aluskehyksen viereen, ja putkiyhteys vesisäiliöön. Tikkaat katolle poistettiin, samoin ylikulkusillat. (Käyttäjä muokannut 20.01.22 17:57) |
|
| 20.01.2022 18:43 | Timo Salo: | Tuolloin taisi kattomateriaalit olla aika vähissä, mutta omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että ei koskaan enää palahuopaakaan mihinkään! (korkeintaan koirankoppiin, vaikken koiraa ikinä otakkaan) Uskomaton huoltotarve, kun pinnoitehiekka lähtee irti muutamassa vuodessa lähes täysin ja on vesivuotojen luvattu materiaali. ( Vallankin vaikeasti löydettävien. Tasakattokonttorissamme aikanaan vesi kulki lähes 10 metriä maton alla/kattobetonin päällä ja tuli ekasta kunnon halkeamasta sitten sisään lattialle... ) :-( Ei silti, ei näytä kumikaan kestävän Suomen talvea ja kovaa kulutusta, kun on liitoskumikin halki melkein koko matkalta... (Käyttäjä muokannut 20.01.22 18:48) |
|
| 20.01.2022 19:38 | Petri Sallinen: | Huopakaton kestävyys riippuu siitä, miten se on toteuttu, minkälainen materiaali on valittu ja miten sitä on huollettu. Meidän talossa kesti 30 vuotta. Pari vuotta sitten huopa vaihtui peltiin — eipähän tarvitse enää vedellä bitumimaalia katolle, kun alkaa olla jo ikää. Tällä asuinalueella on muutama uusi kiinteistö, joissa huopakatto on toteutettu vanhalla kolmiorima-asennuksella. | |
| 21.01.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki: | EFi 22391 oli vuodelta 1953. Sen perusvaunu oli Ei 22168, vuosimallia 1938. Kuten kuvasta näkyy, vaunussa on päätyikkunat. 22391 hylättiin vuonna 1988. Suunnilleen 1938 tienoilla pitkien puukoristen vaunujen ruuvijarrun mallia muutettiin. Uudemman mallin myötä päätyikkunoiden käyttö vaunuissa loppui, siitä syystä että ruuvijarrun käyttökampi oli nyt korin ulkopuolella. Päätyikkunoista: poikkeuksena oli psykoteknillinen testausvaunu A 94 vuodelta 1949, jossa oli päätyikkunat. (Käyttäjä muokannut 21.01.22 21:48) |