??.??.???? / Oulu, Tuira, Pateniemi, Kello, Haukipudas, välillä Oulu asema–Haukipudas
??.??.???? Oulun henkilöaseman ympäristön, Tuiran, Pateniemen, Kellon ja Haukiputaan ratapihakaaviot sekä ratalinjan korkeusprofiili. Oulun kaaviossa toisaalta kohdat "a | b" sekä toisaalta kohdat "c | d" liittyvät toisiinsa. Oulun henkilöaseman ratapiha oli kaavion laatimisen aikaan huomattavasti nykyistä suurempi ja sen laidalla sijaitsivat Oulun konepaja (toiminnassa 1886–1971) sekä kaksi veturitallia. Tuiran asemalta oli yhteydet Ouluun, Toppilaan, Kemin suuntaan sekä typpitehtaalle (nykyinen Kemira). Laholaisen seisake sekä Pateniemen vaihde yhdistettiin vuonna 1955 Pateniemen seisakevaihteeksi.
Kommentit
| 02.12.2021 23:22 | Heikki Jalonen: | Tuirasta koilliseen lähtevä raide on merkitty meneväksi Typpitehtaalle. Tehtaan sijoituspäätös lyötiin lukkoon syksyllä 1950 ja rakennustyöt alkoivat vuodenvaihteessa 1950-51. Tuo piirustus on siten tehty aikaisintaan loppuvuodesta 1950. Vuoden 1947 ilmavalokuvassa tuolla alueella ei ole vielä minkäänlaisia raiteistoja, kuvassa ne ovat jo aika laajat. Jokunen aika niiden rakentamiseen lienee mennyt. Typen raiteen pohjoispuolella on pari naperoa, vasemmanpuoleinen on Keskon konekorjaamon (Korjaamontie 1) raide, korjaamon ensimmäinen osa valmistui 1949. Oikeanpuoleinen on jäljellä vielä vuoden 1960 ilmakuvassa, sillä lienee säilytyksessä jotain lumiauroja tms. kalustoa. Omat muistikuvani yltävät noilla nurkilla jonnekin vuoden 1966 tienoille, eikä tuota pätkää enää silloin ollut. Samoin olivat kadonneet nuo sivuraiteet tuossa Typen suunnan lähdössä, järjestelytoiminta oli siirtynyt laajentuneelle Typen sisäiselle ratapihalle. Pohjoisin sivuraide oli lyhentynyt turvavaihteen pätkäksi, mekaanisella asetilaitteella ohjatuksi. Hyödyllinen varotoimi, Typen suunnasta on kohtuullinen myötämäki Tuiraan tultaessa. Kiintoisasti voi huomata aivan heti Oulujoen sillan eteläpuolella olevat pistot: itäpuolella oli Oulun Osuuskaupan suuri varasto- ja tehdaskompleksi, jota palveli kaksihaarainen pistoraide. Sinne meni vaunukuormia vielä vuoden 1984 tietämillä. Länsipuolen lyhyt napero vaikuttaa turvavaihteelta tai vetopätkältä, mutta on todennäköisesti jäännös Merikosken voimalaitostyömaan etelärannalle (patosillan työmaa) johtaneesta pistoraiteesta. Sen sijaan, heti Oulujoen sillan pohjoispuolella (Nokkalan männikön kohdalla) ollut varsinaiselle koneasemalle johtanut pistoraide vaihteineen puuttuu kaavioista. Tuolle raiteelle liikennöitiin Tuiran puolen suunnasta. Raide purettiin melko pian työmaan valmistuttua, ehkä vuoden 1955..56 aikana. Siinä voisi olla ajoitusviisarin reuna. (Käyttäjä muokannut 02.12.21 23:32) |
|
| 03.12.2021 11:12 | Kari Haapakangas: | Vuoden 1953 (ja 1961) peruskartassa Typpi Oy:n tehdasalueelle on piirretty kääntöpöytä ja "nelipilttuinen" talli. 60-luvun lopulla tämä rakennelma katoaa kartalta. Onko siellä oikeasti ollut tarvetta kääntöpöydälle ja tallille? | |
| 03.12.2021 11:39 | Petri Soronen: | Vanhasta ilmakuvasta katsoen, koko tallia ja kääntöpöytää ei niiltä sijoilta löydy mitään merkkiä sen olemassa olosta. | |
| 03.12.2021 11:56 | Heikki Jalonen: | Tuo kartoissa kummitteleva kääntöpöytä ja talli ovatkin mystisiä juttuja. Itsekin muistan, että huomasin sellaiset olleen vanhassa peruskartassa, sellaisen kanssa suunnistimme (keskikoulun aikaista urheilutoimintaa) tuolla Yläsiirtolan takametsissä. Mutta mitään veturitallia siellä ei silloin (1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa) koskaan havaittu; se olisi kyllä pantu merkille vaikka olikin tehtaan aidan sisäpuolella. Vuoden 1960 ilmakuvassa tuon "tallin" kohdalla on avoin varastokenttä. Myöhemmin samaan paikkaan rakennettiin henkilökunnan pysäköintialue (autot lisääntyivät ja Typpi-kyltillä varustetut polkupyörät vähenivät...). Vuoden 1947 ilmakuvassa alueella ei ole vielä mitään raiteistoja, Pienemmän Pikku-Berliinin parakkeja sen sijaan paljonkin, saksalaiset rakensivat Nokkalan parakkikylän sodan aikana. Parakit palvelivat sittemmin Typen rakennustöiden tarpeita ja väistyivät tehtaan rakentamisen edetessä. Ne tarjosivat varmasti viihtyisät ja kovasti tutun tuntuiset olosuhteet sille melko suurelle saksalaiselle asentajajoukolle, joka tehtaan laiteasennuksiin osallistui. Monet heistä olivat varmaankin jättäneet aivan samanlaisen majoituspaikan taakseen vain muutama vuosi aikaisemmin... Arvelen, että tässä on kartanpiirtäjä käyttänyt aineistonaan jotain Typpitehtaan varhaisen vaiheen suunnitelmaa, johon on tietenkin tullut muutoksia rakentamisen edetessä. Karttaan on siten päätynyt toteutumatta jäänyttä tulevaisuutta. |